Kuinka vaihtoehtoiset maksujärjestelmät ja Brics vaikuttavat Lännen toimintaan?

Tämä on monisyinen kysymys, jossa kyse on vaihtoehtoisten maksujärjestelmien ja BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) vaikutuksesta länsimaiden taloudelliseen ja geopoliittiseen toimintaan. Selitän sen vaiheittain ja konkreettisin esimerkein.

1️⃣ Vaihtoehtoiset maksujärjestelmät: mitä ne ovat

Perinteisesti kansainväliset rahansiirrot kulkevat länsimaiden hallinnoimien järjestelmien kautta, kuten SWIFT.

Vaihtoehtoisia järjestelmiä ovat mm.:

SPFS (Venäjä)

CIPS (Kiina, yuanin kansainvälistämiseksi)

Myös BRICS-maat suunnittelevat omaa maksujärjestelmää ja rahastoa dollari-riippuvuuden vähentämiseksi.

🔑 Tavoite:

Vähentää riippuvuutta dollarista ja länsimaisista rahoitusjärjestelmistä.

Suojautua pakotteilta, joita länsi voi asettaa (esim. Venäjää vastaan 2022–2025).

2️⃣ Vaikutus länsimaiden toimintaan
a) Taloudellinen vaikutus

Dollarin asema saattaa heikentyä pitkällä aikavälillä, jos suuri osa kaupasta siirtyy BRICS-pohjaisiin järjestelmiin.

Länsimaiset pankit voivat menettää osan maksuliikenteestä, erityisesti kaupankäynnissä BRICS-maiden kanssa.

Inflaatio- ja valuuttakurssiriskejä voi syntyä uusien järjestelmien käytöstä.

b) Geopoliittinen vaikutus

Länsimaiden taloudellinen paino kansainvälisessä politiikassa saattaa heikentyä, koska pakotteet ja talouspaineet ovat vähemmän tehokkaita, jos vaihtoehtoisia maksujärjestelmiä käytetään.

BRICS-jäsenet voivat vahvistaa kollaboratiivista ja geopoliittista autonomiaansa, mikä vähentää lännen kykyä vaikuttaa heidän päätöksiinsä.

c) Strategiset ja finanssipoliittiset vaikutukset

Länsimaiden on ehkä kehitettävä omaa vastaavaa teknologiaa ja järjestelmiä, kuten eurooppalainen SEPA-infrastruktuuri tai digitaalinen euro.

Tarve monipuolistaa riskienhallintaa ja maksukanavia kansainvälisessä kaupassa kasvaa.

Lännen finanssisanktioiden tehokkuus heikkenee, jos BRICS-maat voivat ohittaa SWIFTin ja dollaripohjaiset maksut.