Valtiomuotokeskustelu on mielestäni hyvin mielenkiintoista. On kummallista, että nykyaikana Euroopassa kahdeksan vakaata demokratiaa, jotka ovat säilyneet valtiomuodoltaan perustuslaillisina monarkioina. Iso-Britannia, Hollanti, Belgia, Luxemburg, Espanja, Ruotsi, Tanska ja Norja ovat säilyttäneet monarkkisen valtiosäännön.
Mikä mahtaa olla syynä siihen, että demokraattiset yhteiskunnat ylläpitävät järjestelmää, joka perustuu syntymisen sattumaan. Merkillepantavaa on, että kaikissa eurooppalaisissa monarkioissa järjestelmän kannatus on ylivoimainen. 60-90% välillä kuljetaan.
Kaikki monarkistiset maat ovat ns vanhoja maita. Ainoastaan Norja on itsenäistynyt 1900-luvulla. Siten ollen yksi monarkian puolustus on jatkuvuus ja linkki menneisyyteen. Tämä selitys on kuitenkin hieman kummallinen sillä keskiajalla monarkit olivat todella julmia hallitsijoita, jotka sortivat kansalaisiaan mielin määrin. Miksi ihmiset haluaisivat säilyttää linkin tällaiseen menneisyyteen?
Suurin syy monarkian suureen kannatukseen on mielestäni varsin käytännönläheinen. Keskusteltuani asiasta monen brittiläisen kanssa, useimmat ovat sanoneet, että heitä ei kiinnosta kuninkaallisten tekemiset pätkääkään mutta monarkia puolustaa paikkaansa sillä, että poliitikot eivät nouse liian vahvoiksi. He ovat sanoneet, että ajatuskin jostain presidentti Blairista saa heidät vavisemaan kauhusta. Presidentit voivat aina haalia itselleen enemmän ja enemmän valtaa mutta pääministerin, olkoon hän kuinka vahva johtaja muuten, on aina nautittava parlamenttinsa enemmistön luottamusta. Useat ihmiset monissa maissa on sitä mieltä, että poliittisesti puolueeton monarkki on parempi valtakunnan pr-mies tai pr-nainen kuin joku poliitikko.
Vaikka Britannian monarkia on kuuluisin maailmassa ja siitä on sanottu, että se luultavasti on maailman viimeinen monarkia aikanaan, tällä hetkellä ei siltä näytä sillä Britanniassa on selvästikin monarkian suosio alhaisempi kuin esim Tanskassa, Belgiassa tai Hollannissa. Ruotsissa on aina ollut vahva tasavaltalaisoppositio mutta sielläkään ei valtiomuotoa olla edes yritetty muuttaa.
1900-luvulle tultaessa monarkit niissä maissa, jotka ovat edelleen monarkioita, olivat jo melko pitkälle nykyisen kaltaisia keulakuvahahmoja. Sen sijaan absoluuttiset monarkiat kuten Saksan ja Itävalta-Unkarin tapauksessa lakkautettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Italia ja Kreikka luopuivat monarkiasta kansanäänestyksessä.
Vaikka eri mailla on erilainen historia, monarkian vallanmenetys noudattaa pitkälti samanlaista kaavaa kaikissa, eli, hallitsija suostuu antamaan parlamentille oikeuden kerätä veroja ja päättää rahankäytöstä kun hallitsija taas määrää ulkopolitiikasta mutta tilanne tietenkin johtaa siihen, että se joka hallitsee kukkaronnyörit hallitsee tosiasiassa kaiken.
Kun maa itsenäistyy, ensimmäisiä tehtäviä on perustuslain laatiminen jossa tehdään selväksi vallanjakosuhteet eri instituutioiden välillä. Suomi itsenäistyi v1917 mutta sai perustuslain v1919. Siinä välissä oli ns kuningasseikkailu. Suomeen haluttiin saksalainen kuningas, Hessenin prinssi. Saksan tappio maailmansodassa kuitenkin romahdutti tämän ajatuksen, jota jyrkkä enemmistö kansasta vastusti alusta alkaen. Jälkeenpäin ajatellen varmasti viisas ratkaisu. Ajatus Suomesta kuningaskuntana on yhtä hullunkurinen kuin ajatus että yrittäisi satuloida lehmän.
Asia aivan erikseen on se, että perustuslaki antoi presidentille valtaoikeudet kuin 1700-luvun kuninkaalle. No, onneksi siitäkin asiasta on päästy pois.
Lähimenneisyydessä on ollut yksi kansanäänestys monarkiasta, Australiassa v1999. Monissa entisissä Brittiläisen kansainyhteisön maissahan on omituinen perustuslaki, jonka mukaan Ison-Britannian monarkki on ko maan, vaikka muuten itsenäinen onkin, valtionpäämies. Häntä kyseisessä maassa edustaa kenraalikuvernööri.
Vaikka Australiassa on ollut vahva liike tasavallan julistamisen puolesta, nykyjärjestelmä voitti. Ei sen takia, että australialaiset rakastaisivat brittiläistä monarkiaa, päinvastoin, vaan koska ei tullut yhteisymmärrystä siitä miten nykyinen järjestelmä korvattaisiin eli millainen tasavalta pitäisi muodostaa.
Mielestäni monarkia 2000-luvulla on anakronistinen hölmöys ja mitä pikemmin se poistuu kaikista Euroopan maista ja muidenkin maanosien maista, sen parempi. En silti kannata myöskään mitään vahvaa presidentin valtaa. Sellaiseen ei ole paluuta. Presidentti voisi olla kuten Irlannissa, Saksassa tai Islannissa. Ei ole poliittista valtaa mutta arvokysymyksissä sana painaa.
Mikä mahtaa olla syynä siihen, että demokraattiset yhteiskunnat ylläpitävät järjestelmää, joka perustuu syntymisen sattumaan. Merkillepantavaa on, että kaikissa eurooppalaisissa monarkioissa järjestelmän kannatus on ylivoimainen. 60-90% välillä kuljetaan.
Kaikki monarkistiset maat ovat ns vanhoja maita. Ainoastaan Norja on itsenäistynyt 1900-luvulla. Siten ollen yksi monarkian puolustus on jatkuvuus ja linkki menneisyyteen. Tämä selitys on kuitenkin hieman kummallinen sillä keskiajalla monarkit olivat todella julmia hallitsijoita, jotka sortivat kansalaisiaan mielin määrin. Miksi ihmiset haluaisivat säilyttää linkin tällaiseen menneisyyteen?
Suurin syy monarkian suureen kannatukseen on mielestäni varsin käytännönläheinen. Keskusteltuani asiasta monen brittiläisen kanssa, useimmat ovat sanoneet, että heitä ei kiinnosta kuninkaallisten tekemiset pätkääkään mutta monarkia puolustaa paikkaansa sillä, että poliitikot eivät nouse liian vahvoiksi. He ovat sanoneet, että ajatuskin jostain presidentti Blairista saa heidät vavisemaan kauhusta. Presidentit voivat aina haalia itselleen enemmän ja enemmän valtaa mutta pääministerin, olkoon hän kuinka vahva johtaja muuten, on aina nautittava parlamenttinsa enemmistön luottamusta. Useat ihmiset monissa maissa on sitä mieltä, että poliittisesti puolueeton monarkki on parempi valtakunnan pr-mies tai pr-nainen kuin joku poliitikko.
Vaikka Britannian monarkia on kuuluisin maailmassa ja siitä on sanottu, että se luultavasti on maailman viimeinen monarkia aikanaan, tällä hetkellä ei siltä näytä sillä Britanniassa on selvästikin monarkian suosio alhaisempi kuin esim Tanskassa, Belgiassa tai Hollannissa. Ruotsissa on aina ollut vahva tasavaltalaisoppositio mutta sielläkään ei valtiomuotoa olla edes yritetty muuttaa.
1900-luvulle tultaessa monarkit niissä maissa, jotka ovat edelleen monarkioita, olivat jo melko pitkälle nykyisen kaltaisia keulakuvahahmoja. Sen sijaan absoluuttiset monarkiat kuten Saksan ja Itävalta-Unkarin tapauksessa lakkautettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Italia ja Kreikka luopuivat monarkiasta kansanäänestyksessä.
Vaikka eri mailla on erilainen historia, monarkian vallanmenetys noudattaa pitkälti samanlaista kaavaa kaikissa, eli, hallitsija suostuu antamaan parlamentille oikeuden kerätä veroja ja päättää rahankäytöstä kun hallitsija taas määrää ulkopolitiikasta mutta tilanne tietenkin johtaa siihen, että se joka hallitsee kukkaronnyörit hallitsee tosiasiassa kaiken.
Kun maa itsenäistyy, ensimmäisiä tehtäviä on perustuslain laatiminen jossa tehdään selväksi vallanjakosuhteet eri instituutioiden välillä. Suomi itsenäistyi v1917 mutta sai perustuslain v1919. Siinä välissä oli ns kuningasseikkailu. Suomeen haluttiin saksalainen kuningas, Hessenin prinssi. Saksan tappio maailmansodassa kuitenkin romahdutti tämän ajatuksen, jota jyrkkä enemmistö kansasta vastusti alusta alkaen. Jälkeenpäin ajatellen varmasti viisas ratkaisu. Ajatus Suomesta kuningaskuntana on yhtä hullunkurinen kuin ajatus että yrittäisi satuloida lehmän.
Asia aivan erikseen on se, että perustuslaki antoi presidentille valtaoikeudet kuin 1700-luvun kuninkaalle. No, onneksi siitäkin asiasta on päästy pois.
Lähimenneisyydessä on ollut yksi kansanäänestys monarkiasta, Australiassa v1999. Monissa entisissä Brittiläisen kansainyhteisön maissahan on omituinen perustuslaki, jonka mukaan Ison-Britannian monarkki on ko maan, vaikka muuten itsenäinen onkin, valtionpäämies. Häntä kyseisessä maassa edustaa kenraalikuvernööri.
Vaikka Australiassa on ollut vahva liike tasavallan julistamisen puolesta, nykyjärjestelmä voitti. Ei sen takia, että australialaiset rakastaisivat brittiläistä monarkiaa, päinvastoin, vaan koska ei tullut yhteisymmärrystä siitä miten nykyinen järjestelmä korvattaisiin eli millainen tasavalta pitäisi muodostaa.
Mielestäni monarkia 2000-luvulla on anakronistinen hölmöys ja mitä pikemmin se poistuu kaikista Euroopan maista ja muidenkin maanosien maista, sen parempi. En silti kannata myöskään mitään vahvaa presidentin valtaa. Sellaiseen ei ole paluuta. Presidentti voisi olla kuten Irlannissa, Saksassa tai Islannissa. Ei ole poliittista valtaa mutta arvokysymyksissä sana painaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.