Petteri Lapasen väiteet talouden nousun alusta

vs. kova fakta.

Pääministeri Petteri Orpo hakee epätoivon vimmalla myönteisiä merkkejä Suomen talouden kääntymisestä kasvuun. Reaalimaailmassa mikään ei kuitenkaan muutu. Uusimmat kylmät luvut julkaisi Tilastokeskus torstaiaamuna: syyskuun 2025 työpäiväkorjattu tuotanto laski 0,2 prosenttia edellisvuoden syyskuusta ja 0,4 prosenttia edellisestä kuukaudesta.

Myös neljännesvuoden tilinpidosta kuuluu pelkkää synkkyyttä.

Bruttokansantuotteen ennakoidaan pienentyneen heinä-syyskuussa 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjatun sarjan mukaan bkt oli 0,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaa neljännestä matalammalla tasolla.

Työllisten määrän ennakoidaan vähentyneen työpäiväkorjattuna 1,6 prosenttia vuoden takaisesta. Tehtyjen työtuntien määrän ennakoidaan vähentyneen 2,4 prosenttia vastaavasta vuoden takaisesta neljänneksestä.

Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan lukemat paljastavat, että tuotanto on pysynyt lähes paikoillaan koko vuoden, lukuja kommentoi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kulutuskysynnän ja viennin elpyminen antavat toivoa, mutta Appelqvistin mukaan kasvu nojaa edelleen epävarmoihin tulevaisuudenodotuksiin.

– Parasta mitä syksyn kasvuluvuista voi sanoa on se, että näyttäisi menneen jonkin verran paremmin kuin keväällä, jolloin tilanne oli erityisen vaisu. Bruttokansantuotteen supistuminen tasaantui, mutta mitään merkkiä kasvusta ei toistaiseksi ole näkyvissä kovan datan pohjalta, Appelqvist toteaa Keskuskauppakamarin tiedotteessa.

Hän vertaa näkymää vuosi sitten tehtyihin tätä vuotta koskeviin ennusteihin, joihin sisältyi kohtalaisen vahvoja kasvuodotuksia tulevaisuuden eli kuluvan vuoden suhteen.

– Ne ennusteet eivät koskaan toteutuneet, mutta toivottavasti nyt osutaan paremmin lankulle.

Kuluttajien usko ei ole palaamassa

Maanantaina Tilastokeskus kertoi kuluttajien luottamuksen matelevan pohjalukemissa.

Lokakuussa 2025 arviot oman talouden nykytilasta heikkenivät edelliskuuhun verrattuna ja olivat taas huonolla tasolla.

Odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua pysyivät ennallaan mutta samalla vaisuina.

Ajankohtaa pidettiin hyvin epäotollisena kestotavaroiden hankinnalle ja lainanotolle. Rahankäyttöaikeita oli niukasti. Suunnitelmat ostaa asunto jatkuivat huomattavan vähäisinä.

Odotukset yleisestä työttömyyskehityksestä synkkenivät edelleen, ja työttömyyden uhka koettiin omallakin kohdalla aiempaa pahemmaksi.

Työttömyyden peikko on se, mikä pitää suomalaisia varpaillaan. Kuluttajista vain 15 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja jopa 59 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Orpo löysi uuden muista poikkeavan luvun

Optimismia lietsovalle pääministeri Petteri Orpolle on tyypillistä, että hän hirttäytyy yhteen muista poikkeavaan ennusteeseen, vaikka maailma kaatuisi päälle. Uudenlainen Orpo tuli esiin kesälomien jälkeen elokuussa. Silloin hän vetosi OP-ryhmän positiiviseen talousennusteeseen kertoessaan, että käänne parempaan on nähty.

Sunnuntaina Ylen Pääministerin haastattelutunnilla käännettä parempaan hänelle osoitti työttömyysasteen trendiluvun koheneminen 0,1 prosenttiyksiköllä edellisestä kuusta.

Nyt Orpo tarttuu Suomen Yrittäjien yrittäjägallupiin, jossa on mittaushistorian toiseksi paras suhdannenäkymä pk-yrityksillä.

Yle kertoi tiistaina, että yrittäjägallupia on tehty syksystä 2022 alkaen.

Suomen Yrittäjät on mukana myös kahdesti vuodessa tehtävässä Pk-yritysbarometrissa, jonka mittaushistoria ulottuu pitkälle menneisyyteen. Syyskuussa julkaistussa uusimmassa barometrissa pk-yritysten syksyn suhdannenäkymät ovat 15 viime vuoden mittaushistorian keskiarvon alapuolella. Saldoluku on nyt kolme, kun keskiarvo vuodesta 2010 on yksitoista.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi oman suhdannebarometrinsa maanantaina. Sen mukaan suomalaisyritysten suhdannekehitys on kääntynyt viime kuukausina hieman parempaan vaisun alkukesän jälkeen. Kohennusta aiempaan tapahtui erityisesti teollisuudessa, mutta kaikkien päätoimialojen mukaan tämänhetkinen tilanne on edelleen keskimääräistä heikompi.