Olen muutaman vuoden päästä 34 vuotias mies. Tuntuu että elämä on vähän niinkuin valunut hukkaan. Ollut paljon haasteita mielenterveyden kanssa ihan pienestä pitäen. Viimeiset 5 vuotta ollut erittäin raskaita, sattui työelämässä ikäviä asioita ja henkilökohtainen elämäkin meni ihan sekaisin. Asun nyt vanhemmillani ja käyn töissä tällä hetkellä. En jaksaisi olla siellä mutta kai se hyväksi on. Kärsin traumaperäisestä stressihäiriöstä. Onko joku vastaavassa tilanteessa ollut onnistunut kääntämään elämänsä suunnan ? Onko vielä toivoa? Tuntuu niin oudolta olla 34 vuotias, ihan kuin vuosia olisi hävinnyt johonkin välistä. Olisiko kellään mitään lohdullista sanottavaa?
Avautuminen
31
334
Vastaukset
- Anonyymi
Oot mua vanhempi, mut mä käänsin ite suuntani 6v osaston jälkeen jonka tulevaisuus lääkärien mielestä oli olla nolla. Nyt AMK:ssa jne. Sulla on vielä mahdollisuus
- Anonyymi
Oliko sulla anoreksia?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oliko sulla anoreksia?
Mjep. mut sillä ei oo väliä miks vaan et ylös voi päästä.
- Anonyymi
Miksi käyt töissä jos se on vastenmielistä?
- Anonyymi
Raha varmaan
- Anonyymi
35-vuotiaalla on vielä suurempi osa elämästä edessä. Siitä voi tehdä vaikka kuinka hyvän.
- Anonyymi
eikä ole. sitäpaitsi kaikki mitä elämässä voi saavuttaa on saavutettu alle 40 vuotiaana, joten kiire tulee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
eikä ole. sitäpaitsi kaikki mitä elämässä voi saavuttaa on saavutettu alle 40 vuotiaana, joten kiire tulee.
Odotapa, kun itsellesi tulee se 40 vuotta täyteen, ja siitä eteenpäin, sinunkin mielipiteesi kyllä muuttuu tuosta.
Ihmisen parhaat vuodet on oikeastaan vasta yli neli- viisikymppisenä. Sitä ennen vasta harjoitellaan elämää, tutustutaan itseemme ja kaikkeen ympärillämme. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Odotapa, kun itsellesi tulee se 40 vuotta täyteen, ja siitä eteenpäin, sinunkin mielipiteesi kyllä muuttuu tuosta.
Ihmisen parhaat vuodet on oikeastaan vasta yli neli- viisikymppisenä. Sitä ennen vasta harjoitellaan elämää, tutustutaan itseemme ja kaikkeen ympärillämme.kiitoksia vaan, mutta olen lähes viisikymppinen. ja voin vakuuttaa että ne parhaat vuodet ovat 20-30v, aivan 100% varmasti. sen jälkeen alkaa vain hidas alamäki hautaa kohti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kiitoksia vaan, mutta olen lähes viisikymppinen. ja voin vakuuttaa että ne parhaat vuodet ovat 20-30v, aivan 100% varmasti. sen jälkeen alkaa vain hidas alamäki hautaa kohti.
Mä olen yli viisikymppinen, ja voin vakuuttaa että alamäen alkamista pystyy itse hidastamaan. Pitämällä itsestään huolen on hautaan pitempi matka.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä olen yli viisikymppinen, ja voin vakuuttaa että alamäen alkamista pystyy itse hidastamaan. Pitämällä itsestään huolen on hautaan pitempi matka.
no kuka haluaa sinne hautaan kulkea pidemmän matkan jotain kiertotietä pitkin.... eikö suora tie hautaan ole helpompi.
totta että nyt sitä joutuu huolehtimaan terveydestään paljon enemmän kuin nuorempana, jos meinaa pysyä edes jotenkin toimintakykyisenä. eikä halua syödä erillaisia lääkkeitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no kuka haluaa sinne hautaan kulkea pidemmän matkan jotain kiertotietä pitkin.... eikö suora tie hautaan ole helpompi.
totta että nyt sitä joutuu huolehtimaan terveydestään paljon enemmän kuin nuorempana, jos meinaa pysyä edes jotenkin toimintakykyisenä. eikä halua syödä erillaisia lääkkeitä.Niin no, jokainen toki päättää omat asiansa ja halunsa ihan itse.
Mulla ei itselläni ainakaan ole kiire mullan alle, vaikka tilanne varmaan tulee ennenaikaisesti eteen jossain vaiheessa. Siis ennenaikaisesti ikään nähden, jos oletetaan, että yleisesti elettäisiin aika iäkkäiksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin no, jokainen toki päättää omat asiansa ja halunsa ihan itse.
Mulla ei itselläni ainakaan ole kiire mullan alle, vaikka tilanne varmaan tulee ennenaikaisesti eteen jossain vaiheessa. Siis ennenaikaisesti ikään nähden, jos oletetaan, että yleisesti elettäisiin aika iäkkäiksi.kuinka oikein päätät halusi itse, haluaisin tietää.... ei haluja voi valita eikä noin vaan päättää. omat asiatkin on sellaisia ettei niitä kovin moni pääse vapaasti päättämään.
minulla on sinänsä ikävä tilanne että molemmat vanhempani olivat pitkäikäisiä, 80v ja yli, ja myös muut sukulaiseni ovat olleet pitkäikäisiä. mutta en halua sitä asiaa miettiä sen enempää, se ahdistaa aika paljon. en itse aio elää niin pitkään. joten olen nyt jo reilusti yli puolenvälin siitä ajasta mitä aion elää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kuinka oikein päätät halusi itse, haluaisin tietää.... ei haluja voi valita eikä noin vaan päättää. omat asiatkin on sellaisia ettei niitä kovin moni pääse vapaasti päättämään.
minulla on sinänsä ikävä tilanne että molemmat vanhempani olivat pitkäikäisiä, 80v ja yli, ja myös muut sukulaiseni ovat olleet pitkäikäisiä. mutta en halua sitä asiaa miettiä sen enempää, se ahdistaa aika paljon. en itse aio elää niin pitkään. joten olen nyt jo reilusti yli puolenvälin siitä ajasta mitä aion elää.Niin, kysehän oli elämän alamäestä, ja sitten alettiin iästäkin puhumaan.
Ihminen pystyy aika lailla itse tekemään elämässään valintoja, osin jopa halujensa mukaan, eli mitä hän elämältään/elämässään haluaa.
Toki ymmärrettävää, jos puhutaan mt-ongelmista, voi elämään liittyä ns. haluttomuutta, jos on esim. masennusta, tms.
Kyllä minäkin olen jo hyvän matkaa yli puolen välin elämääni, vuosia sen verran on kertynyt.
Mutta jos nyt vielä jaksaisin ja pystyisin jonkin aikaa. Ei ole kiirettä poiskaan, vaikka ei tämä elämä mitään erikoista olekaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kuinka oikein päätät halusi itse, haluaisin tietää.... ei haluja voi valita eikä noin vaan päättää. omat asiatkin on sellaisia ettei niitä kovin moni pääse vapaasti päättämään.
minulla on sinänsä ikävä tilanne että molemmat vanhempani olivat pitkäikäisiä, 80v ja yli, ja myös muut sukulaiseni ovat olleet pitkäikäisiä. mutta en halua sitä asiaa miettiä sen enempää, se ahdistaa aika paljon. en itse aio elää niin pitkään. joten olen nyt jo reilusti yli puolenvälin siitä ajasta mitä aion elää.Minä olen yli 70 v ja elän elämäni parasta aikaa. Nuorena oli paljon vaikeuksia, köyhyyttä ja kurjuutta, toki ilon hetkiäkin. Nyt on kaikki hienosti melkein koko ajan, suurin harmi on sadepäivät.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, kysehän oli elämän alamäestä, ja sitten alettiin iästäkin puhumaan.
Ihminen pystyy aika lailla itse tekemään elämässään valintoja, osin jopa halujensa mukaan, eli mitä hän elämältään/elämässään haluaa.
Toki ymmärrettävää, jos puhutaan mt-ongelmista, voi elämään liittyä ns. haluttomuutta, jos on esim. masennusta, tms.
Kyllä minäkin olen jo hyvän matkaa yli puolen välin elämääni, vuosia sen verran on kertynyt.
Mutta jos nyt vielä jaksaisin ja pystyisin jonkin aikaa. Ei ole kiirettä poiskaan, vaikka ei tämä elämä mitään erikoista olekaan.no sinulla ilmeisesti niitä haluja piisaa sitten? kerro lisää niistä?
millaisia valintoja olet itse pystynyt tekemään elämäsi suhteen?
"jos nyt vielä jaksaisit" miksi pitäisi jaksaa jatkaa, mitä järkevää syytä siihen voi olla? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no sinulla ilmeisesti niitä haluja piisaa sitten? kerro lisää niistä?
millaisia valintoja olet itse pystynyt tekemään elämäsi suhteen?
"jos nyt vielä jaksaisit" miksi pitäisi jaksaa jatkaa, mitä järkevää syytä siihen voi olla?Voin varmaan vastata, että pelkästään elämänilo ja -halu. Halu nähdä vielä elämää eteenpäin, vaikka en niin uskokaan, että kummempia muutoksia tapahtuisi. Mikä voisi olla järkevämpää ?
Ei tämä elämä aina niin herkkua ole, mutta on tässä paljon hyvääkin. On omaiset edelleen hengissä, on kavereita, muutama ystävä, on koti jossa asua, on rahaa ruokaan. Tavalliset elämään liittyvät asiat suurin piirtein kohdillaan.
Fyysinen kunto on, mitä on, ei enää hyvä, mutta ei täysin menetettykään.
Eipä tässä mitään valintoja ole tullut tehtyä, eikä tule, en koe sellaista tarpeelliseksi.
Eniten itseäni kai auttaa peruspositiivinen asenne elämää ja elämistä, olemista kohtaan.
Paljon vaikeampaakin on ollut takavuosina, sekin lohduttaa, että olen sieltä päässyt ylös. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voin varmaan vastata, että pelkästään elämänilo ja -halu. Halu nähdä vielä elämää eteenpäin, vaikka en niin uskokaan, että kummempia muutoksia tapahtuisi. Mikä voisi olla järkevämpää ?
Ei tämä elämä aina niin herkkua ole, mutta on tässä paljon hyvääkin. On omaiset edelleen hengissä, on kavereita, muutama ystävä, on koti jossa asua, on rahaa ruokaan. Tavalliset elämään liittyvät asiat suurin piirtein kohdillaan.
Fyysinen kunto on, mitä on, ei enää hyvä, mutta ei täysin menetettykään.
Eipä tässä mitään valintoja ole tullut tehtyä, eikä tule, en koe sellaista tarpeelliseksi.
Eniten itseäni kai auttaa peruspositiivinen asenne elämää ja elämistä, olemista kohtaan.
Paljon vaikeampaakin on ollut takavuosina, sekin lohduttaa, että olen sieltä päässyt ylös.no ei tuo nyt kovin järkevältä kuullosta, perusteluja käytännössä ei ollut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no ei tuo nyt kovin järkevältä kuullosta, perusteluja käytännössä ei ollut.
Minkälaisia niiden perustelujen pitäisi mielestäsi olla ?
Eikö tuossa ollut riittävästi ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minkälaisia niiden perustelujen pitäisi mielestäsi olla ?
Eikö tuossa ollut riittävästi ?"halu nähdä elämää eteenpäin" siinä se oli? ei tuo nyt edes ole mikään perustelu, ei siinä ole mitään logiikkaa eikä järkeä. ei tuo lause oikeasti sano yhtään mitään. odotin jotain konkreettista enkä noin epämääräistä.
jotain ihmeen haluja. miksi tässä on kokoajan puhe jostain haluista? mistä siinä on kyse? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"halu nähdä elämää eteenpäin" siinä se oli? ei tuo nyt edes ole mikään perustelu, ei siinä ole mitään logiikkaa eikä järkeä. ei tuo lause oikeasti sano yhtään mitään. odotin jotain konkreettista enkä noin epämääräistä.
jotain ihmeen haluja. miksi tässä on kokoajan puhe jostain haluista? mistä siinä on kyse?Jotkut nyt sattuu haluamaan elämältään/elämässään jotain, tahtovat, haluavat, mitä noita synonyymeja ( samaa tarkoittavia sanoja ) onkaan, en tiedä.
Jos ei näkisi elämässä mitään järkeä, tarkoitusta, niin kaipa se tylsältä ja turhalta tuntuisi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotkut nyt sattuu haluamaan elämältään/elämässään jotain, tahtovat, haluavat, mitä noita synonyymeja ( samaa tarkoittavia sanoja ) onkaan, en tiedä.
Jos ei näkisi elämässä mitään järkeä, tarkoitusta, niin kaipa se tylsältä ja turhalta tuntuisi.niinpä! nyt vihdoin pääsit jonkin jäljille.
"haluamaan elämältään/elämässään jotain, tahtovat, haluavat"
tarkalleen ottaen mitä ja miksi, mistä syystä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
niinpä! nyt vihdoin pääsit jonkin jäljille.
"haluamaan elämältään/elämässään jotain, tahtovat, haluavat"
tarkalleen ottaen mitä ja miksi, mistä syystä?Voisit ehkä ihan itsekin miettiä erilaisia mahdollisia syitä, mikä ihmiset saa jaksamaan.
Vai oletko kyselyiässä ? Miksi ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voisit ehkä ihan itsekin miettiä erilaisia mahdollisia syitä, mikä ihmiset saa jaksamaan.
Vai oletko kyselyiässä ? Miksi ?no voi vtun idiootti! huvin vuoksiko luulet että näitä kyselen? luuletko etten ole miettinyt näitä asioita vuosikymmeniä.
en tiedä, en yhtään tiedä. se on arvoitus mikä on mielessäni joka ainoa päivä enkä tiedä siihen ratkaisua.
- Anonyymi
Siitä sitten vielä muutama vuosi niin olet jo 37 vuotias. Ajatella. Niin se aika rientää.
- Anonyymi
Elä tätä päivää ja haaveile tulevasta,menneitä ei kannata enää märehtiä. Toivoa on aina,oli asia sitten mikä hyvänsä. Ikä on vain numero vaikka vuodet vierii voi silti olla omanlaisensa.
Hei ja hyvä, että kirjoitit tänne!
Vertaistuki voi olla hyvä voimavara, mutta joskus on tarpeen keskustella myös ammattilaisen kanssa. Et viestissäsi maininnut minkälaista tukea tällä hetkellä saat. Joka tapauksessa keskustelu vertaisen tai ammattilaisen kanssa voi helpottaa ja tuoda uusia näkökulmia.
Ohessa tiedoksi matalan kynnyksen auttavia tahoja:
- Tukinet.net - Tukipisteesi netissä https://tukinet.net/
Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy esimerkiksi MIELI Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/
Lisäksi ma ja to klo 15–21 sekä ti ja ke klo 15–19 on aikuisten kahdenkeskinen MIELI Kriisichat, jossa voi jutella päivystäjän kanssa mistä tahansa mielessä olevasta huolesta tai hankalasta elämäntilanteesta.
Tukinetissä on lisäksi monenlaisia ryhmächattejä ja keskusteluryhmiä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.
Tukinetin kaikki palvelut saa käyttöönsä rekisteröitymällä palveluun anonyymisti. Osaa palveluista voi käyttää ilmankin rekisteröitymistä.
Keskusteluapua kriisissä on mahdollista saada matalalla kynnyksellä myös:
- MIELI Kriisipuhelin
Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin MIELI Kriisipuhelin päivystää24/7 numerossa 09 2525 0111.
Ystävällisin terveisin
MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata- Anonyymi
vtun spammaaja, mee pois.
- Anonyymi
Oletko jo saanut sähköhoitoa?
- Anonyymi
Taitaa lähin söhköhoitotuoli olla Suuressa Lännessä?
Liian kaukana... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa lähin söhköhoitotuoli olla Suuressa Lännessä?
Liian kaukana...Otin töpsölistä sähköhoitoa, ei auttanut, ja tukka lähti päästä sivuvaikutuksena.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2494514Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1232949Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412712Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?761695Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1051532Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn161421- 511261
- 891185
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2031054- 471025