Katselin Ähtärin Tila- ja infrapalveluiden lautakunnan 10/2025 esityslistaa 2.12.2025. Onko kunnassa jotain keskinäistä erimielisyyttä menossa, vai minkä takia Moksuniemen asemakaavamuutoksen kohdalla oli aika erikoiset tekstit. Siellä lukee esityslistalla päätösesityksenä:
"Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri
Päätösesitys (toimialajohtaja):
Ympäristönsuojeluviranomainen huomauttaa kaavaehdotuksen laatijaa
luontoarvioinnin puutteellisuudesta ja sille vuonna 2019 tehdyn tarkistuksen
raportoinnin epämääräisyydestä. Kaavamuutoksen alaisen alueen luontoarvot
tulee inventoida. Pöyry Oy:n laatimassa luontoarvioinnissa esitetyt
maankäytön suositukset tulee huomioida kaavamääräyksissä tarkemmin.
Kaavaehdotuksessa on alueelle merkitty sijoitusalue vesiliikennevälineiden
polttoaineiden jakeluasemalle. Kaavaselostuksessa ja kaavamerkinnöissä on
ohitettu 18.3.2020 tehty lupatarvearviointi, jonka perusteella vesistön
välittömään läheisyyteen sijoitettavat polttonesteiden jakeluasemat edellyttävät
ympäristöluvan hakemista. Luvanhakuvelvollisuus on syytä lisätä
kaavamerkintöihin.
Kaavamuutoksen kohteena oleva rakennus ympäristöineen on
kulttuuriarvoiltaan huomattava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on
Ähtärin kaupungin kulttuuriympäristötyöryhmä unohdettu täysin. Kyseinen toimielin tulisi huomioida kaavamuutosta suunniteltaessa kulttuurisesti merkittävillä alueilla.
Mikäli veden päälle rakennettavat rakennukset toteutetaan kiinteänä
rakenteena, tulee suunnitelmasta pyytää vesilakia valvovalta viranomaiselta
arvio luvan hakemisen tarpeesta. Veden päälle rakennettavat asunnot tulee
sijoittaa siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä
vesiluonnolle. Rakentamisessa on noudatettava rakennustapaohjetta ja
asuntojen on rakenteeltaan ja väritykseltään sulauduttava maisemaan"
Päätösesitys on erikoinen.
Totean alkuun, että luontoarviot voivat hyvinkin olla jonkun konsultin selvityksissä puutteellisia, tai ne on voitu hyvinkin huomioida puutteellisesti. Siihen en ota kantaa, kun en näitä selvityksiä ole koskaan edes nähnyt. Mutta muut kohdat esityksessä kiinnittivät huomioita varsin poikkeuksellisina.
Esimerkiksi virallisia toimielimiä ovat vain ne, jotka tekevät sitovia päätöksiä. Kulttuuriympäristötyöryhmä ei edes voine olla kunnan virallinen toimielin, ellei sellaista laki tai kaupungin hallintosääntö mainitse, eikä kumpikaan vaikuta mainitsevan. Se voi olla silti työryhmä, mutta toimielin se ei ole. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat lain mukaan kuulutetaan lausuttaviksi silloin kun ne julkaistaan. Sen jälkeen tehdään kaavaluonnos, ja kaavaluonnoksen jälkeen kaavaehdotus. Nyt on kyse jo kaavaehdotusvaiheesta. Esityksessä ehdotetaan huomauttamista OAS:iin merkattujen osallisten joukosta, jonka asiakirjan lausuntoaika on umpeutunut vuosia sitten. Syytä lisäksi huomata, että kuka vain, mukaan lukien kulttuuriympäristötyöryhmä, saa käynnissä olevina lausuntoaikoina, kuten nyt, aivan vapaasti lausua kaavaehdotuksesta ilman lausuntopyyntöäkin, kuten vaikkapa kuka tahansa kuntalainenkin saa.
Se on totta, että polttonesteiden jakeluasemat vaativat luvan, mutta se ei ole selvää, miksi vaaditaan laittamaan lupa-asian käsittelyä kaavamääräyksiin tai kaavaselostukseen. Se ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan ole kaavassa tai edes kunnanvaltuustossa ratkaistavissa oleva asia, että tarvitsevatko polttonesteiden jakeluasemat luvan tai rekisteröinnin, eikä siitä kuulu tai saa olla valtuuston päättämiä kaavamääräyksiäkään, koska luvantarpeesta polttonesteiden jakeluasemille on säädetty muussa kuin kaavoitusta koskevassa lainsäädännössä. Jos kaavassa voisi määrätä luvantarpeesta muiden viranomaisten osalta, ja laki näitä muita viranomaisia koskien myöhemmin muuttuisi, kaava voisi vaatia lupaa, jota lainsäädäntö ei siinä kohtaa enää samanlaisena edes tunne. Alueidenkäyttölaki ei valtuuta määräämään kaavoissa ympäristölupien tarpeista. Kaava ratkaisee maankäytön ja toiminnan mahdollisesti tarvitsema ympäristöluvitus on muun lainsäädännön mukaan ihan oma prosessinsa.
Mikäli veden päälliset rakenteet tarvitsisivat vesiluvan, siihen pitäisi toki hakea lupa sitten valtion viranomaiselta. Mutta vesiluvistakin on oma lakinsa, eikä kunnalla ole laissa annettu valtuutta päättää vesilupiin liittyvistä asioista kaavoissa.
"Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri
Päätösesitys (toimialajohtaja):
Ympäristönsuojeluviranomainen huomauttaa kaavaehdotuksen laatijaa
luontoarvioinnin puutteellisuudesta ja sille vuonna 2019 tehdyn tarkistuksen
raportoinnin epämääräisyydestä. Kaavamuutoksen alaisen alueen luontoarvot
tulee inventoida. Pöyry Oy:n laatimassa luontoarvioinnissa esitetyt
maankäytön suositukset tulee huomioida kaavamääräyksissä tarkemmin.
Kaavaehdotuksessa on alueelle merkitty sijoitusalue vesiliikennevälineiden
polttoaineiden jakeluasemalle. Kaavaselostuksessa ja kaavamerkinnöissä on
ohitettu 18.3.2020 tehty lupatarvearviointi, jonka perusteella vesistön
välittömään läheisyyteen sijoitettavat polttonesteiden jakeluasemat edellyttävät
ympäristöluvan hakemista. Luvanhakuvelvollisuus on syytä lisätä
kaavamerkintöihin.
Kaavamuutoksen kohteena oleva rakennus ympäristöineen on
kulttuuriarvoiltaan huomattava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on
Ähtärin kaupungin kulttuuriympäristötyöryhmä unohdettu täysin. Kyseinen toimielin tulisi huomioida kaavamuutosta suunniteltaessa kulttuurisesti merkittävillä alueilla.
Mikäli veden päälle rakennettavat rakennukset toteutetaan kiinteänä
rakenteena, tulee suunnitelmasta pyytää vesilakia valvovalta viranomaiselta
arvio luvan hakemisen tarpeesta. Veden päälle rakennettavat asunnot tulee
sijoittaa siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä
vesiluonnolle. Rakentamisessa on noudatettava rakennustapaohjetta ja
asuntojen on rakenteeltaan ja väritykseltään sulauduttava maisemaan"
Päätösesitys on erikoinen.
Totean alkuun, että luontoarviot voivat hyvinkin olla jonkun konsultin selvityksissä puutteellisia, tai ne on voitu hyvinkin huomioida puutteellisesti. Siihen en ota kantaa, kun en näitä selvityksiä ole koskaan edes nähnyt. Mutta muut kohdat esityksessä kiinnittivät huomioita varsin poikkeuksellisina.
Esimerkiksi virallisia toimielimiä ovat vain ne, jotka tekevät sitovia päätöksiä. Kulttuuriympäristötyöryhmä ei edes voine olla kunnan virallinen toimielin, ellei sellaista laki tai kaupungin hallintosääntö mainitse, eikä kumpikaan vaikuta mainitsevan. Se voi olla silti työryhmä, mutta toimielin se ei ole. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat lain mukaan kuulutetaan lausuttaviksi silloin kun ne julkaistaan. Sen jälkeen tehdään kaavaluonnos, ja kaavaluonnoksen jälkeen kaavaehdotus. Nyt on kyse jo kaavaehdotusvaiheesta. Esityksessä ehdotetaan huomauttamista OAS:iin merkattujen osallisten joukosta, jonka asiakirjan lausuntoaika on umpeutunut vuosia sitten. Syytä lisäksi huomata, että kuka vain, mukaan lukien kulttuuriympäristötyöryhmä, saa käynnissä olevina lausuntoaikoina, kuten nyt, aivan vapaasti lausua kaavaehdotuksesta ilman lausuntopyyntöäkin, kuten vaikkapa kuka tahansa kuntalainenkin saa.
Se on totta, että polttonesteiden jakeluasemat vaativat luvan, mutta se ei ole selvää, miksi vaaditaan laittamaan lupa-asian käsittelyä kaavamääräyksiin tai kaavaselostukseen. Se ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan ole kaavassa tai edes kunnanvaltuustossa ratkaistavissa oleva asia, että tarvitsevatko polttonesteiden jakeluasemat luvan tai rekisteröinnin, eikä siitä kuulu tai saa olla valtuuston päättämiä kaavamääräyksiäkään, koska luvantarpeesta polttonesteiden jakeluasemille on säädetty muussa kuin kaavoitusta koskevassa lainsäädännössä. Jos kaavassa voisi määrätä luvantarpeesta muiden viranomaisten osalta, ja laki näitä muita viranomaisia koskien myöhemmin muuttuisi, kaava voisi vaatia lupaa, jota lainsäädäntö ei siinä kohtaa enää samanlaisena edes tunne. Alueidenkäyttölaki ei valtuuta määräämään kaavoissa ympäristölupien tarpeista. Kaava ratkaisee maankäytön ja toiminnan mahdollisesti tarvitsema ympäristöluvitus on muun lainsäädännön mukaan ihan oma prosessinsa.
Mikäli veden päälliset rakenteet tarvitsisivat vesiluvan, siihen pitäisi toki hakea lupa sitten valtion viranomaiselta. Mutta vesiluvistakin on oma lakinsa, eikä kunnalla ole laissa annettu valtuutta päättää vesilupiin liittyvistä asioista kaavoissa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Lisään vielä, että toki kaavaselostuksessa voi niin haluttaessa mainita, että vesilupa saattaa olla tarpeen, ja tavallaan muistuttaa, että voi olla syytä selvittää luvantarve sitä valvovalta viranomaiselta (joka vaihtuu vuodenvaihteessa 2026, ja voi vaihtua joskus myöhemminkin). Mutta määrätä sellaisesta tarpeesta ei voi, koska vesiluvassa kyse on sellaisesta lupa-asiasta, josta on säädetty alueidenkäyttölain ja rakentamislain ja niiden alaisten asetusten ulkopuolella.
Mutta sekin sitten syytä muistaa, että vain kaavakartta ja sen määräykset saavat lainvoiman. Kaavaselostuksen tekstit sen sijaan eivät lain mukaan saa lainvoimaa kaavasta päätettäessä. Kaavaselostuksia ei usein edes avata siinä kohtaa, kun rakentamisesta päätetään. Pääosassa kunnista vanhempia kaavaselostuksia ei löydy yleensä edes netistä, vaan pelkästään kaavakartat määräyksineen ovat netissä jaossa, koska rakennushankkeeseen ryhtyvät ja rakennusvalvontakin katsoo yleensä kaavoista vain lainvoimaiset dokumentit, eivät valmisteluaineistoja, joilla lainvoimaa ei ole.
Se on jotenkin omanlainen asiansa ylipäätään, että kunta aikoo huomauttaa kuntaa eli itseään puutteellisuudesta ja epämääräisyydestä:
"Ympäristönsuojeluviranomainen huomauttaa kaavaehdotuksen laatijaa
luontoarvioinnin puutteellisuudesta ja sille vuonna 2019 tehdyn tarkistuksen
raportoinnin epämääräisyydestä. Kaavamuutoksen alaisen alueen luontoarvot
tulee inventoida. Pöyry Oy:n laatimassa luontoarvioinnissa esitetyt
maankäytön suositukset tulee huomioida kaavamääräyksissä tarkemmin."
Lausunto olisi huomattavasti selkeämpi, jos siinä lueteltaisiin puutteet ja kehitystarpeet. Jos vain sanoo, että jokin dokumentti on puutteellinen ja epämääräinen tai että jotain tulee huomioida "tarkemmin", mutta ei kerro, mikä tarkalleen on vialla, tai jos ei täsmennä, että mitkä suosituksista on huomioitu liian heikosti, on hyvin vaikea edes lautakunnan tietää, mikä on oikeasti vialla, ja vaikeaa on yleensä epämääräisten lausuntojen pohjalta kenenkään tehdä korjauksiakaan, jos lausunnoissa ei täsmennetä, että mitkä asiat tarkalleen ottaen ovat pielessä ja miten asioiden tulisi lausunnonantajan näkemyksen mukaan olla, jotta asiat olisi hoidettu hyvin.
Jos OAS muutettaisiin lisäämällä sinne yksikin osallinen, koko kaavaprosessi lähtisi lain mukaan alusta. Silloin OAS pitäisi kuuluttaa uudelleen julki, ja järjestää lausuntoprosessit siitä. Uuden luontoselvityksen saanee konsultilta tilattua 5000-10 000 eurolla (jos kukaan kunnassa ei itse osaa luontoarvoja katsoa ja raportoida). Jos koko kaavaprosessi käynnistettäisiin uudella OAS:illa uusiksi, kuluisi kaavaprosessiin rahaa helposti kymmeniä tuhansia euroja. Silloin voisi päästä tekemään uudestaan kaavaluonnosvaiheenkin. Tilanteessa, jossa on epäselvää, mikä koko alueen tulevaisuus oikeasti edes on. Kaiketi tuota kaavaa koitetaan nyt saada päätöksentekoon, jotta mahdollinen uusi toimija voisi helpommin kehittää paikkaa. Jos kaava palautuisi OAS-vaiheeseen, se olisi takaisin ehdotusvaiheessa vasta jonain muuna vuonna.
Tosin tarkemmin mietittynä: ei varmaan lähtisi sittenkään alusta, koska tuossa tehtäneen vain ehdotusvaiheem osalta Oasin päivitys ilman aikeita käynnistää luonnosvaihetta enää uusiksi. Se olisi kallis prosessi, jos koko kaava startattaisiin prosessina vielä uusiksi, ja sitä varmaan koitetaan välttää.
No voi jeesus kun on ollut taas aikaa näppäillä,täysin turhaa kirjoitusta.todella typerää
KePulia toimintaa on.
Koko hallinto täynnä.
Kaavat tehdään vain kavereiden tarpeita varten.
Homma haiskahtaa niin maan perusteellisesti Kepujen Ähtäri touhulta että.
Hankaveden rannoilla on jo liikaa kesämökkejä ja taloja ei missään tapauksessa lisää.
On visioitu kelluvia majoitusmökkejä.
Kelluvat majoitusmökit ovat mahdollisia, mutta niiden rakentaminen maksaa yli 3000 euroa neliöltä yleensä, eli halpoja ne eivät ole tehdä. Etuna toki silti se, että mökin voi kiskaista vaikka toiselle puolelle järveä, jos alkuperäinen paikka ei omistajaa miellytä. Paikalle rakennettua taloa ei yleensä niin vain siirrellä. Siirtokelpoisena niitäkin voi silti tehdä, ja sitten talon voikin nostaa vaikka nosturilla.
Kaupunki tietysti maksaa.
Kumiveneet on kelluva mökki
Olisiko tarve korjata nyt tässä vaiheessa kaavan aikaisempien vaiheiden virheellisyyksiä. Valmistelevat viranhaltijat ovat vaihtuneet ja nykyiset valmistelijat haluavat toisen lopputuloksen kuin aikaisemmat viranhaltijat halusivat.
Ehdotusvaiheessa on hyvin helppoa muokata kaava sellaiseksi kuin tavoitteena sillä hetkellä pidetään kun ehdotus hyväksytään.
Tuosta ei nyt käy esille onko nykyisessä tilanteessa v. 2025 kelluvilla majoitusratkaisuilla todellista kysyntää tai tarvetta joka toteuttaisi kysyntää
Homma haiskahtaa kepulaisten suuruuden hulluudelta kuten aiemmat hankkeet ne kaikki epäonnistuivat.
Näitä kelluvia tarvitaan nyt ehdottomasti, niillä saadaan Ähtäri nousuun!
;))))
Kelluvat upottavat Ähtärin