MTK:n - nykyinen- jäsenmäärä on noin 265 000 jäsentä.
Metsänhoitoyhdistysten jäsenet liitettiiin MTK:n , jolloin lisäys oli noin 160 000 jäsentä.
MTKn suurin muutos oli metsänhoitoyhdistysten pakkoliittäminen.
Samalla se loi uuden sisäisen jakolinjan, joka on näkynyt erityisesti jäsenmaksuista ja valtasuhteista keskusteltaessa.
Metsänhoitoyhdistysten ääni on ammattiyhdistysjärjestössä kuin eksyneen ääni korvessa. Mandaattia hyödyntävät tuottajajärjestöt.
Maatilojen määrän jatkuva pienentyminen ohtaa tilanteeseen, jossa tuottajajäsenten määrä suhteessa metsäjäseniin pienenee entisestään...
Toivottavasti tämä nakyy valtasuhteissa tulevaisuudessa, sillä onhan uusi pj julistanut ensitöikseen: "MTK on järjestö, jossa jokaisella on ääni.”
Vetovastuun vaihtuessa olisi hyvä hetki nostaa kissa pöydälle.
Metsänhoitoyhdistysten jäsenet liitettiiin MTK:n , jolloin lisäys oli noin 160 000 jäsentä.
MTKn suurin muutos oli metsänhoitoyhdistysten pakkoliittäminen.
Samalla se loi uuden sisäisen jakolinjan, joka on näkynyt erityisesti jäsenmaksuista ja valtasuhteista keskusteltaessa.
Metsänhoitoyhdistysten ääni on ammattiyhdistysjärjestössä kuin eksyneen ääni korvessa. Mandaattia hyödyntävät tuottajajärjestöt.
Maatilojen määrän jatkuva pienentyminen ohtaa tilanteeseen, jossa tuottajajäsenten määrä suhteessa metsäjäseniin pienenee entisestään...
Toivottavasti tämä nakyy valtasuhteissa tulevaisuudessa, sillä onhan uusi pj julistanut ensitöikseen: "MTK on järjestö, jossa jokaisella on ääni.”
Vetovastuun vaihtuessa olisi hyvä hetki nostaa kissa pöydälle.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mikäs meitä kaupunkilaismetsänomistajia estää perustamasta oman etujärjestön.
Käsittääkseni Suomessa on yhdistymisvapaus.
Agendalla olisi ainakin kestävä metsänhoito ja kriittinen suhtautuminen avohakkuisiin.
Miksi tukea kepua jäsenmaksuilla koska MTK on kepun jäsenjärjestö.
Kyllä MTKn kyljessä metsäasiat tulevat paremmin esille EUssa kuin haaveleimassasi "kaupunkilaisomistajien järjestössä".
Kyse on mielestäni siitä että järjestön sisäisen painoarvon tulisi vastata jäsenistön liiketoimintavolyymiä suhteessa maataloustuottajiin.
Mikä ero on kestävällä metsänhoidolla ja avohakkuilla?
Avohakkuu on jaksoittaisen metsänkasvatuksen yksi vaihe, joka toistuu noin 70-100 vuoden välein. Muun ajan metsä kasvaa paremmin ja sitoo hiiltä enemmän kuin jatkuvan kasvatuksen metsä.
Jatkuva kasvatus sopii pehmeille maille, ei kovin hyvin sinnekään, koska juuristovaurioiden riski on korkea ja puista hakataan vain terveimmät (isoimmat) pois.
Ainakin siemenpuumenetelmää tulee käyttää laskutuksen ja istutuksen sijaan. Sekä jättää suoja-alueita.
Korjaan laikutuksen.
Ei ne siemenet löydä maaperään ja idä jos ei ole jollain maanpintaa rikottu. Kuntta on yleensä sen verran paksu, tai rehevillä kosteilla pohjilla sammaleet peittää maanpintaa, ettei siemen löydä kivennäismaata turpeesta puhumattakaan.
Laikutuksen siemenpuuasentokin vaatii, tai sitten on ajettava metsäkoneen telaketjuilla ristiin rastiin koko palsta, silloin taasen niiden siemenpuiden juuret vaarassa.
Itse eroan vielä tämän vuoden puolella MTK:sta. Huomatkaa, että ilmoitatte sinne erostanne ennen vuodenvaihdetta!
Ajattelin katsoa Hemmilä linjaukset 100 pv ajnn.
Tuleeko esityksiä metsänomistajien mukaanotosta päätäntään vai jatkuuko tukijussien järjestöhegemonia entisellään?