Iltalehti sovittelee Sannaa jo EU-komissaariksi. Ehkä jopa Ursulan tilalle. Sannahan kehui taannoin ihailevansa Ursulaa.
Olen haltioissani Sannan mahdollisesta paluusta politiikan huipulle
Anonyymi-ap
11100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hyvä homma!
.
Totta joka sana.
Suits me, Sir.
Sinne meni kai uudet f 35
kassaneiti bilettäjä ja jotain muuta
Sanna on hieno mies.
Koronapandemian hallinta ja sen kritiikki
Sanna Marinin hallituksen linja Covid-19-pandemian suhteen oli tiukka ja osin kriittisten silmien alla. Kysymys siitä, oliko Suomen linja liian ankara, on edelleen keskustelun kohteena.
Totta on, että pandemiasta ei tiedetty aluksi paljon mitään, ja oli tärkeää suojella heikommassa asemassa olevia sekä estää terveydenhuollon ylikuormittuminen. Suomen suhteellinen menestys verrattuna muihin Pohjoismaihin, erityisesti kuolleiden määrässä, voisi tukea sitä, että tiukka linja oli perusteltu.
Toisaalta, kritiikkiä nousi siitä, että rajoitukset olivat monille hankalia ja taloudelliset vaikutukset merkittäviä.
Marinin hallituksen aikana Suomi toimi tiukemmilla rajoituksilla kuin monet muut maat, mutta se oli myös kiinteä osa globaalisti kahta suurta linjaa: suojella kansanterveyttä ennen kaikkea ja toisaalta talouden pitämistä käynnissä. Marinin hallituksen päätöksenteko oli usein jännitteissä noiden tavoitteiden välillä.
Johtajuus ja julkisuus
Sanna Marinin nuoruus ja kokemattomuus nostivat esiin kysymyksiä hänen kyvystään johtaa maata vaikeina aikoina. Hänen roolinsa nuorena naispoliitikkona, joka nousi pääministeriksi, ei ollut mikään tavallinen polku.
Marin joutui kohtaamaan paitsi poliittisia paineita, myös oman julkisuuskuvansa arviointeja.
Sanna Marinilla oli pääministerinä "kansan" tuki, mutta samalla hän sai osakseen voimakasta kritiikkiä, erityisesti silloin, kun hänet yhdistettiin henkilökohtaisiin valintoihin, kuten juhlimiseen ja videoiden vuotamiseen.
Se, että Marin ei ollut perinteinen "karismaattinen" poliitikko, kuten esimerkiksi Urho Kekkonen, oli osittain hänen heikkoutensa, mutta toisaalta se myös erotti hänet valtavirrasta ja toi uudenlaista perspektiiviä politiikkaan. Kekkonen tunnettiin vahvana ja lähes epäjumalaisena hahmona, jonka yksityiselämää ei juurikaan kyseenalaistettu, mutta samalla hän oli itse täysin toisenlainen johtaja.
Marinin kohdalla kansalaiskeskustelu muuttui henkilökohtaiseksi ja herätti kysymyksiä hänen kyvystään hallita valtion asioita, vaikka tämä ei ollut täysin oikeudenmukaista.
Politiikan jatko ja tulevaisuus
On totta, että Sanna Marin koki henkilökohtaisesti paljon painetta ja vastoinkäymisiä pääministerin aikana, mutta osa kriitikoista pitää hänen hallitusaikaansa myös kesken jääneenä.
Marin oli ehkä liian nuori ja kokematon kantamaan Suomen painavia poliittisia haasteita, ja sen vuoksi hänen roolinsa SDP:n tulevaisuudessa on epäselvä. Onko hän edelleen puolueelle hyödyksi, vai tarvitaanko "ruohonjuuritason" uutta nousua, jää nähtäväksi.
Marin on valinnut kansainvälisen uran Tony Blairin instituutissa, joka ei ole niin julkinen ja sen taustalla on varmasti halu päästä pois jatkuvasta poliittisesta paineesta. Palkka juoksee, mutta samalla mahdollisuus vaikuttaa ei ole niin suoraan näkyvissä.
Tämä päätös saattaa heijastaa hänen henkilökohtaista haluaan siirtyä pois kotimaan politiikasta, mutta se voi myös heikentää hänen asemaansa SDP:ssä ja hänen tulevaisuudennäkymiään kotimaisessa politiikassa.
Johtopäätös
Sanna Marinin politiikkaa ja julkista kuvaa voi tarkastella monesta näkökulmasta. Hänen nuoruus ja perinteistä poikkeava johtamistyylinsä erottivat hänet aikaisemmista pääministereistä, mutta myös toivat omat haasteensa.
Pandemian käsittely, henkilökohtainen elämä ja julkisuuspaineet ovat osa tätä kokonaisuutta, joka on jättänyt jälkensä. Se, kuinka paljon tämä kaikki vaikuttaa SDP:n tulevaisuuteen ja Sanna Marinin henkilökohtaiseen politiikkaan, on vielä avoinna.
Hänen poliittinen perintönsä tulee olemaan monivaiheinen ja monimutkainen keskustelunaihe Suomessa vielä pitkään.
Ja tuo ihailu tarkoittaa, että haluaa hänen paikalleen?
Housuihin?
Toivon Marinin paluuta politiikkaan. Antamaan tulevaisuudenuskoa. Että tämä maa ei henkisesti taannu vaan uskaltaa mennä eteenpäin ja kohdata muutokset muuten kuin pelkästään käpertymällä.