Avohakkuu ehdottomaksi törkeäksi luontorikokseksi

150 vuotta sitten nämä meidän alueen männikkökankaat oli poltettu tervaksi. Siis ainakin 50 tuhatta hehtaaria lähes paljasta aukeaa, josta puuston puuttuessa osittain kannotkin oli väännetty irti tervahautoihin, jotka ovat vieläkin nähtävissä maastossa ja niitä on kymmeniä.
No miten on nyt? Siis nyt nämä alueet ovat todella järeitä männiköitä, joihin on monta aukkoa hakattu viime vuosikymmeninä. Joissa kasvaa nyt eri ikäisiä taimikoita ja harvennus metsiä tulevia päiviä varten. Ei pidä luulla, että jos metsästä puut korjataan talteen rakennusten seiniin,niin se on sitten siinä.
Ehei se niin ole, sillä entistä ehompi puusto tulee tilalle, kun vanha puu otetaan uuden tieltä. Siis metsä pysyy hamaan ikuisuuteen, mutta puusto vaihtuu.

Anonyymi kirjoitti:

150 vuotta sitten nämä meidän alueen männikkökankaat oli poltettu tervaksi. Siis ainakin 50 tuhatta hehtaaria lähes paljasta aukeaa, josta puuston puuttuessa osittain kannotkin oli väännetty irti tervahautoihin, jotka ovat vieläkin nähtävissä maastossa ja niitä on kymmeniä.
No miten on nyt? Siis nyt nämä alueet ovat todella järeitä männiköitä, joihin on monta aukkoa hakattu viime vuosikymmeninä. Joissa kasvaa nyt eri ikäisiä taimikoita ja harvennus metsiä tulevia päiviä varten. Ei pidä luulla, että jos metsästä puut korjataan talteen rakennusten seiniin,niin se on sitten siinä.
Ehei se niin ole, sillä entistä ehompi puusto tulee tilalle, kun vanha puu otetaan uuden tieltä. Siis metsä pysyy hamaan ikuisuuteen, mutta puusto vaihtuu.

Lue lisää

Teoriassa noin, tosin nykyisin on jo vaikea odotella sitä 90 vuotta joka vie se taimen tai siemenen päätyminen puuksi ja alueen metsäksi.

Käsittelymenetelmät kasvattavat yksilajisia alueita, mutta ne eivät ole metsiä. monilajisia, erilaisessa kasvutilassa ja vaiheessa joilla on muunkin metsän asutuksen kannalta merkitystä ja parantaa muidenkin lajien säilymistä.

Vaikea tilanne, vihreys ja hyödyntäminen on toisilleen ristiriidassa, ainakin vaikea sovittaa yhteisymmärrykseen.

Joo se on 90 vuotta puuta kasvattaa, on pitkä aika ihmisen ikään verrattuna, mutta luomakunnan ikään ei aika eikä mikään. Ei edes "pisara vesisangon uurteessa."
Olen 70 luvulla hakkaamiani aukkoja kulkenut katsellen ja marjastaen. Niissä nykyään kasvaa 2 ja kolmen tukin metsät. Siis ei luontoa saa kadotettua metsää hakkaamalla, kuten joku voi luulla ja asiantuntemattomat luulevat myös, kuten näillä palstoilla on nähty, että jonkun puulajin kylväminen tai istuttaminen tarkoittaa sitä, että sitten siinä aukossa kasvaa ainoastaan sitä yhtä istutettua puulajia. No eihän se nyt näin ole, vaan sinne kasvaa myös sellaiset puulajit joiden siementä luonnostaan on jo siinä maassa ja uutta tietysti tulee joka vuos. Varsinkin koivu lähtee luonnostaan äkkiä voimakkaaseen kasvuun ja täyttää koko hakkuu alueen, jos sen annetaan vapaasti kasvaa.
Sama asia on maan ja metsän viljelyssä. Keväinen kylvömies kylvää peltoonsa ohran ja kohta pellon täyttää kaunis laiho, mutta hetken perästä pellossa kasvaa muutakin ja todella monenlaista.

Olen Suomen Pystykorvalla metsästävä heppu,jo 70 alusta asti. Silloin ei ollut vielä onneksi metsäautoteitä eikä suuria aukkohakkuita ( lue: metsänraiskaus). Olipa mukava kulkea Pystykorvan kanssa metsässä,jossa oli kaikkea riistaa...olen myös kova marjastaja ja sienestäjä.Kansalliskoiramme on myös paras hirvenhaukkuja .Ammuttiin sille 16 hirveä + karkot. Isäntä hakkaa metsän (raiskaa) sileäksi.Ei jää edes makkaratikkua pystyyn. Lisäksi aurataan ,ettei jalan pysty kulkemaan. Sitte istutetaan hintavat taimet .OK. Hirvet tulee ja syö ne.Sitte alkaa valitus SAATANA HIRVET SÖI NE!!!!Metsän omistaja on syylline n ja täys pelle. NYT JATKUVA KASVATUS KEHIIN!!!Aina on hieno metsä päällä ,jossa on riistaa,marjoja,sieniä ja se hienoa katsella.Aina otetaan isot tukit ,joilla on paras hinta!Mutta ahneethan ovat paskoja luonnon raiskaajia.......

Tämä syksy oli taas meille mustikan ja puolukan ystäville todella antoisa. Varsinkin puolukkaa oli todella runsaasti.
Parhaat mustikkamaat oli kuten ennenkin. Hyvin hoidetut rehevät kangasmetsät ja parhaat puolukkapaikat löytyi tietysti kangasmetsiin 2-6 vuotta sitten hakatuista aukoista, kun uusi taimikko on vielä matalaa. Usein kantojen juuret ja muut maaston kohoumat oli puolukkaa punaisena. Ahkerat myyntiin poimijat ottivat hyvät rahat, kun hintakin oli kohdillaan tänä syksynä.
Siis hoitamattomista yli tiheistä risukoista ja ns. suojelumetsistä on turhaa matsämarjoka hakea, niin eläinten kuin ihmustenkin. koska marjat tuottaakseen satoa, ne tarvitsevat valoa ja paljon. Onneksemme meillä Suomessa hoidetaan metsiä ja hakataan korjuukypsiin metsiin aukkoja ja otetaan rahat niistä talteen, niin meillä luonnonantimista nauttivilla on todellakin marjoja ja myös sieniä niin paljon kun vain halutaan kerätä

Aukot pitäs putsata puuräämästä kuten ennen tehtiin. Ei sinne jätetty tervarosoon ja muihin tarttuviin tauteihin kuolleita puita pystyyn eikä maahan levittämään tuulen mukana tauteja ympäristön metsiin. Eikä tehty tahallaan lahopuuta, katkomalla puolestavälistä terveitä runkoja, joten nykyaukot ovat menneeseen verrattuna, kuin talvisodan jäljiltä. Ei metsä ymmärrä sellaisesta "monimuotoisuudesta" yhtään mitään, ei se ennen ole sitä puusotkua kaivannut, eikä se kaipaa sitä nytkään. Se on vaan joidenkin harhaisessa mielikuvitus maailmassa. Sellaisten, jotka eivät ole ole huomanneet, että linnut osaa lentää ja osaavat myös etsiä itse uuden metsän ja pesäpuun jos vanha on mennyt alta. Sillä pesäpaikan lintu löytää aina. Pesimättä ne ei ikinä jätä.
.

1700 luvulta aina 1800 luvun loppuun, oli etelä pohjanmaan, pohjanmaan, pohjoispohjanmaan sekä kainuun mäntykankaat hakattu ja poltettu tervaksi. Sekä rehevät kuusikkometsät hakattu maahan ja poltettu kaskimaaksi. Kuitenkin metsäkanalintuja oli siihen aikaan runsaasti niissä metsissä ja taimikoissa mitä vielä oli jäljellä. Nyky metsissä on kanalintujen pesiä ja itse lintuja tuhoavia eläimiä liian paljon. On kettuja, supikoiria, susia,ilveksiä, minkkejä, haukkoja, variksia, naakkoja, korppeja ym. Jos joku koppelo onnistuu varjemaan pesänsä tällaiselta tuhooja joukolta, on se valtava ihme. Siis kanalintu metsistä ei meillä Suomessa ole puutetta, niitä on Suomi täynnä, vaan puute on pesimisrauhasta, jota linnuilla ei todellakaan ole ollut enää vuosikymmeniin ja ylivoimaisesti kaiken vähiten nykyaikana verrattuna hyviin entisaikoihin. Jolloin ketuista, susista ja muista pedoista, sekä haukoista valtio maksoi hyvät tapporahat ja nahoista sai lihojen lisäksi vielä hyvän tilin muiden rahojen lisäksi. Nyky metsäthän on täynnä näitä vahinko eläimiä.

No siis tilille metsän omistaja ei pääse, jos puuta ei korjata, kun se on kasvanut ja tullut korjuu kypsäksi. Jos puuta korjataan jatkuvasti ottamalla puun sieltä ja toisen täältä. Hakkuu ja ajokustannukset ovat yhtä suuret puista saadun tulon kanssa. Lisäksi jäävien puiden rungot juuristot, varsinkin kuusen kärsivät ja loukkiintuessaan aiheuttavat lahovikaa heti jo nuorissakin puissa. Metsässä ramppaaminen hakkuukoneiden kanssa muutaman vuoden välein. On todella huono asia metsälle ja sen aluskasvillisuudelle sekä eläimille.
Ei metsän, eikä minkään muunkaan kasvin viljely ole järkevää, jos ei ymmärretä sitä, että on kylvön aika ja myös sadon korjuun sika.
Metsä kyllä hoitaa jokavuotisen kylvönsä ihmisen puolesta, mutta ihmisen kannattaa kyllä varmistaa, omalla toiminnalla, lisäkylvöllä ja istutamisella, nopean uuden metsän kasvun.

sanoo metsän ja luonnon totaalinen raiskaaja,joka ei tiedä LUONNOSTA YHTÄÄN MITÄÄN tai mikä pahinta VALEHTELEE!!!!