Marinin hallitus ei tehnyt virheitä taloudenpidossaan

Itse raportin laatija sanoi, ettei väitä julkisen talouden ongelmien johtuvan Marinin toimista mutta täällä nämä persutrollit kirkuvat naisvihansa kourissa juuri tätä.

Esimerkiksi Petteri Orpon (kok) hallitus on tehnyt huomattavasti enemmän meno­leikkauksia kuin menolisäyksiä. Silti valtion budjettitalouden menot ovat tänä vuonna noin 90 miljardia euroa, kun ne hallituskauden alussa olivat noin 81 miljardia. VTV:n tarkastelutavalla myös Orpon hallituksen voisi siis sanoa lisänneen menoja eikä leikanneen niitä.

HS julkaisi loppuvuodesta 2022 valtiovarainministeriön oman erittelyn Marinin hallituksen menolisäyksistä.


Ministeriön laskelman mukaan hallitus lisäsi menoja neljässä vuodessa yhteensä 25 miljardia euroa. Menolisäyksistä 15 miljardia liittyi pandemian hoitoon ja Venäjän hyökkäyksestä johtuvaan varautumiseen, loput 10 miljardia muihin asioihin.

Suuri osa menolisäyksistä oli kertaluonteisia, ja pysyviä menolisäyksiä tehtiin mainitut kolme miljardia euroa.

Niemelän mukaan luvut ovat edelleen ”pääpiirteittäin kurantteja”. VM:n arvion mukaan Marinin hallitus lisäsi menoja neljässä vuodessa siis yhteensä 25 miljardia euroa, kun VTV:n arvio on 40 miljardia euroa.

Niemelä sanoo allekirjoittavansa VTV:n johtopäätökset siitä, että Marinin hallituksen elvytys meni pitkäksi ja budjettikuri löystyi liikaa.

Hänen mukaansa ei voi kuitenkaan ajatella, että lähes koko tämän vuoden budjetin alijäämä johtuisi Marinin hallituksen tekemistä 11 miljardin euron pysyvistä meno­lisäyksistä. Vaikka valtiovarainministeriön arvioimat kolmen miljardin euron pysyvät menolisäyksetkin ovat mittavia, julkisen talouden ongelmat eivät ministeriön mukaan johdu vain Marinin hallituksen toimista.

”Siinä mielessä nämä jotkut raportissa tehdyt valinnat ovat harmillisia”, Niemelä sanoo.

VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö kommentoi Niemelän näkemyksiä viestitse myöhään keskiviikkoiltana. Kangasrääsiön mukaan raportista on syntynyt väärinkäsityksiä, jotka on syytä korjata.

”Raporttimme yhteenvedon muotoiluista voi tosiaan saada virheellisen käsityksen, että 3,9 prosentin kasvu menojen suhteessa bkt:hen johtuisi vain menolisäyksistä, vaikka näin ei ole. Kyseinen luku pitää sisällään myös automaattiset menojen muutokset. Asia on tuotu oikealla tavalla esiin muissa raportin kohdissa. Emme väitä, että julkisen talouden ongelmat johtuisivat vain Marinin hallituksen toimista”, Kangasrääsiö kirjoitti.