Töitä on tekemättä X tuntia.
Halukkaita tekijöitä on Y kappaletta.
Työtunnit per työhalukas on X/Y.
Esimerkki työtunteja vuodessa 4 miljardia tuntia.
Työllisten määrä 2,5 miljoonaa.
Tehdyt työtunnit per työllinen 1600 tuntia.
Lisätään mukaan työttömät 300 tuhatta,
Työtunteja jäisi tuolloin yhdelle vähän yli 1430. eli 170 vähemmän, siis noin kuukauden työpäivät.
Halukkaita tekijöitä on Y kappaletta.
Työtunnit per työhalukas on X/Y.
Esimerkki työtunteja vuodessa 4 miljardia tuntia.
Työllisten määrä 2,5 miljoonaa.
Tehdyt työtunnit per työllinen 1600 tuntia.
Lisätään mukaan työttömät 300 tuhatta,
Työtunteja jäisi tuolloin yhdelle vähän yli 1430. eli 170 vähemmän, siis noin kuukauden työpäivät.
Vastaukset 3
Vanhimmat
📌 Mutta teoriaan liittyy muutama tärkeä käytännön huomio
Vaikka malli toimii matematiikassa, todellisessa työmarkkinassa:
✔ Kaikkia töitä ei voi pilkkoa tasan
– osa tehtävistä vaatii ammattitaitoa
– osa on sidottu paikkaan tai erikoisosaamiseen
✔ Kaikki työttömät eivät ole työkykyisiä / työvalmiita
Syynä voi olla:
– terveydelliset rajoitteet
– osaamisen puute
– alueellinen epäsuhta
✔ Työn kysyntä ei ole lineaarista
Yritykset eivät välttämättä tarvitse kahta ihmistä tekemään yhden kokopäiväisen työn.
✔ Tehty tuntimäärä ei kuvaa kaikkien työn arvoa suoraan
Tuottavuus vaihtelee paljon.
Tästä huolimatta työn jakaminen tasaisemmin on yksi tunnettu tapa:
– vähentää työttömyyttä
– lisätä hyvinvointia
– vähentää uupumista
– lyhentää työviikkoa
Useat maat ovat kokeilleet 32 h työviikkoa juuri samasta syystä.
1800-luvulla (ja pitkälle 1900-luvun alkuun) suurin osa ihmisistä eli maataloudesta ja pienimuotoisista käsityöammateista. Työnjaon perusyksikkö oli perhe, ei yritys. Tämä tarkoitti, että jokainen perheenjäsen teki useita eri töitä, eikä ollut selkeää “ammattiroolia” kuten nykyään.
1800-luvulla tislaus oli osa maatalouden kiertoa. Talossa tuotettiin viljaa ja perunoita, jotka ovat helposti mäskiksi sopivia raaka-aineita. Tislaamalla sai juotavaa, säilyvää vaihtokauppatavaraa, desinfiointiaineita ja lääkettä, lisätuloja.
Teollinen alkoholi oli harvinaista ja kallista. Jos halusi alkoholia esim. lääkkeisiin, säilöntään tai muuhun käyttöön, se oli usein järkevintä tehdä kotona.
Alkoholijuomat olivat osa sosiaalista ja työelämän kulttuuria. Työmiehet saivat usein osa-palkkana viinaa. Se oli “energianlähde” ja kivunlievittäjä raskaassa työssä.
Jaetaanko ne aakkosjärjestyksessä vai arpomalla?