Valtiovarainministeriö lyttää raportin Marinin hallituksen törsäilystä

"Valtiovarainministeriön mukaan Marinin hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja 3 miljardia eikä 11 miljardia euroa, kuten VTV:n raportissa arvioidaan.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Marinin hallitus lisäsi menoja yhteensä 25 miljardia euroa neljässä vuodessa, kun Valtiontalouden tarkastusviraston arvio on 40 miljardia euroa.
Esimerkiksi Petteri Orpon (kok) hallitus on tehnyt huomattavasti enemmän meno­leikkauksia kuin menolisäyksiä. Silti valtion budjettitalouden menot ovat tänä vuonna noin 90 miljardia euroa, kun ne hallituskauden alussa olivat noin 81 miljardia. VTV:n tarkastelutavalla myös Orpon hallituksen voisi siis sanoa lisänneen menoja eikä leikanneen niitä.

HS julkaisi loppuvuodesta 2022 valtiovarainministeriön oman erittelyn Marinin hallituksen menolisäyksistä.

Ministeriön laskelman mukaan hallitus lisäsi menoja neljässä vuodessa yhteensä 25 miljardia euroa. Menolisäyksistä 15 miljardia liittyi pandemian hoitoon ja Venäjän hyökkäyksestä johtuvaan varautumiseen, loput 10 miljardia muihin asioihin.
Suuri osa menolisäyksistä oli kertaluonteisia, ja pysyviä menolisäyksiä tehtiin mainitut kolme miljardia euroa.

Niemelän mukaan luvut ovat edelleen ”pääpiirteittäin kurantteja”. VM:n arvion mukaan Marinin hallitus lisäsi menoja neljässä vuodessa siis yhteensä 25 miljardia euroa, kun VTV:n arvio on 40 miljardia euroa.

Niemelä sanoo allekirjoittavansa VTV:n johtopäätökset siitä, että Marinin hallituksen elvytys meni pitkäksi ja budjettikuri löystyi liikaa.

Hänen mukaansa ei voi kuitenkaan ajatella, että lähes koko tämän vuoden budjetin alijäämä johtuisi Marinin hallituksen tekemistä 11 miljardin euron pysyvistä meno­lisäyksistä. Vaikka valtiovarainministeriön arvioimat
kolmen miljardin euron pysyvät menolisäyksetkin ovat mittavia, julkisen talouden ongelmat eivät ministeriön mukaan johdu vain Marinin hallituksen toimista.

”Siinä mielessä nämä jotkut raportissa tehdyt valinnat ovat harmillisia”, Niemelä sanoo.

VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö kommentoi Niemelän näkemyksiä viestitse myöhään keskiviikkoiltana. Kangasrääsiön mukaan raportista on syntynyt väärinkäsityksiä, jotka on syytä korjata.

”Raporttimme yhteenvedon muotoiluista voi tosiaan saada virheellisen käsityksen, että 3,9 prosentin kasvu menojen suhteessa bkt:hen johtuisi vain menolisäyksistä, vaikka näin ei ole. Kyseinen luku pitää sisällään myös automaattiset menojen muutokset. Asia on tuotu oikealla tavalla esiin muissa raportin kohdissa. Emme väitä, että julkisen talouden ongelmat johtuisivat vain Marinin hallituksen toimista”, Kangasrääsiö kirjoitti HS:lle."
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011638626.html?utm_source=ampparit
6116
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

?

Tosi asia on - SDP:n Marinin hallitus teki Yli 40Miljardin - VELKA-TAAKAN -

- Ei sitä - VELKAA - kukaan muu olisi voinut tehdä - !

- ( vai oliko Suomella -jokin Varjo-Hallitus velkaa tekemässä ) - Ei Ollut .

========================================================

Äänestä
  • Valtiokonttori: Perskokkareet ottaa tänä vuonna, siis 1 vuoden, aikana 43,8 miljardia velkaa.

    https://yle.fi/a/74-20187809

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    Valtiokonttori: Perskokkareet ottaa tänä vuonna, siis 1 vuoden, aikana 43,8 miljardia velkaa.

    https://yle.fi/a/74-20187809

    Orpon (kok) hallitus on tehnyt huomattavasti enemmän menoleikkauksia kuin menolisäyksiä. Silti valtion budjettitalouden menot ovat tänä vuonna noin 90 miljardia euroa, kun ne hallituskauden alussa olivat noin 81 miljardia. VTV:n tarkastelutavalla Orpon hallituksen voi siis sanoa lisänneen menoja eikä leikanneen niitä.

    Äänestä

Koko raportti pelkkä kokoomusmulkkujen tekemä ajojahtipaperi.

Äänestä
  • Näinhän se osoittautui olevan, onneksi valtiovarainministeriön Niemelällä oli selkärankaa oikaista tuo potaska.

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Näinhän se osoittautui olevan, onneksi valtiovarainministeriön Niemelällä oli selkärankaa oikaista tuo potaska.

    Paitsi että ministeriön ylin virkamies Juha Majanen sanoi just hiljattain, että liikaa kasvatettiin pysyviä menoja, ja olisi pitänyt palata kehyksiin heti koronan jälkeen, kun talous alkoi kasvaa. On ilmiselvää, että 3 mrd on alakanttiin, koska pelkät puolustusmenot jo nousee melkein sen, sitten vielä oppuivelvollisuuden jatkaminen ja huono soteratkaisu ym.

    Sitten ärsyttää ja ihmetyttää miksi on niin paljon ruvettu käyttään kumulatiivisia lukuja näissä yhteyksissä, kun vuosikohtaiset olis paremmat. Ei se silloin haittaa jos kuulija/lukija tiedostaa ja ymmäörtää mistä kyse, mutta taidetaankin just sumutusmielessä käyttää.

    Vielä se, että minusta puolustusmenoja on nostettu aivan liikaa, kun vissiin vanhat traumat painaa ja kokoomuksen Nato-kiima? Venäjällä olis ollut parempiakin saumoja hyökätä Putinin kaudella? Mtä Venäjä saa hyökkäämällä tänne, ehkä palan maata? Ukraina on hiukkasen paljon eri juttu: vanhaa NL:a, kieli, kulttuuri, Mustameri, luonnonvar

    lajijasuris

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

"Valtiovarainministeriön mukaan Marinin hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja 3 miljardia eikä 11 miljardia euroa, kuten VTV:n raportissa arvioidaan.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Marinin hallitus lisäsi menoja yhteensä 25 miljardia euroa neljässä vuodessa, kun Valtiontalouden tarkastusviraston arvio on 40 miljardia euroa.
Esimerkiksi Petteri Orpon (kok) hallitus on tehnyt huomattavasti enemmän meno­leikkauksia kuin menolisäyksiä. Silti valtion budjettitalouden menot ovat tänä vuonna noin 90 miljardia euroa, kun ne hallituskauden alussa olivat noin 81 miljardia. VTV:n tarkastelutavalla myös Orpon hallituksen voisi siis sanoa lisänneen menoja eikä leikanneen niitä.

HS julkaisi loppuvuodesta 2022 valtiovarainministeriön oman erittelyn Marinin hallituksen menolisäyksistä.

Ministeriön laskelman mukaan hallitus lisäsi menoja neljässä vuodessa yhteensä 25 miljardia euroa. Menolisäyksistä 15 miljardia liittyi pandemian hoitoon ja Venäjän hyökkäyksestä johtuvaan varautumiseen, loput 10 miljardia muihin asioihin.
Suuri osa menolisäyksistä oli kertaluonteisia, ja pysyviä menolisäyksiä tehtiin mainitut kolme miljardia euroa.

Niemelän mukaan luvut ovat edelleen ”pääpiirteittäin kurantteja”. VM:n arvion mukaan Marinin hallitus lisäsi menoja neljässä vuodessa siis yhteensä 25 miljardia euroa, kun VTV:n arvio on 40 miljardia euroa.

Niemelä sanoo allekirjoittavansa VTV:n johtopäätökset siitä, että Marinin hallituksen elvytys meni pitkäksi ja budjettikuri löystyi liikaa.

Hänen mukaansa ei voi kuitenkaan ajatella, että lähes koko tämän vuoden budjetin alijäämä johtuisi Marinin hallituksen tekemistä 11 miljardin euron pysyvistä meno­lisäyksistä. Vaikka valtiovarainministeriön arvioimat
kolmen miljardin euron pysyvät menolisäyksetkin ovat mittavia, julkisen talouden ongelmat eivät ministeriön mukaan johdu vain Marinin hallituksen toimista.

”Siinä mielessä nämä jotkut raportissa tehdyt valinnat ovat harmillisia”, Niemelä sanoo.

VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö kommentoi Niemelän näkemyksiä viestitse myöhään keskiviikkoiltana. Kangasrääsiön mukaan raportista on syntynyt väärinkäsityksiä, jotka on syytä korjata.

”Raporttimme yhteenvedon muotoiluista voi tosiaan saada virheellisen käsityksen, että 3,9 prosentin kasvu menojen suhteessa bkt:hen johtuisi vain menolisäyksistä, vaikka näin ei ole. Kyseinen luku pitää sisällään myös automaattiset menojen muutokset. Asia on tuotu oikealla tavalla esiin muissa raportin kohdissa. Emme väitä, että julkisen talouden ongelmat johtuisivat vain Marinin hallituksen toimista”, Kangasrääsiö kirjoitti HS:lle."
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011638626.html?utm_source=ampparit

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu