Ei tullut sataatuhatta uutta työpaikkaa - tuli suurtyöttömyys

Työttömyys on nyt pahinta 19 vuoteen. Erityisesti iäkkäiden työttömien on lähes mahdotonta saada työtä.

Keha-keskus kertoo seuraavaa:
"Työnhakijoiden kokonaismäärä kasvoi lokakuussa. Lokakuun lopussa kuntien työllisyyspalveluissa oli kaikkiaan 520 500 työnhakijaa, mikä on 21 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Työnhakijoista oli miehiä 273 800 ja naisia
246 500. Miesten määrä nousi vuoden takaisesta tilanteesta 7 700:lla ja naisten 13 400:lla.

Työnhakijoista oli työssä olevia 108 600, joista 50 100 oli kokoaikaisessa työssä, 51 000 osa-aikatyössä ja 7 500 palveluilla työllistettynä.

Työvoimaan kuulumattomia työnhakijoita oli
87 500, joista 18 100 oli työllistymistä edistävässä palvelussa ja 58 700 koulutuksessa.

Työnhakijoista työttömiä työnhakijoita oli
313 600, mikä on 28 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä työnhakijoista oli lokakuussa kokoaikaisesti lomautettuja 17 000 eli 1 900 enemmän verrattuna syyskuuhun.

Edellisen vuoden lokakuuhun verrattuna kokoaikaisesti lomautettujen määrä laski
4 700:lla. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä työnhakijoita oli lisäksi 10 800, mikä on 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin."

Toisin sanoen myös työssäolevat hakevat uutta työpaikkaa: "Työnhakijoista oli työssä olevia
108 600, joista 50 100 oli kokoaikaisessa työssä, 51 000 osa-aikatyössä ja 7 500 palveluilla työllistettyä". Varautuvatko myös työssäolevat siihen, että työ saattaa loppua, tai ovatko työehtojen heikennykset syy työpaikan vaihtoon? Osa-aikalaisten (50 100) toimeentulo ei ole kehuttava ja kun lisäksi sosiaaliturva on leikattu - ostovoima on heikko, mikä vaikuttaa suurtyöttömyyden lisäksi talouskasvuun.

Iäkkäiden työttömien työllistämistuki on lopetettu, mikä vaikeuttaa jo yli 50-vuotiaiden työttömien työllistymistä.
Orpon hallitus siirsi työllisyyden hoidon takaisin kunnille, jotka saavat nyt entiseen tapaan "työttömyysakkoja" elleivät pysty työttömiä työllistämään. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin sakot lienevät jo 30 miljoonaa. Joten Jyväskylä on ryhtynyt maksamaan rekrytointirahaa työttömien työllistämisestä.
Alkavatko muutkin kunnat jatkossa maksamaan yrityksille rekry-rahaa, jottei työttömyydestä maksuun tulevat isot sakot näivetä kuntien elinkeinoelämää entisestään? Mikä on valtion rooli ja hallituksen osaaminen työttömyyden hoidossa, jos vastuu siirretään kunnille sakon uhalla?