Ruotsalaisuuden päivä 6.11 livahti huomaamatta ohi

Tiesitkö, mistä ruotsalaisuuden päivä sai alkunsa? – silloin kaatui Pohjolan leijona. Onnenpäivä suomalaisille.

Ihmiset & kulttuuri

03.11.2019

Juho Mäkelä

Päivän valinnalla haluttiin Suomessa kannattaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.542084

Suomessa vietetään ruotsalaisuuden päivää (ruotsiksi svenska dagen) keskiviikkona 6. marraskuuta. Sitä on juhlittu virallisesti vuodesta 1908 lähtien. Ruotsalaisuuden päivä on yleinen liputuspäivä, jolloin juhlistetaan suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa.

Aloite juhlapäivään tuli Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallitukselta, joka halusi vahvistaa suomenruotsalaisten yhteenkuuluvuudentunnetta ja muistuttaa samalla yhteydestä Ruotsiin.

6. marraskuuta on Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Pohjolan leijonaksi kutsuttu valloittajakuningas kuoli vuonna 1632 käydyssä Lützenin taistelussa. Ruotsissa Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä syödään Kustaa Aadolfin leivoksia, joita koristaa valkoisesta marsipaanista tai tummasta suklaasta muovailtu kuninkaan siluetti.

Päivän valinnalla haluttiin Suomessa – vastalauseena venäläisten harjoittamaa sortoa kohtaan – kannattaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta.


Suomalaisia tapettiin, suhteessa väestön määrään, paljon enemmän kuin 1939-1945 sodissa!

Tuolta voit katsoa missä kaikkialla pitkin eurooppaa sodittiin:

Prikaatin perinnejoukot ovat runsaan 400 vuoden aikana käyneet noin 100 taistelua. Taisteluita, joihin Pohjan Prikaatin perinnejoukot ovat osallistuneet on listattuna taulukossa.


https://web.archive.org/web/20160304190710/http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm

Viimeisen 200 vuoden aikana ei muuten ole kovin montaa taistelua käyty... paitsi 1941-1945

Näin siis vain Pohjan Prikaatin perinnejoukkojen taisteluiden osalta. Toki 1939-40 oli Talvisota.

Mitenkähän lienee muut joukot ja heidän taistelunsa?
5187
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Suomi oli Ruotsinvallan aikana jatkuvien taistelujen tanner ja tuli rasitetuksi ja hävitetyksi sekä ruotsalaisten että venäläisten armeijojen liikkuessa sen yli.
Suomessa ei ole montaakaan paikkakuntaa missä ei olisi joskus ruotsinvallan aikana taisteltu. Muistomerkkejä löytyy kaaikkialta ja paikallishistoriat kertovat sodista joita vieraat vallat täällä kävivät ja suomalaiset joutuivat niihin osallistumaan.
Melkein nykyiseen Ukrainan malliin missä Natomaat taistelevat Venäjää vastaan viimeiseen ukrainalaiseen saakka.

Äänestä
  • Kieli ei kutenkaan vallannut, vaan ihmiset.

    Äänestä

Suomi viettää Ruotsin hullun kuninkaan päivää 6.11. kautta Suomen. Koko Suomi liputtaa Ruotsin riistäjäkuninkaista pahinta eli Kustaa Adolfia joka vuosi 6.11. MIKSI?

Carl Gustaf Emil Mannerheim osallistui Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhlaan yhdessä sotilasvaltuuskunnan kanssa Lützenissä, Saksassa lokakuussa 1932. Läsnä olivat myös mm. Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf sekä Reichswehrin päällikkö, kenraali K. v. Hammerstein-Equord.

Kirkonmenojen jälkeen Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf esitti Ruotsin tervehdyksen. Sitten Mannerheim vuorostaan tervehti sankarikuninkaan muistoa lausumalla:

”Kaukaa pohjolasta olemme tulleet Lützeniin tuomaan Suomen tervehdyksen kuolemattomalle sankarille, rakastetulle kuninkaalle, ja siunaamaan esi-isäimme muistoa, jotka rinnan veljiensä ja uskonystäväinsä kanssa taistelivat ja vuodattivat vertaan hänen voitollisten lippujensa alla”

Mannerheim mainitsi puheessaan myös uskonpuhdistuksesta ja huomautti siitä, kuinka Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä.

Puheen loppu kuului:

”Vuosisadat kiitävät ohi ja katoavat, aika tasoittaa ja sovittaa. Hengen ja työn suurmiehet, jotka kerran ovat ohjanneet kansojen kohtaloita ja epäitsekkäästi uhrautuneet ylevien päämäärien puolesta, loistavat milloinkaan sammumattomien soihtujen tavoin pimeydessä, joka verhoaa ihmiskunnan pitkää tietä kohti henkistä kasvua ja täydellistymistä.

Kustaa II Adolfissa, sotapäällikössä ja valtiomiehessä, maani viljelyksen edistäjässä ja sen itärajan turvaajassa Suomen kansa yhä vielä kunnioittaa jaloimmillaan ilmenevää miehuutta, tahdon ylväyttä, aatteen lentoa, pyrkimysten puhtautta ja uskon nöyryyttä.”

Puheen jälkeen Mannerheim laski Suomen Tasavallan presidentin ja hallituksen seppeleen.

(Lähde: G. Mannerheim, Muistelmat, Osa II ss 37..38 kuva osa I s. 467 Otava 1952.)

Kuka vielä väittää, ettei Suomen alhainen väkiluku johtunut juuri Ruotsin loputtomista sodista pitkin eurooppaa! Siis voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä tuollaisesta, 300 000:n, aiemmin jopa sen allekin, väkiluvusta. Siellä on siis täytynyt olla käytännössä kaikki kynnelle kykenevät ja likimainkaan terveet miehet. Millaista riistoa. Vasta 1800 -luvun alkuvuosikymmenillä päästiin miljoonan asukkaan rajan yli. Ei ihme kun aina sanotaan Ruotsin sotineen viimeiseen suomalaiseen (vai itämaalaiseen=österland?) hakkapeliittaan ja sitten tehtiin kiireesti rauha.

Siis sotaan vietiin liki 10% KOKO väestöstä!

Olipa todellakin järkyttävää riistoimperialismia jo tuolloin. Kyllä oli Suomelle todellinen onnenpotku tuo Venäjän sota ja miehitys 1808-1809.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_väestö

Taatusti KAIKKI terveet, jos kohta sairaatkin, miespuoliset Itämaalaiset otettiin sotaan ja sinne ne taisivat jäädäkin euroopan hurmekentille. Ei ihme jos Suomen väkiluku nousi yli miljoonan VASTA 1810 -luvulla. Ruotsi imi Suomesta, tai paremminkin silloisesta Itämaasta, kaiken veren kuin mikäkin PUNKKI! Ja tyhmä Suomi juhlii Ruotsin riistäjäkuninkaista pahinta eli Kustaa Adolfia joka vuosi 6.11.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalaisuuden_päivä

"Päivää vietetään kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä, joka on ollut merkittynä almanakkaan Kustaa Aadolfin nimipäiväksi jo 1600-luvulta lähtien. Hän kaatui Lützenin taistelussa vuonna 1632."

Äänestä

En ymmärrä miksi Suomessa pitäisi juhlia ruotsalaisuutta koko kansakunnan voimin. Juhlikoot ruotsinkieliset ihan niin paljon kuin haluavat.

Olivathan suuret osat Suomea Novgorodin ja Venäjän vallan alla vuosisatoja niin miksei juhlita myös venäläisyyden päivää.

Äänestä
  • Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa. Suomin on kaksikielinen maa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Tiesitkö, mistä ruotsalaisuuden päivä sai alkunsa? – silloin kaatui Pohjolan leijona. Onnenpäivä suomalaisille.

Ihmiset & kulttuuri

03.11.2019

Juho Mäkelä

Päivän valinnalla haluttiin Suomessa kannattaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.542084

Suomessa vietetään ruotsalaisuuden päivää (ruotsiksi svenska dagen) keskiviikkona 6. marraskuuta. Sitä on juhlittu virallisesti vuodesta 1908 lähtien. Ruotsalaisuuden päivä on yleinen liputuspäivä, jolloin juhlistetaan suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa.

Aloite juhlapäivään tuli Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallitukselta, joka halusi vahvistaa suomenruotsalaisten yhteenkuuluvuudentunnetta ja muistuttaa samalla yhteydestä Ruotsiin.

6. marraskuuta on Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Pohjolan leijonaksi kutsuttu valloittajakuningas kuoli vuonna 1632 käydyssä Lützenin taistelussa. Ruotsissa Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä syödään Kustaa Aadolfin leivoksia, joita koristaa valkoisesta marsipaanista tai tummasta suklaasta muovailtu kuninkaan siluetti.

Päivän valinnalla haluttiin Suomessa – vastalauseena venäläisten harjoittamaa sortoa kohtaan – kannattaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta.


Suomalaisia tapettiin, suhteessa väestön määrään, paljon enemmän kuin 1939-1945 sodissa!

Tuolta voit katsoa missä kaikkialla pitkin eurooppaa sodittiin:

Prikaatin perinnejoukot ovat runsaan 400 vuoden aikana käyneet noin 100 taistelua. Taisteluita, joihin Pohjan Prikaatin perinnejoukot ovat osallistuneet on listattuna taulukossa.


https://web.archive.org/web/20160304190710/http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm

Viimeisen 200 vuoden aikana ei muuten ole kovin montaa taistelua käyty... paitsi 1941-1945

Näin siis vain Pohjan Prikaatin perinnejoukkojen taisteluiden osalta. Toki 1939-40 oli Talvisota.

Mitenkähän lienee muut joukot ja heidän taistelunsa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu