Parasta Joulua!

Ovatko muutamat luterilaiset seurakunnat unohtaneet luterilaisen kristinuskon perusteet, tai onko niitä koskaan kunnolla opittukaan? Näin kysyi teologi Jarmo Tarkki Vartija-lehdessä 4/2022. Tämä on tullut mieleeni kirkon jäsenmäärän edelleen laskiessa. Onko ihminen ja hänen ratkaisunsa kaiken mitta ja tarvitaanko Jumalaa enää mihinkään? Onko evankeliumi, sanoma Jumalan armosta ja ehdottomasta rakkaudesta unohdettu? Kun ”luterilainen” pastori saarnaa pelastuksesta yksin armosta ja kertoo sitten, mitä on tehtävä saadakseen pelastuksen ”yksin armosta”, alan ihmetellä mistä näin epälooginen ajatus syntyy. Luterilaisuudessa Kristus yksin pelastaa uskonpuhdistuksen hengen mukaisesti, eivät ihmisen oma teot eivätkä ratkaisut. Lutherin teologinen käsitys pelastuksesta perustuu suurelta osin Efesolaiskirjeen 2. lukuun: ”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.” (Ef. 2:8–9).

Evankeliumi Jumalan armosta on mielestäni kristinuskon keskeisin sanoma, ja rakkaudella kyllä olisi kysyntää meidänkin aikanamme. Jo rippikoulussa opin mitä armo tarkoittaa: Armo tarkoittaa ansaisematonta rakkautta minun ja sinun, meidän osaksemme. Isätön Jeesus vertasi usein Jumalan rakkautta isän rakkauteen omaan lapseensa. Rakkaus ei kuitenkaan ole pelkkä lahja vaan vanhemman ominaisuus koska hän ei voi olla rakastamatta lastaan. Huuteleeko isä tai äiti vain omia neuvojaan kun hän näkee lapsensa juoksevan vilkkaasti liikennöidylle ajotielle? Ei. Hän juoksee ja tempaa lapsen syliinsä ja pelastaa hänet varmalta kuolemalta. Eikö Jumala pystyisi vieläkin parempaan? Tänä jouluna monen lapsen suurin toive saada isä jouluksi kotiin ei valitettavasti toteudu sydäntä raastavasti Ukrainassa vaikka se olisi lapselle paras lahja. Vanhempanakin me vielä kaipaamme samanlaista rakkautta jota lapsena toivottavasti saimme kun rukoilemme Isä meidän, joka olet taivaissa...

Kristillisen kirkon evankeliumin ilosanoma kuuluu kaikelle kansalle tänäkin jouluna. Yksin armosta pelastuminen tekee luterilaisuudesta sen mitä se on. Se vapauttaa kaikesta uskonnollisesta tekopyhyydestä, tiukkapipoisuudesta, teeskentelystä, lähimmäistemme syrjimisestä ja tuomitsemisesta.