Miksi joidenkin elämä on pelkkää vääntöä?

Anonyymi-ap

Voisin tietysti jättää kaiken, mutta se en olisi minä. Omia ei hylätä. Minut kyllä hylättiin kaikkien läheisteni toimesta. Siksi olen etsinyt korvaavia asioita elämääni. Perhettä, rakkautta. Paljon olen saanut pettyä. Olen täysin elämäntaidoton, siltä tuntuu. Olen etsinyt ystävyyttä ja rakkautta. Niitäkin vääristä osotteista. Nyt koitan vaan sopeutua ja pärjätä omillani. En halua enää särkyä.

21

262

1Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi
      UUSI

      Rakkaus on sinun sisälläsi. Se on ikuinen liekki, joka hehkui sielussasi jo ennen kuin tulit maan päälle.

      En voi tätä tietää varmasti, mutta hyvin todennäköisesti yksi tämän elämäsi tehtävistäsi on löytää tuo rakkaus ja viisaus sisältäsi.

      Kaikki tulee olemaan vaikeaa ja vääntämistä ennen kuin opit luottamaan sisälläsi olevaan rakkauteen. Se rakkaus antaa sinulle tunteen siitä, ettet ole yksin tässä valtavassa maailmankaikkeudessa. Sen avulla löydät yhteyden lopulta myös muihin ihmisiin. Silloin yhteys on syvempi, koska se kiinnittyy sisempään osaan sekä sinussa että niissä muissa ihmisissä.

      Silloin myös muut asiat alkavat sujua helpommin, koska opit elämään elämän luonnollisessa rytmissä ja ajoituksessa ja käyttämään sitä hyväksesi, sen sijaan että taistelet sitä vastaan.

      Mitä ajatuksia tämä herättää? ☺️

      🕉️

      • Anonyymi
        UUSI

        Höpön löpön.


      • Anonyymi
        UUSI

        Olen kyllä ajatellut, että jotain tässä yritetään saada oppimaan. Tuntuu vaan välillä todella kohtuuttomalta, mitä joutuu kokemaan että oppisi. Sen ainakin opin, että ns. henkisessä piireissä olen kohdannut ihan samalla tavalla omaa etuaan ajavia huijareita, kuin muuallakin. Tuntuu vaan karulta, kun nämä ovat "rakkauden" ja "auttamisen halun" kautta tulleet elämääni. Pahinta on kun sanotaan että sinä olet tärkeä ja rakas ja näytellään ystävää. Ja sitä minun sen hetkistä hädänalaisuutta on käytetty törkeästi hyväksi.

        On opetettu myös pahuudesta lisää, miten se voi naamioitua monin eri tavoin, eri ihmisiin. Sen nuo "ystävät" opettivat, että parantuminen ja turva ei tule minun ulkopuoleltani, vaan juuri minun sisimmästäni. Rakkauden oppiminen itseään kohtaan, on ehkä ehdottomampaa, kun joutuu puolustamaan itseään. Mutta onko se rakkautta, vaiko vaan itsesäilytysviettiä? Muiden, kuin oman lähipiirin rakastaminen on ehkä aika mahdotonta, näiden kokemusteni kautta.

        Olen saanut kokea ultimaattista ilkeyttä juuri sellaisilta ihmisiltä, joista olen oppinut pitämään. En ymmärrä, miksi ihmiset haluavat kaataa oman pahoinvointinsa minun niskaani? Ehkä siksi, koska voivat niin tehdä? Mitä itse voin siis tehdä, muuta kuin kasvattaa entistä vahvemmat suojaukset? Tai niin tässä on tainnut jo käydä. Minun on hyvin vaikeaa tuntea yhteenkuuluvuutta ilkeiden tai teeskentelevien ihmisten kanssa. Missä voisin tavata toisenlaisia? No tiedän, että ehkä pitäisi itse ensin muuttua radikaalisti, jotta niin voisi tapahtua. Mutta kun tuo muutos on tapahtunut, oma elämäni saattaa olla jo loppusuoralla.

        Olen kuullut tuon muualtakin, että asioista ei tarvitse taistella. Että ne jossain kohtaa alkavat soljua ikään kuin itsestään. Ehkä en tässä elämässä opi enää mitään, vaan taistelen tuulimyllyjä vastaan, kunnes kaadun.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen kyllä ajatellut, että jotain tässä yritetään saada oppimaan. Tuntuu vaan välillä todella kohtuuttomalta, mitä joutuu kokemaan että oppisi. Sen ainakin opin, että ns. henkisessä piireissä olen kohdannut ihan samalla tavalla omaa etuaan ajavia huijareita, kuin muuallakin. Tuntuu vaan karulta, kun nämä ovat "rakkauden" ja "auttamisen halun" kautta tulleet elämääni. Pahinta on kun sanotaan että sinä olet tärkeä ja rakas ja näytellään ystävää. Ja sitä minun sen hetkistä hädänalaisuutta on käytetty törkeästi hyväksi.

        On opetettu myös pahuudesta lisää, miten se voi naamioitua monin eri tavoin, eri ihmisiin. Sen nuo "ystävät" opettivat, että parantuminen ja turva ei tule minun ulkopuoleltani, vaan juuri minun sisimmästäni. Rakkauden oppiminen itseään kohtaan, on ehkä ehdottomampaa, kun joutuu puolustamaan itseään. Mutta onko se rakkautta, vaiko vaan itsesäilytysviettiä? Muiden, kuin oman lähipiirin rakastaminen on ehkä aika mahdotonta, näiden kokemusteni kautta.

        Olen saanut kokea ultimaattista ilkeyttä juuri sellaisilta ihmisiltä, joista olen oppinut pitämään. En ymmärrä, miksi ihmiset haluavat kaataa oman pahoinvointinsa minun niskaani? Ehkä siksi, koska voivat niin tehdä? Mitä itse voin siis tehdä, muuta kuin kasvattaa entistä vahvemmat suojaukset? Tai niin tässä on tainnut jo käydä. Minun on hyvin vaikeaa tuntea yhteenkuuluvuutta ilkeiden tai teeskentelevien ihmisten kanssa. Missä voisin tavata toisenlaisia? No tiedän, että ehkä pitäisi itse ensin muuttua radikaalisti, jotta niin voisi tapahtua. Mutta kun tuo muutos on tapahtunut, oma elämäni saattaa olla jo loppusuoralla.

        Olen kuullut tuon muualtakin, että asioista ei tarvitse taistella. Että ne jossain kohtaa alkavat soljua ikään kuin itsestään. Ehkä en tässä elämässä opi enää mitään, vaan taistelen tuulimyllyjä vastaan, kunnes kaadun.

        "Olen kyllä ajatellut, että jotain tässä yritetään saada oppimaan. Tuntuu vaan välillä todella kohtuuttomalta, mitä joutuu kokemaan että oppisi."

        Kyllä, se tuntuu välillä kohtuuttomalta. Se johtuu siitä, ettei kukaan ala tosissaan etsiä vastauksia sisältään ennen kuin on äärimmäisessä henkisessä tuskassa. Ennen sitä on kovin helppoa etsiä "pelastusta" itsensä ulkopuolelta.

        "Sen ainakin opin, että ns. henkisessä piireissä olen kohdannut ihan samalla tavalla omaa etuaan ajavia huijareita, kuin muuallakin. Tuntuu vaan karulta, kun nämä ovat "rakkauden" ja "auttamisen halun" kautta tulleet elämääni. Pahinta on kun sanotaan että sinä olet tärkeä ja rakas ja näytellään ystävää. Ja sitä minun sen hetkistä hädänalaisuutta on käytetty törkeästi hyväksi."

        Tietysti. Omaa etuaan ajavia on joka puolella, samoin kuin henkisesti kehittyneempiä. Et voi katsoa juuri mitään ulkoista merkkiä ihmisestä ja sen perusteella päätellä hänen henkistä kehitystasoaan. Ainoa seikka, joka antaa viitteitä ihmisen henkisestä kehitystasosta, on hänen katseensa. Kehittyneen sielun katse on lempeä mutta tarkkaavainen.

        "On opetettu myös pahuudesta lisää, miten se voi naamioitua monin eri tavoin, eri ihmisiin. Sen nuo "ystävät" opettivat, että parantuminen ja turva ei tule minun ulkopuoleltani, vaan juuri minun sisimmästäni."

        Sitten olet jo oppinut tärkeimmän seikan. Oletko tällä hetkellä jonkinlaisessa välitilassa? Et vielä osaa tuoda oppimaasi arkielämääsi?

        "Rakkauden oppiminen itseään kohtaan, on ehkä ehdottomampaa, kun joutuu puolustamaan itseään. Mutta onko se rakkautta, vaiko vaan itsesäilytysviettiä?"

        Ero on siinä, tuntuuko se taistelulta vai taistelusta vapautumiselta. Itsensä puolustaminen tuntuu taistelulta, mutta itsensä rakastaminen tuntuu taistelusta luopumiselta ja helpotukselta.

        "Muiden, kuin oman lähipiirin rakastaminen on ehkä aika mahdotonta, näiden kokemusteni kautta."

        Ei ole kiirettä. ☺️ Odottele rauhassa, niin elämääsi tulee kyllä rakastettavia ihmisiä. Omassa sisimmässäsi oleva rakkaus vetää heidät elämääsi.

        "Olen saanut kokea ultimaattista ilkeyttä juuri sellaisilta ihmisiltä, joista olen oppinut pitämään. En ymmärrä, miksi ihmiset haluavat kaataa oman pahoinvointinsa minun niskaani? Ehkä siksi, koska voivat niin tehdä? Mitä itse voin siis tehdä, muuta kuin kasvattaa entistä vahvemmat suojaukset?"

        Kysy itseltäsi, mitä kohtaamiset noiden ihmisten kanssa opettivat. Samaa läksyä ei tarvitse kerrata kuin niin kauan, että sen oppii.

        "Tai niin tässä on tainnut jo käydä. Minun on hyvin vaikeaa tuntea yhteenkuuluvuutta ilkeiden tai teeskentelevien ihmisten kanssa. Missä voisin tavata toisenlaisia? No tiedän, että ehkä pitäisi itse ensin muuttua radikaalisti, jotta niin voisi tapahtua. Mutta kun tuo muutos on tapahtunut, oma elämäni saattaa olla jo loppusuoralla."

        Ei sinun tarvitse muuttua radikaalisti. Minäkin olen ihminen, johon tunnet yhteenkuuluvuuden tunnetta. Meitä on joka puolella.

        "Olen kuullut tuon muualtakin, että asioista ei tarvitse taistella. Että ne jossain kohtaa alkavat soljua ikään kuin itsestään. Ehkä en tässä elämässä opi enää mitään, vaan taistelen tuulimyllyjä vastaan, kunnes kaadun."

        Sinä itse päätät ajoituksen. Kukaan ei hoputa. Mutta kun teet päätöksen jonkin asian oppimisesta ja taakse jättämisestä, saat siihen aina apua. ☺️

        🕉️


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Olen kyllä ajatellut, että jotain tässä yritetään saada oppimaan. Tuntuu vaan välillä todella kohtuuttomalta, mitä joutuu kokemaan että oppisi."

        Kyllä, se tuntuu välillä kohtuuttomalta. Se johtuu siitä, ettei kukaan ala tosissaan etsiä vastauksia sisältään ennen kuin on äärimmäisessä henkisessä tuskassa. Ennen sitä on kovin helppoa etsiä "pelastusta" itsensä ulkopuolelta.

        "Sen ainakin opin, että ns. henkisessä piireissä olen kohdannut ihan samalla tavalla omaa etuaan ajavia huijareita, kuin muuallakin. Tuntuu vaan karulta, kun nämä ovat "rakkauden" ja "auttamisen halun" kautta tulleet elämääni. Pahinta on kun sanotaan että sinä olet tärkeä ja rakas ja näytellään ystävää. Ja sitä minun sen hetkistä hädänalaisuutta on käytetty törkeästi hyväksi."

        Tietysti. Omaa etuaan ajavia on joka puolella, samoin kuin henkisesti kehittyneempiä. Et voi katsoa juuri mitään ulkoista merkkiä ihmisestä ja sen perusteella päätellä hänen henkistä kehitystasoaan. Ainoa seikka, joka antaa viitteitä ihmisen henkisestä kehitystasosta, on hänen katseensa. Kehittyneen sielun katse on lempeä mutta tarkkaavainen.

        "On opetettu myös pahuudesta lisää, miten se voi naamioitua monin eri tavoin, eri ihmisiin. Sen nuo "ystävät" opettivat, että parantuminen ja turva ei tule minun ulkopuoleltani, vaan juuri minun sisimmästäni."

        Sitten olet jo oppinut tärkeimmän seikan. Oletko tällä hetkellä jonkinlaisessa välitilassa? Et vielä osaa tuoda oppimaasi arkielämääsi?

        "Rakkauden oppiminen itseään kohtaan, on ehkä ehdottomampaa, kun joutuu puolustamaan itseään. Mutta onko se rakkautta, vaiko vaan itsesäilytysviettiä?"

        Ero on siinä, tuntuuko se taistelulta vai taistelusta vapautumiselta. Itsensä puolustaminen tuntuu taistelulta, mutta itsensä rakastaminen tuntuu taistelusta luopumiselta ja helpotukselta.

        "Muiden, kuin oman lähipiirin rakastaminen on ehkä aika mahdotonta, näiden kokemusteni kautta."

        Ei ole kiirettä. ☺️ Odottele rauhassa, niin elämääsi tulee kyllä rakastettavia ihmisiä. Omassa sisimmässäsi oleva rakkaus vetää heidät elämääsi.

        "Olen saanut kokea ultimaattista ilkeyttä juuri sellaisilta ihmisiltä, joista olen oppinut pitämään. En ymmärrä, miksi ihmiset haluavat kaataa oman pahoinvointinsa minun niskaani? Ehkä siksi, koska voivat niin tehdä? Mitä itse voin siis tehdä, muuta kuin kasvattaa entistä vahvemmat suojaukset?"

        Kysy itseltäsi, mitä kohtaamiset noiden ihmisten kanssa opettivat. Samaa läksyä ei tarvitse kerrata kuin niin kauan, että sen oppii.

        "Tai niin tässä on tainnut jo käydä. Minun on hyvin vaikeaa tuntea yhteenkuuluvuutta ilkeiden tai teeskentelevien ihmisten kanssa. Missä voisin tavata toisenlaisia? No tiedän, että ehkä pitäisi itse ensin muuttua radikaalisti, jotta niin voisi tapahtua. Mutta kun tuo muutos on tapahtunut, oma elämäni saattaa olla jo loppusuoralla."

        Ei sinun tarvitse muuttua radikaalisti. Minäkin olen ihminen, johon tunnet yhteenkuuluvuuden tunnetta. Meitä on joka puolella.

        "Olen kuullut tuon muualtakin, että asioista ei tarvitse taistella. Että ne jossain kohtaa alkavat soljua ikään kuin itsestään. Ehkä en tässä elämässä opi enää mitään, vaan taistelen tuulimyllyjä vastaan, kunnes kaadun."

        Sinä itse päätät ajoituksen. Kukaan ei hoputa. Mutta kun teet päätöksen jonkin asian oppimisesta ja taakse jättämisestä, saat siihen aina apua. ☺️

        🕉️

        Minua kiinnostaa kovasti tietää, mistä se apu tulee? Ja jokseenkin olen eri mieltä siitä, että voisin mitenkään kiirehtiä henkistä kehitystäni. Jotta se aidosti tapahtuu, pitää olla siihen tietyt valmiudet mitä ei voi tosiaan kiirehtiä. Kehitys ei ole yhtäläisyysmerkillä suoritusten kanssa. Silloin kun yrittää mennä pitemmälle kuin mitä on rahkeita, niin huomaakin menneensä takapakkia ja saanut paljon takaisin niitä vanhoja, huonoja tapoja. Olen juuri siinä kohdassa, mitä olen. Kehitys on hidasta.


    • Anonyymi
      UUSI

      En tiedä miksi. Paskaahan se on.

      Olen kokenut, että minua on yritetty johdattaa ja tuuppia henkiseen suuntaan ja henkisiin yhteisöihin. Itselleni henkisyys ja sielullisuus ei ole kovinkaan korkealla prioriteettilistalla enkä koe myöskään tarvitsevani henkistä/spiritualistista yhteisöä.

      Eli tämä vääntö, jonka läpi olen käynyt läpi on ollut näkökulmastani turhaa ja elämän sekä ajan tuhlaamista.

      • Anonyymi
        UUSI

        Itse koen henkisyyden tärkeäksi ravinnon lähteeksi elämässäni. Sen sijaan henkisiin piireihin tai mihinkään uskonlahkoihin minua on turha yrittää saada. Olen oman tieni kulkija ja ihmisiä tulee elämääni, osa lähtee ja osa jää, jos niin on tarkoitettu. Ap


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse koen henkisyyden tärkeäksi ravinnon lähteeksi elämässäni. Sen sijaan henkisiin piireihin tai mihinkään uskonlahkoihin minua on turha yrittää saada. Olen oman tieni kulkija ja ihmisiä tulee elämääni, osa lähtee ja osa jää, jos niin on tarkoitettu. Ap

        Suomen henkiset piirit ovat melko pienet mutta ne ovat aktiiviset. Kannattaa googletella ainakin isoimmat tapahtumat ja tulla rohkeasti mukaan. Sieltä löytyy aina juttuseuraa, koska kaikki ovat henkisellä tiellä ja avoimia kehitykselle ja kasvulle. ☺️🌱 Niissä on samanlaisia ihmisiä kuin sinä ja minä: mihinkään ei tarvitse sitoutua vaan ajatuksista voi poimia itselle tärkeät seikat ja antaa muiden olla. Se on täysin erilaista kuin uskontojen kohdalla, jotka vaativat ideologista uskollisuutta.

        🕉️


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomen henkiset piirit ovat melko pienet mutta ne ovat aktiiviset. Kannattaa googletella ainakin isoimmat tapahtumat ja tulla rohkeasti mukaan. Sieltä löytyy aina juttuseuraa, koska kaikki ovat henkisellä tiellä ja avoimia kehitykselle ja kasvulle. ☺️🌱 Niissä on samanlaisia ihmisiä kuin sinä ja minä: mihinkään ei tarvitse sitoutua vaan ajatuksista voi poimia itselle tärkeät seikat ja antaa muiden olla. Se on täysin erilaista kuin uskontojen kohdalla, jotka vaativat ideologista uskollisuutta.

        🕉️

        Jos on vastoin tahtoaan pakotettuna henkiselle ja/ tai uskonnolliselle polulle, niin silloin välttää hengellisyysaiheita ja yhteisöjä kuin ruttoa.

        En minä kiellä etteikö korkeampaa voimaa olisi kenties olemassa. En vain koe tarvetta etsiä yhteisöä uskonnon tai henkisyyden perusteella.

        Ateistien parissa on monella tapaa helpompi hengittää tai heidän parissaan, jotka eivät koe tarvetta tuoda uskontoaan ja spirituaalisuuttaan jatkuvasti esiin tai saada uskomaan samoin kuin he uskovat.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on vastoin tahtoaan pakotettuna henkiselle ja/ tai uskonnolliselle polulle, niin silloin välttää hengellisyysaiheita ja yhteisöjä kuin ruttoa.

        En minä kiellä etteikö korkeampaa voimaa olisi kenties olemassa. En vain koe tarvetta etsiä yhteisöä uskonnon tai henkisyyden perusteella.

        Ateistien parissa on monella tapaa helpompi hengittää tai heidän parissaan, jotka eivät koe tarvetta tuoda uskontoaan ja spirituaalisuuttaan jatkuvasti esiin tai saada uskomaan samoin kuin he uskovat.

        Teet tietysti niin kuin parhaalta sydämessä tuntuu. Oman tilan ottaminen ja yksinään asioiden pohtiminen on tärkeää henkisen väkivallan jälkeen.

        Itse pidän henkisistä tapahtumista nimenomaan sen vuoksi, että monet niissä kävijät kunnioittavat jokaisen vapaata tahtoa.

        🕉️


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Teet tietysti niin kuin parhaalta sydämessä tuntuu. Oman tilan ottaminen ja yksinään asioiden pohtiminen on tärkeää henkisen väkivallan jälkeen.

        Itse pidän henkisistä tapahtumista nimenomaan sen vuoksi, että monet niissä kävijät kunnioittavat jokaisen vapaata tahtoa.

        🕉️

        Minulla ei ole tarvetta pohdiskella yksinäni. Haistakaa jo v kaikki spiritualismin ja yksin olemisen merkityksen korostajat.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Teet tietysti niin kuin parhaalta sydämessä tuntuu. Oman tilan ottaminen ja yksinään asioiden pohtiminen on tärkeää henkisen väkivallan jälkeen.

        Itse pidän henkisistä tapahtumista nimenomaan sen vuoksi, että monet niissä kävijät kunnioittavat jokaisen vapaata tahtoa.

        🕉️

        Tuo 17:59:06 tuli sivusta. Ei minun, ap:n kirjoittamaa.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 17:59:06 tuli sivusta. Ei minun, ap:n kirjoittamaa.

        Kiitos vain tiedosta, mutta oli ilmiselvää, ettei se ollut aloittajan tekstiä. 😄

        Miten aloittajan päivä sujui? Oliko siinä enemmän helpotuksen tunnetta vai taistelua ja vääntöä?

        🕉️


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 17:59:06 tuli sivusta. Ei minun, ap:n kirjoittamaa.

        Anteeksi, katsoin nyt vasta kellonajan. Tarkoitit siis tuota ylempää kommenttia, ei tuota tuoksuttelijaa. 😄

        Kuinkas aloittaja suhtautuu henkisiin tapahtumiin? Nyt en siis tarkoita lahkoja enkä uskontoja vaan vapaamielisiä ns. henkisen kasvun tapahtumia.

        🕉️


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Anteeksi, katsoin nyt vasta kellonajan. Tarkoitit siis tuota ylempää kommenttia, ei tuota tuoksuttelijaa. 😄

        Kuinkas aloittaja suhtautuu henkisiin tapahtumiin? Nyt en siis tarkoita lahkoja enkä uskontoja vaan vapaamielisiä ns. henkisen kasvun tapahtumia.

        🕉️

        En ole ollut missään isoissa henkisen kasvun tapahtumissa mukana. Olen osallistunut joskus joihinkin tapaamisiin ja pienempiin tapahtumiin, mutta näin erakoituneena melko vähän viime aikoina. Tunnen henkisiä ihmisiä ja olen siinä tilanteessa, että olen aikeissa kysyä eräältä henkiseltä neuvoa tilanteeni takia. Tänne en tietenkään voi avautua tilanteesta, jossa elän.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole ollut missään isoissa henkisen kasvun tapahtumissa mukana. Olen osallistunut joskus joihinkin tapaamisiin ja pienempiin tapahtumiin, mutta näin erakoituneena melko vähän viime aikoina. Tunnen henkisiä ihmisiä ja olen siinä tilanteessa, että olen aikeissa kysyä eräältä henkiseltä neuvoa tilanteeni takia. Tänne en tietenkään voi avautua tilanteesta, jossa elän.

        Parhaat henkiset opettajat eivät valitettavasti yleensä anna neuvoja, vaikka niitä kysyisikin.

        Sen sijaan he kysyvät kysymyksiä. Itseltään ei yleensä ymmärrä kysyä kaikkein tärkeimpiä asioita. Siinä toinen voi yleensä auttaa.

        Minulla on voimakas intuitiivinen tarve suositella sinulle Louise Hay:n kirjaa "The power is within you." Sen saa Google-kirjana heti ja edullisesti. Tunnen että siitä olisi apua sinulle. Ehkä innostut vilkaisemaan kirjan kuvausta ja päätät sitten itse, olisiko kirja sinulle sopiva vai ei.

        Toivon iloa ja rauhaa sydämeesi. 🙏

        🕉️


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Parhaat henkiset opettajat eivät valitettavasti yleensä anna neuvoja, vaikka niitä kysyisikin.

        Sen sijaan he kysyvät kysymyksiä. Itseltään ei yleensä ymmärrä kysyä kaikkein tärkeimpiä asioita. Siinä toinen voi yleensä auttaa.

        Minulla on voimakas intuitiivinen tarve suositella sinulle Louise Hay:n kirjaa "The power is within you." Sen saa Google-kirjana heti ja edullisesti. Tunnen että siitä olisi apua sinulle. Ehkä innostut vilkaisemaan kirjan kuvausta ja päätät sitten itse, olisiko kirja sinulle sopiva vai ei.

        Toivon iloa ja rauhaa sydämeesi. 🙏

        🕉️

        Tuon suosittelemani kirjan saa ilmeisesti ladattua myös ilmaisena pdf:nä. Olen maksanut kirjasta itse onneksi vain alle yhden euron. 😄

        🕉️


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuon suosittelemani kirjan saa ilmeisesti ladattua myös ilmaisena pdf:nä. Olen maksanut kirjasta itse onneksi vain alle yhden euron. 😄

        🕉️

        Olen tarkka siitä, mitä kirjoja luen tänä päivänä. Haluan kehittää omia ajatuksiani, jolloin kirjailijoiden viisaudet voivat olla niitä sotkemassa. Uskon, että ymmärrät mitä tarkoitan.

        Ja nyt tarkemmin ajateltuna en ole kysymässä myöskään neuvoa siltä henkisestä ihmiseltä. Ja tämä ei ole mistään ylpeydestä tai egosta kiinni, vaan uskon että vastaus löytyy kun annan asian hetken olla ja ajatuksen itää rauhassa.


    • Anonyymi
      UUSI

      Sukulaiset Jesse faneja ja ne on mun elämässäni olleet niitä pahimpia selkään puukottajia. Itse olen pakana ja se riittää mulle. Kirkosta erosin 18-vuotiaana enkä khyl ikinä liity takaisin kirkkoon.

    • Anonyymi
      UUSI

      Joillakin on tapana tehdä elämästään itse itselleen vaikeaa

      • Anonyymi
        UUSI

        Kuinka rlämästä tehdään helpompaa?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ruotsalaisuuden Päivän virallinen liputuspäivä poistettava VÄLITTÖMÄSTI!

      Suomen valtion ja suomalaisuuden kannalta ei ole minkäänlaisia perusteita liputtaa virallisesti ruotsalaisuuden päivää,
      Maailman menoa
      105
      5731
    2. Mikaela Nylander: Jos pakkoruotsi poistetaan, niin ruotsin kielen asema romahtaa

      (Nylander on vanha RKP:nen) Mutta niin heikossa vedossa muumiruotsi siis on Suomessa, että vain tekohengityksellä se pys
      Maailman menoa
      65
      2572
    3. Nainen aion pilata elämäsi täysin, opetus sulle, että pelasit väärän ihmisen sydämellä.

      Empatiani sua kohtaan katosi siinä kohtaan, kun teit tietoisen valinnan leikkiä mun sydämellä. Luulet olevas joku älykäs
      Ikävä
      241
      1585
    4. Kaivattusi nimi vol.3

      Kaipaajankin nimi olisi kiva. 🥰
      Ikävä
      94
      1380
    5. Alkanut tuntua siltä

      Että taisi olla kusetusta koko homma alusta saakka.
      Ikävä
      124
      1097
    6. 6 vkoa kulunut ilman sua

      …ihme että olen vielä hengissä. 😔 Kyynelillä pessyt lattioita. Rakastan ja odotan sua ikuisesti❤️Projekti jäi kesken jo
      Ikävä
      8
      901
    7. Viestisi kaipaamallesi ihmiselle

      Mitä ajattelet tilanteestanne tänään?
      Ikävä
      65
      882
    8. Nii, mites ne

      Hampaat??
      Ikävä
      66
      857
    9. Joululahja/Jouluntoivotus

      Millainen kaivatulle
      Ikävä
      75
      798
    10. Salailu jatkuu, poliisi tutkii

      Nykyään Pienimäki toimii Ylitornion kaupunginjohtajana. HS tavoitti hänet puhelimitse. Pienimäki korosti, ettei ole enää
      Ähtäri
      17
      741
    Aihe