Poimitaanpa otantoja valituista horinoista:
”Ihminen on alkujaan ollut kapitalisti. Ihmisen selviäminen aikojen alusta alkaen perustuu kapitalismiin"
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/perttisalminen/onko-kapitalistinen-ideologia-muita-hedelmallisempi/#comment-4467756
Ei ole ollut. Apinalaumat kuten alkukantaiset ihmisyhteisöt niin kauan kuin niitä on ollut olemassa (aika vähissä nykyään) ovat yleensä hyvin perinteisen kollektiivisia, kuin suuria perheitä. Kaikki enemmän tuottava, kuten vaikkapa laidunmaat, ovat olleet yhteisön yhdessä omistamia. Tuolta ajalta juontaa ne perimmäiset juurensa myös Suomenkin jokamiehenoikeus, joka on edelleen kirjattuna lakiin. Fasismin ja perinteisen konservatismin juuret ovat kylä- ja heimotason yhteisöllisyydessä.
Yhteisöjen välillä on käyty kauppaa, mutta se ei liity kapitalismiin.
"Kapitalismi ei ole ideologia, vaan ihmiselle luontaisen vaihdantatalouden seuraamus. "
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/perttisalminen/onko-kapitalistinen-ideologia-muita-hedelmallisempi/#comment-4467779
Vaihdantataloutta ihminen on harjoittanut pitkät ajat ennen kuin kapitalismista oli tietoakaan, joten mikään kovin suora seuraamus se ei ole.
Kapitalismi eli pääomatalous on itse asiassa haukkumistermi, jolla pientuottajat (nyk yksin/perheyrittäjät) mollasivat palkkaa maksavia suurtuottajia. Pääoma viittaa ilmaisutapaan, jolla orjanomistajat laskivat orjiensa määrän: päälukuna kuten eläimetkin laskettiin. Orjia oli yhteisöilläkin, mutta aivan uuteen kukoistukseensa orjuus nousi kun tulonlähde, eli viljelykelpoinen maa tai kaivos, saattoi olla yksityisomistuksessa, tai yksittäisen ydinperheen omistuksessa. Kapitalismi tarkoittaa siis sananmukaisesti palkkaorjuutta ja juuri siksi Marx valitsi sen kirjansa nimeksi.
Kapitalismi johtaa äärimmäisyyksiin verratuna pientuottajien torimarkkinoihin: kun kilpailu käydään muutaman suuren tuottajan välillä, päädytään mono, duo- tai oligopoleihin, tai sitten kartelleihin.
Palkkaorjuus on aika vaikeaa ilman fluidia, likvidiä yleistä rahaa. Oikeastaan käytännössä feodalismin ja kapitalismin välinen ero oli siirtyminen osittaisesta rahataloudesta (lähes) täydelliseen. Rahatalouden kehittyminen oli hidasta, sillä raha ei ole syntynyt mistään yhteisestä sopimuksesta eikä minkään komitean esityksestä. Raha alkoi saada suuremman merkityksen kun alettiin keksiä uusia tehokkaita tuotantotapoja, joista kehittyi teollisuuskapitalismi. Kuten niin usein, kaksi rinnakkain kehittynyttä asiaa kiihdyttivät toistensa kehitystä. Koneellinen tehdastuotanto ja rahatalous kirittivät toisiaan ja erittäin läheinen suhde niillä on vieläkin.
"Sosiaalinen markkinatalous tarkoittaa verotuksen kautta tehtyjä tulonsiirtoja markkinatalouden vallitessa. Se heikentää jonkin verran markkinatalouden dynamiikkaa, mutta vankentaa yhteiskuntarauhaa. ”Elintaso” on hankala asia määriteltäväksi. "
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/perttisalminen/onko-kapitalistinen-ideologia-muita-hedelmallisempi/#comment-4467908
Tulonsiirrot eivät heikennä markkinatalouden dynamiikkaa (tai mitä sillä nyt tarkoitetaan). Tulonsiirrot kiihdyttävät kehitystä takaamalla korkean kysynnän. Luontaisesti rahaan perustuva markkinatalous ajautuu vähäisenkin suuromistuksen tai tuotannon vallitessa kohti jatkuvaa deflaatiolamaa ja syviin, ylisukupolvisiin velkasuhteisiin, jotka nekin lähentelevät orjuutta. Eli tilaan, jossa suomalaisetkin talonpojat olivat 1700-luvulla ennen metsäteollisuuden syntyä.
Mistään ei todellisuudessa löydy merkkiäkään sosiaaliturvan "rapauttavasta" vaikutuksesta. Järkiään kaikki yhteiskunnat, joissa ei ole sosiaaliturvaa, ovat kehittymättömiä ja rutiköyhiä, eikä niissä startupit ja keksijät kukoista, vaan vallitsee yleinen toivottomuus ja näköalattomuus.
Verotusta tehokkaampi tapa saada aikaan nopeaa kasvua on tietenkin velka, ja siten myös yleisesti paljon käytetty. Koko maapallon kasvu on pitkään perustunut Yhdysvaltojen liittovaltion ottamaan velkaan, joka edelleen pyörittää pyöriä myös, ja varsinkin, Kiinassa.
Yhteiskuntarauhalle vaarallisin porukka on köyhtyvä keskiluokka. Köyhät ja kurjat ei yleensä omin avuin saa mitään poliittista muutosta aikaiseksi, sillä heillä on aivan liikaa tekemistä hengissä selviämisessä ihan omassa arjessaan.
Elintaso on aika helppo jokaisen ymmärtää, ehkä sen määritteleminen sitten on vaikeaa.
”Ihminen on alkujaan ollut kapitalisti. Ihmisen selviäminen aikojen alusta alkaen perustuu kapitalismiin"
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/perttisalminen/onko-kapitalistinen-ideologia-muita-hedelmallisempi/#comment-4467756
Ei ole ollut. Apinalaumat kuten alkukantaiset ihmisyhteisöt niin kauan kuin niitä on ollut olemassa (aika vähissä nykyään) ovat yleensä hyvin perinteisen kollektiivisia, kuin suuria perheitä. Kaikki enemmän tuottava, kuten vaikkapa laidunmaat, ovat olleet yhteisön yhdessä omistamia. Tuolta ajalta juontaa ne perimmäiset juurensa myös Suomenkin jokamiehenoikeus, joka on edelleen kirjattuna lakiin. Fasismin ja perinteisen konservatismin juuret ovat kylä- ja heimotason yhteisöllisyydessä.
Yhteisöjen välillä on käyty kauppaa, mutta se ei liity kapitalismiin.
"Kapitalismi ei ole ideologia, vaan ihmiselle luontaisen vaihdantatalouden seuraamus. "
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/perttisalminen/onko-kapitalistinen-ideologia-muita-hedelmallisempi/#comment-4467779
Vaihdantataloutta ihminen on harjoittanut pitkät ajat ennen kuin kapitalismista oli tietoakaan, joten mikään kovin suora seuraamus se ei ole.
Kapitalismi eli pääomatalous on itse asiassa haukkumistermi, jolla pientuottajat (nyk yksin/perheyrittäjät) mollasivat palkkaa maksavia suurtuottajia. Pääoma viittaa ilmaisutapaan, jolla orjanomistajat laskivat orjiensa määrän: päälukuna kuten eläimetkin laskettiin. Orjia oli yhteisöilläkin, mutta aivan uuteen kukoistukseensa orjuus nousi kun tulonlähde, eli viljelykelpoinen maa tai kaivos, saattoi olla yksityisomistuksessa, tai yksittäisen ydinperheen omistuksessa. Kapitalismi tarkoittaa siis sananmukaisesti palkkaorjuutta ja juuri siksi Marx valitsi sen kirjansa nimeksi.
Kapitalismi johtaa äärimmäisyyksiin verratuna pientuottajien torimarkkinoihin: kun kilpailu käydään muutaman suuren tuottajan välillä, päädytään mono, duo- tai oligopoleihin, tai sitten kartelleihin.
Palkkaorjuus on aika vaikeaa ilman fluidia, likvidiä yleistä rahaa. Oikeastaan käytännössä feodalismin ja kapitalismin välinen ero oli siirtyminen osittaisesta rahataloudesta (lähes) täydelliseen. Rahatalouden kehittyminen oli hidasta, sillä raha ei ole syntynyt mistään yhteisestä sopimuksesta eikä minkään komitean esityksestä. Raha alkoi saada suuremman merkityksen kun alettiin keksiä uusia tehokkaita tuotantotapoja, joista kehittyi teollisuuskapitalismi. Kuten niin usein, kaksi rinnakkain kehittynyttä asiaa kiihdyttivät toistensa kehitystä. Koneellinen tehdastuotanto ja rahatalous kirittivät toisiaan ja erittäin läheinen suhde niillä on vieläkin.
"Sosiaalinen markkinatalous tarkoittaa verotuksen kautta tehtyjä tulonsiirtoja markkinatalouden vallitessa. Se heikentää jonkin verran markkinatalouden dynamiikkaa, mutta vankentaa yhteiskuntarauhaa. ”Elintaso” on hankala asia määriteltäväksi. "
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/perttisalminen/onko-kapitalistinen-ideologia-muita-hedelmallisempi/#comment-4467908
Tulonsiirrot eivät heikennä markkinatalouden dynamiikkaa (tai mitä sillä nyt tarkoitetaan). Tulonsiirrot kiihdyttävät kehitystä takaamalla korkean kysynnän. Luontaisesti rahaan perustuva markkinatalous ajautuu vähäisenkin suuromistuksen tai tuotannon vallitessa kohti jatkuvaa deflaatiolamaa ja syviin, ylisukupolvisiin velkasuhteisiin, jotka nekin lähentelevät orjuutta. Eli tilaan, jossa suomalaisetkin talonpojat olivat 1700-luvulla ennen metsäteollisuuden syntyä.
Mistään ei todellisuudessa löydy merkkiäkään sosiaaliturvan "rapauttavasta" vaikutuksesta. Järkiään kaikki yhteiskunnat, joissa ei ole sosiaaliturvaa, ovat kehittymättömiä ja rutiköyhiä, eikä niissä startupit ja keksijät kukoista, vaan vallitsee yleinen toivottomuus ja näköalattomuus.
Verotusta tehokkaampi tapa saada aikaan nopeaa kasvua on tietenkin velka, ja siten myös yleisesti paljon käytetty. Koko maapallon kasvu on pitkään perustunut Yhdysvaltojen liittovaltion ottamaan velkaan, joka edelleen pyörittää pyöriä myös, ja varsinkin, Kiinassa.
Yhteiskuntarauhalle vaarallisin porukka on köyhtyvä keskiluokka. Köyhät ja kurjat ei yleensä omin avuin saa mitään poliittista muutosta aikaiseksi, sillä heillä on aivan liikaa tekemistä hengissä selviämisessä ihan omassa arjessaan.
Elintaso on aika helppo jokaisen ymmärtää, ehkä sen määritteleminen sitten on vaikeaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Kapitalismia voidaan luokitella sen mukaan, kuinka paljon valtio säätelee taloutta, kuinka keskittynyttä omistus on ja miten markkinat ja kansainvälinen talous toimivat."
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/perttisalminen/onko-kapitalistinen-ideologia-muita-hedelmallisempi/#comment-4468017
Kapitalismi tarkoittaa nimenomaan omistuksen keskittymistä. Siksi niitä suuria palkkaorjien laumoja tarvitaan. Pientuotannossa palkattujen työntekijöiden määrä on pienempi verrattuna omistajiin, jotka yleensä tekevät pääosan työstä. Epäilemättä markkinat, niin kotimaiset kuin kansainväliset, vaikuttavat kapitalisteihin ja silläkin, mitä ja miten valtio sääntelee, voi olla vaikutusta (tai sitten ei). Yleensä vaikutus on positiivinen. Kun yhteiskunta estää kapitalistia tuottamasta tuotteita, jotka tappavat tai vammauttavat kuluttjia, se tekee liiketoiminnasta pidemmällä aikavälillä kannattavampaa.
"Identiteettipolitiikka taas jähmettää: se ei siedä epävarmuutta. "
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/perttisalminen/onko-kapitalistinen-ideologia-muita-hedelmallisempi/#comment-4467962
Nyt sitten jo identiteettipolitiikkakin olisi markkinatalouden vastaista??? Ei todellakaan ole. Identiteettipolitiikan kirkkain muoto on nationalismi tai patriotismi ja ne kumpikin ovat ruokkineet markkinataloutta ja kapitalismia suorastaan kultaisin lusikoin kautta aikojen. Ilman kansallismielisyyden aalto ja sotaan valmistautumista 1930-luvun lamasta olisi toivuttu hyvin hitaasti. Yhdysvaltalainen tehdastyöläinen saattoi nousta lähes keskiluokkaan sodan aikana.
Puhumattakaan kaikenlaisista herrainklubeista ja sikarikerhoista, joissa kapitalistit ja heidän finanssilakeijansa (tai herransa) ovat tavanneet identifioitua yhteiskuntaluokkaansa tai ainakin paikalliseen eliittiin.
Yllättävän vähän ovat Uuden Suomen blogien papparoiset maailmaa nähneet, vaikka niin kauan ovat jo katselleet. Ehkä heillä on ollut silmät kiinni, luomien läpi ei näe kuin unia.
Tuollaista on siis se "ajattelu", jolla äänestyspäätöksiä tehdään... ja sitten ihmetellään, miksi valtiokin on korviaan myöten velkaantunut.
Eivätkö papparoiset halua keskustella tietämättömyydestään?
Tulkaahan nytten kertomaan luulojanne markkinataloudesta ja kapitalismista.
Yllättävän huonosti palstan kommunistikaan ymmärtää kapitalismia.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/perttisalminen/onko-kapitalistinen-ideologia-muita-hedelmallisempi/#comment-4468647
Johtavia luokkia syntyy vähän kaikkiin järjestelmiin, enemmän tai vähemmän, ja ne vaihtuvat ajan kuluessa, enemmän tai vähemmän. Niin se on kapitalismissakin, eli (palkkaorjien) päälukutaloudessa.
Kyllä noin yleisesti pitäisi ihmisten edes perusteisiin perehtyä, ennen kuin alkavat julkisesti pölöttämään asioista.