Onko Raamattu uskon vai voimanlähde

Hyvää mietintää. Uskoa oppeihin on tarjolla niitä haluaville. On myös uskoa Jeesukseen, Häneen, joka on Kristus tänäänkin ja joka ristintyöllä avasi ovet teeskentelystä Totuuteen heille, jotka sitä etsivät! Mitä usko pykäliin antaa elämän vastoinkäymisissä ja sairauden kynsissä; on vain fanaattista sielunmaailman kiihkoa, josta elämän maku puuttuu. Usko Jeesukseen Kristukseen on tosi elämää kuolinvuoteellakin. Mitä siitä sanot!

Klikkaa hakusanalla helluntailaisuus niin saat vastauksen.

Minut nimenomaan Raamattu on vierottanut monista helluntailaisten ja muidenkin kirkkokuntien opeista, joten helluntailaisten puolesta en voi sinulle vastata. Vastaankin vain omasta puolestani.

Helluntailaiset ja muutkin tuntemani kristityt kyllä yleensä tarkoittavat hyvää, ja suurin osa lienee vilpittömästi Jumalaan uskovia ihmisiä. En voi kuitenkaan välttyä siltä ajatukselta, että nykyiset kristinuskon suuntaukset ovat etääntyneet aika kauas alkukristillisyydestä. Pääsyynä lienee huono Raamatun ja sen kielen ja kulttuurin tuntemus. Minua vaivaa epäilys, että monet kristityt ovat korvanneet Raamatun nykyaikaisilla ns. hengellisillä kirjoilla, joista suuri osa on suomeksi sanottuna täyttä roskaa. Suomenkielessä myös monien Raamatun käsitteiden merkitys on muuttunut tai hämärtynyt. Esim. sana 'kadotus' ei useimmille suomalaisille tarkoita yhtään mitään, tai sitten sen kuvitellaan tarkoittavan helvettiä. Jos se suomennettaisiin alkukielelle uskollisemmin 'täydellinen tuho', merkitys olisi huomattavasti selvempi. Ja jos sanan 'helvetti' tilalla käytettäisiin alkukielen paikannimeä 'Gehenna' ja uskovat tietäisivät paikan historian, siitä tulisi todennäköisemmin mieleen teloitettujen rikollisten hävittäminen kuin ikuinen piina, joka vastaa lähinnä kreikkalaisen Platonin ja Euroopan muinaisten pakanauskontojen käsityksiä.

Lutherin 'yksin uskosta' -oppi on myös pahimmillaan johtanut sellaiseen uskonkäsitykseen, jossa teoilla ei ole enää mitään merkitystä vaan ainoastaan sanoilla. Tällaista ajattelua havaitsee joskus myös helluntailaisten piirissä, mutta se on jyrkässä ristiriidassa Jeesuksen ja esim. Paavalin opetusten kanssa. Raamattu opettaa hyvin selvästi,että pelastuksen perusta on usko, mutta tuomion perusteena on pelkästään teot. Matteuksen 25 luvussa on yksi esimerkki tuomiosta, joka perustuu pelkästään siihen 'mitä te olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni'.

Tästä syystä meillä ei ole oikeutta pitää ketään ihmistä kadotettuna, vaan tuomio on jätettävä Jumalalle, ja me voimme luottaa siihen että Jumalan tuomio on aina oikeudenmukainen. En tiedä miten yleinen tällainen asenne on todellisuudessa helluntailaisten piirissä, mutta tämän palstan kirjoittajat näyttävät kovin herkästi toivottelevan toisinajattelevia helvettiin.

Otsikolla 'Palstan aktiiviset pilaajat' kirjoittanut nimimerkki teki sinulle oikeastaan palveluksen ja varmisti omalta osaltaan, että saat äänesi kuuluviin. Minäkin luin uteliaisuuttani noin 120 aikaisempaa viestiäsi, ja totesin, että kovin heppoisin perustein sinua täällä fariseukseksi haukutaan. Nimim. Simson ei näköjään pidä sinua edes uskovaisena, vaikka itse sanoit olevasi Jumalan lapsi ja pyrkiväsi noudattamaan Jeesuksen oppeja. Minulle todistuksesi kuitenkin riittää, koska sen parempaa todistusta ei kukaan tämän palstan kirjoittaja pysty antamaan. Vai etkö uskokaan Jeesukseen? Miksi sitten vaivautuisit noudattamaan hänen oppejaan?

Minäkin uskon Jeesukseen hieman eri tavalla kuin useimmat protestanttiset kristityt. En voi uskoa hänen olevan tasavertainen Isä Jumalan kanssa, koska hän itsekin sanoo: "Isä on minua suurempi" - ja samoin Paavali sanoo selvästi: "Jumala on Kristuksen pää". Monet muutkin kohdat Uudessa testamentissa todistavat, että Jeesus on alamainen Isälle ja saa siitä syystä käyttää kaikkea Isän hallintavaltaa. Siksi uskon että Jeesus on Kristus ja Jumalan Poika, mutta hänen jumaluutensa täytyy kyllä määritellä toisin kuin kolminaisuusopissa.