Yle 14.4 2014 Tutkija: Venäjä ajanut itsensä nurkkaan Itä-Ukrainassa, pakko puuttua konfliktiin

Ukrainan sodan juurisyitä vuodelta 2014...

https://yle.fi/a/3-7189884

Tutkija: Venäjä ajanut itsensä nurkkaan Itä-Ukrainassa, pakko puuttua aseelliseen konfliktiin

Ohjelmajohtaja Markku Kangaspuron mukaan Ukrainan vt. presidentin tarjous kansanäänestyksestä on liennytysele Itä-Ukrainan kärjistyneessä tilanteessa. Ukrainan nykyhallinto ilmoitti tänään kolmannen kerran sotilaallisen operaation aloittamisesta maan itäosissa, jos Venäjä-mieliset eivät poistu hallintorakennuksista ja luovu aseistaan.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin ohjelmajohtaja Markku Kangaspuro sanoo Venäjän ajaneen itsensä nurkkaan Itä-Ukrainan tilanteessa: Jos tilanne kärjistyy aseelliseksi yhteenotoksi, Venäjän on melkein pakko reagoida tilanteeseen uhkausten jälkeen.

– Tässä on kaksi aikarajaa mennyt umpeen. Saa nähdä, mitä siellä kolmannella kerralla tapahtuu. Jos siellä veri vuotaa enemmän ja tapahtuu suurempia aseellisia yhteenottoja, on erittäin suuri vaara, että Venäjä sekaantuu aseellisesti, Kangaspuro uskoo.

Ukrainan vt. presidentti Oleksandr Turtšynov kertoi maanantaina puolelta päivin, että sotilaallinen operaatio Itä-Ukrainassa hallintorakennuksia vallanneita separatisteja vastaan on alkamassa pian. Hän vaati jälleen Venäjä-mielistä joukkoa laskemaan aseensa.

Aiempi nykyhallinnon määräaika terrorismin vastaisen operaation alkamiselle Itä-Ukrainassa meni umpeen aamulla. Myös viime viikolla aikaraja ohitettiin ilman uhattuja sotilaallisia toimia.

– Venäjän johto on sanonut julkisuudessa monta kertaa painokkaasti, että jos venäjänkielistä väestöä vastaan hyökätään, Venäjä ei voi katsoa sitä sivusta. Tämä on varmasti yksi syy sille, että aikarajat valtausten lopettamiselle ovat menneet ohi ilman vastatoimenpiteitä.

Ohjelmajohtaja muistuttaa myös tällä viikolla alkavista kansainvälisistä neuvotteluista, joihin Venäjä ja Ukraina osallistuvat. Venäjän sotilaallinen väliintulo ei ole ainoa vaihtoehto Itä-Ukrainassa.
Kansanäänestys liennytysele; ei laukaise mitään

Presidentti Turtšynov otti tänään myös myönteisen kannan venäläismielisen väestön vaatimukseen kansanäänestyksen järjestämisestä. Hänen mukaansa kansanäänestys voitaisiin järjestää toukokuun 25. päivä pidettävien presidentinvaalien yhteydessä. Turtšynov kertoi asiasta Ukrainan parlamentin komitean istunnossa.

Kangaspuron mukaan kyse on liennytyksen eleestä, eikä se ole yllätys Itä-Ukrainan kuumentuneessa tilanteessa.

– Jos Ukrainan kriisiin löytyy poliittinen ratkaisu kansanäänestyksen kautta ja alueiden itsehallinnon lisäämisestä, sehän on pelkästään win-win-tilanne kaikille. Tämä on pyrkimys avata poliittinen neuvottelu.

Uutistoimistojen mukaan kansanäänestyksessä päätettäisiin tietyistä oikeuksista Ukrainan itäosan venäläisväestölle. Markku Kangaspuro sanoo, että ensitietojen mukaan on epäselvää, mistä kansa tarkasti äänestäisi. Osa radikaaleimmista venäläismielisistä on vaatinut Venäjään liittymistä.

– Ei varmasti, mikäli se Kiovan väliaikaishallinnosta on kiinni. Täytyy vielä täsmentää, mistä se kansanäänestys tehdään. Mitkä olisivat ne kysymykset, joista valinta päästäisiin tekemään.

Hän arvioi, ettei sovintoele tyynnytä kaikkia Venäjä-mielisiä.

– Toukokuun 25. päivään on vielä niin pitkä aika, että tässä ehtii tapahtua hyvin paljon. Tämä ei tilannetta vielä ratkaise tai laukaise.

Aiemmin Ukrainan nykyhallinto on suhtautunut kielteisesti kansanäänestykseen Krimin takia. Kangaspuron mukaan tilanne Itä-Ukrainassa on niin kärjistynyt, että jotain on tehtävä, jotta tilanne ei laajene aseelliseksi konfliktiksi. Tämä taas vetäisi Venäjän joukot rajan takaa Itä-Ukrainaan.
Suurin osa itä- ja eteläukrainalaisista ei halua Venäjään

Presidentti Oleksandr Turtšynov sanoi olevansa vakuuttunut, että kansalaiset antaisivat kansanäänestyksessä hyväksyntänsä Ukrainan valtion alueelliselle yhtenäisyydelle. Kangaspuron mukaan on yleinen käsitys, ettei Itä- ja Etelä-Ukrainan väestön enemmistö kannattaa Venäjään liittymistä.

– He ovat selkeästi tähän asti vaatineet venäjän kielen paikallista säilyttämistä, ja vaatineet, että keskushallinto ja nykyhallitus kuulevat heitä. Parhaana keinona heidän puoleltaan on pidetty alueellisen itsehallinnon laajentamista ja vahvistamista. Myös pääministeri Jatsenjuk totesi Itä-Ukrainassa vieraillessaan, että alueellisen itsehallinnon järjestämisestä keskustellaan.

Kangaspuro toteaa, että toisessa päässä on Itä-Ukrainan oppositiojohtajien vaatimus liittovaltion muodostamisesta Ukrainaan.