Siksi se on niin omanlaisensa. Toki Lönrot sävelsi sinne hieman omiaan, mutta keskeistä (ja hienoa) tuossa teoksessa on, että se kuvaa maailmaa ilman mitään kristillistä hömppää.
Eli jos suomalainen muinaisusko kiinnostaa, niin kannattaa tutustua Kalevalaan. Tosin se ei ole uskonto, vaan ajankuva tuhansia vuosia vanhasta maailmasta, josta meillä vielä paljon rippeitä jäljellä, kuten vaikka saunakulttuuri, eräperinteet, joulupukki, luonnon kunnioitus jne.
Kirkko on tehnyt parhaansa noita eliminoidakseen, mutta onneksemme epäonnistunut.
t. onnellinen pakana. :)
Eli jos suomalainen muinaisusko kiinnostaa, niin kannattaa tutustua Kalevalaan. Tosin se ei ole uskonto, vaan ajankuva tuhansia vuosia vanhasta maailmasta, josta meillä vielä paljon rippeitä jäljellä, kuten vaikka saunakulttuuri, eräperinteet, joulupukki, luonnon kunnioitus jne.
Kirkko on tehnyt parhaansa noita eliminoidakseen, mutta onneksemme epäonnistunut.
t. onnellinen pakana. :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus, pitääpä tutstua kalevalaan. en oo koskaan lukenu
Äläkä lue. On niin puisevaa tekstiä että viillät ranteesi auki.
Tuosta teoksesta olisi tullut hyvä jos sinne ei olisi sepitetty omiaan vaan kerrottu asiat kuten ne kerrottiin.
On yksi huonoimmista kirjoista ikinä.
rippeitä jäljellä, kuten vaikka saunakulttuuri, eräperinteet, joulupukki, luonnon kunnioitus jne.
Olin keväällä Evlut kirkon Partiomessussa jossa luonnon kunnioitus ja eräperinteet olivat pääosassa.
Lapsena oli joulusauna ja joulupukki yhdessä kristillisyyden kanssa sulassa sovussa.
Ei ole kristinusko viemässä joulua perinteineen, vaan Islam.
Sitä en tiedä kuinka kirkko Kalevalan käsittää. Itse luen kaikkia pyhiä kirjoja. Kalevalassa on paljon tiedon sanoja. Todella suuri kirja. Löytyy netistä myös englanniksi kaksi eri versiota. Niihinkin kannattaa tutustua.
Kristillisen kirkon strategia on ollut jo 1200-luvulta alkaen hävittää Suomen vanha muinaisusko. Esimerkkejä tästä ovet mm.
- Iso osa kirkoista on rakennettu muinaisten hiisien (pyhien paikkojen) päälle.
- Suuri osa vanhoista juhlapyhistä on yritetty kristillistää. Jopa juhannusta (vanha keskikesän juhla) on yritetty landreesta Johannes kastajan juhlaksi.
- On luotu käsitteet: pakana, kerettiläinen ja synti
- jne.
Onneksi tämä tie on tullut päätökseen ja vanhat juhlat (kekri, uudenvuoden juhla, kevätjuhla hela) ja muut vastaavat luonnonkierron mukaiset juhlat heräävät taas henkiin.
Kalevan lopussa Marjatta eli Maria tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Väinämöinen aikoo tuomita lapsen koska tämä on syntynyt aviottomana, mutta poika puhuukin ja sättii itse Väinämöistä tämän omista teoista jonka Seurauksena Väinämöinen lähtee pois ja lupaa palata takaisin sitten kun häntä tullaan taas tarvitsemaan.
Kalevalan tarinat ovat vanhempia kuin koko kristinusko, eli ne on kerrottu jo ennen kuin jumala keksittiin tänne meidän riesaksemme. Eläneet sitten vahassa lauluperinteessa usean tuhat vuotta Karjalassa.
Tuohon aikaan eletiin kivi- ja rautakautta, eikä ollut mitään uskontoja. Kalevala kuvaa sen aikaista elämäntapaa, jossa on sekaisin tieto, usko, politiikka ja oikeastaan kaikki. Uskonto on käsitteenä paljon myöhempi juttu.
Kannattaa aloittaa Lasten kalevalasta. Se on helppolukuinen. Löytyy joka kirjastosta.
Onhan se karjalaista kansanperinnettä, lauluja ja runoja , joita fennomaanit opiskelijat kävivät keräämässä. Ja Lönnrot sitten 'muokkasi' sen jonkilaiseen tarinamuotoon, vähän lisäili muistakin skandinaavisista perinteistä.
Myöskin kuulemma seksuaalisuutta käsiteltiin silloiseen aikaan 'sopimattomalla' tavalla ja ne laulut jätettiin teoksesta pois.
Juha Hurma:Kenen Kalevala?