Jari Vanne perusti uuden Nyrkkeilyliiton Raumalla!

Nyt tuli vahva henkinen kokemus. Uskon tähän FBI yhteisöön ennemmän kuin Italian mafiaan.

Känniboxing. Uusi laji, jossa otellaan yli 2 promillen humalassa julkkisten kesken. Vornanen ei saa tuoda aseita tilaisuuksiin. Uskaltaakohan se käydä edes vessassa ilman ilmakiväärin? Taitaa olla Suomen säikyin mies

Tämä on vain ja ainoastaan hyvä uutinen. Lisää otsikoita, lisää sekoiluja. Lisää päihteitä ja pyttipannua.

Spydari. Tuo Suomen ammattinyrkkeilyn pelastaja numero 3

Hämeenkatu oli aina ollut outo sekoitus tarinoita, mutta sinä iltana se sai uuden luvun, kun FBI-liiton ensimmäinen virallinen tapahtuma järjestettiin yksiössä, jonka ikkunat katsoivat suoraan putkiliikkeen valomainosta kohti. Yksiö oli juuri sellainen pyhäkkö, jossa nyrkkeily tuntui siltä miltä sen alun perin pitikin: hiki, tahto ja liian matala katto.

Jari Vanne oli levittänyt sinisen telttapatjan keskelle lattiaa ja julistanut sen kehäksi. Nurkassa roikkui lampunvarjostin, joka oli saanut uuden elämän “spottivalona”. Kun ensimmäinen ottelija kumartui sisään ovesta, hänen pää törmäsi karmiin. Se oli hyvä enne – matala oviaukko opetti pitämään leuan kurissa.

Katu toisella puolella jatkoi omaa arkeaan: putkiliikkeen mainos vilkkui kuin olisi halunnut tuomaroida. Mäkikuplan ovi taas kävi tauotta. Jokainen nyrkkeilyiltaan lipun ostanut sai pizzan vitosella, mikä oli nostattanut paikallisen väestön villiä uteliaisuutta

Bar Broncoon oli tullut oma perinne: jokainen illan ottelija sai sieltä häppärituopin. Se oli heidän “palkintorahansa”, jos sanaa voi käyttää tilanteessa, jossa baarimikko joutui välillä kysymään:
“Mikä teistä on ottelija? Te näytätte kaikki yhtä stressaantuneilta.”

Yksiössä tunnelma tiivistyi. Vanne löi kehäpatterista virtaa ja ilmoitti illan ensimmäisen matsin: “Painoluokka: mitä keittiövaaka sattuu näyttämään.”

Ottelijat liukuivat patjalle kuin gladiaattorit, mutta sellaiset, jotka olivat käyneet Mäkikuplassa ennen taukoa. Iskut kopsahtivat seinään niin, että naapuri luuli jonkun kokoavan IKEA-kaappia väärällä metodilla. Yleisö istui sängyllä, pöydällä ja yhdellä puutarhatuolilla, jonka kohtalo oli epävarma.

Jari Vanteen perunaheijari oli sellainen ilmiö, josta ei kukaan saanut täysin kiinni. Ei valmentajat, ei fysioterapeutit, ei edes se yksi kaveri, joka väitti nähneensä Vasyl Lomachenkon sparraavan Raumalla 90-luvulla. Se oli ele, joka syntyi lantiosta, muistutti hetken jotain tieteenvastaista ja päätyi aina siihen samaan lopputulokseen: vastustaja lähti kohti lattiaa kuin luonnonlaki olisi yhtäkkiä antanut painovoimalle lisävuoron.

Hämeenkadun yksiössä, putkiliikkeen neonvalon risteilyssä, tunnelma oli valmiiksi sellainen että ilma melkein odotti, milloin joku romahtaa. Pääottelu alkoi ilman turhia seremonioita. Tiilikan Pena astui patjakehään hartiat leveinä, kulmakarvat viivana, kuin mies joka oli vuosia treenannut juuri tätä iltaa varten. Yleisö hiljeni – tai niin hiljaiseksi kuin yksiö voi mennä, kun Mäkikuplasta kantautuu pizzauunin humina.

Ensimmäinen erä.

Vanne liikkui rennosti, kepeästi, sellaisella itsevarmuudella joka syntyy vain siitä, että tietää kantavansa sisällään atomipommia. Pena yritti hakea rytmiä, mittailla, kokeilla jabeja.

Sitten se tuli.

Perunaheijari. Liike, joka näytti puoliksi vitsiltä, puoliksi eleeltä jonka fysiikka unohti kieltää. Jari pyörähti, painoi jalat lattiaan, kaarsi käsivarren kaaren, ja iski sen pyttyyn tavalla, jota kukaan ei kykene opettamaan.

Pena näki yhden sekunnin ajan putkiliikkeen mainoksen muuttuvan vihreästä oranssiksi ja sitten koko lattia tuli vastaan niin nopeasti, ettei hän edes ehtinyt miettiä mikä osa hänestä osui ekana. Hän kaatui kuin olisi halunnut maata siellä jo valmiiksi.

Erä oli ohi ennen kuin pyyhettä ehdittiin edes etsiä.

Yleisö riehaantui tavalla, joka sotki huoneen feng shuin pysyvästi. Joku kaatoi tuolin, toinen yritti nostaa Jaria ilmaan mutta luopui yrityksestä selkänsä puolesta, ja Mäkikuplan pizzauunikin innostui päästämään ylimääräisen lämpöhönkäyksen ulos.

Jari nosti kätensä. Pieni yksiö tärisi. Putkiliikkeen neonvalo näytti nyökkäävän hyväksyvästi.

FBI-liiton historia sai ensimmäisen legendaarisen tyrmäyksensä, juuri siellä missä sen pitikin: matalassa katossa, pienessä tilassa ja isossa tarinassa.

Nyt on liitoissa valinnanvaraa sillä Turpaanvetotalkoot-tapahtuman myötä Pohjois- ja Koillis-Savon kamppailulajit niputettiin yhteisen liiton alle.

CIAA - Central Institution for Athletic Associations.

Laji vastaa jatkossa kaikesta joka liittyy kamppailulajeihin alueella ja myöntää lisäksi vöitä ja diplomeja.

Malmberg hoitaa tointa etänä maanantaisin klo 9-12.30. Puhelin ja teams käytössä, vyöarvojen graduointi onnistuu kun lähettää tallenteen suojatulla sähköpostilla.

Nikitin on tavoitettavissa etänä ke ja to klo 09-13, paikanpäällä perjantaisin Pub Tuulentuvan kabinetissa.