Miksi Hyrtgenin metsää ei vain kierretty?

Jenkit meni Ilomantsiin.

"Meidän oli mentävä metsään turvataksemme oikea sivustamme",

Collins sanoi sodan jälkeen.

Yritys vallata Hürtgenwald osoittautuisi kuitenkin yhdeksi sodan huonoimmista päätöksistä. Metsäalue käsitti 125 neliökilometriä tiheää kuusimetsää ja kourallisen pieniä kyliä. Etenemistä pimeässä metsässä vaikeuttivat lisäksi syvät rotkot ja jopa viisisataa metriä korkeat kukkulat.

Etenevät jalkaväkisotilaat eivät voineet juuri luottaa lentokoneiden ja panssarivaunujen tukeen. Amerikkalaisilla ei myöskään ollut metsäkarttoja, eikä heitä ollut koulutettu metsätaisteluun.

"Hürtgenwald osoittautui kaikista pahimmaksi loukoksi", kirjoitti eräs jalkaväkisotilas.

Amerikkalaisten suunnitelma ei sisältänyt Ruhr-joen monien patojen valtaamista. Ne sijaitsivat metsän ulkopuolella ja olivat ilmeisiä kohteita, koska padot avaamalla saksalaiset voisivat saada jokilaaksoon tulvimaan ja viivyttää liittoutuneiden etenemistä kohti Berliiniä.

Kysymys on suunnilleen sama kuin kysyisi, miksi puna-armeija ei vain hyökännyt Laatokan pohjoispuolelta Suomeen? Näin olisi kierretty ovelasti koko Mannerheim-linja.

Vastaus: olisi tullut pitkä kiertomatka.