NATO syyllinen että Ukrainalaisia siviilejä on kuollut NATO ohjusten vaikutuksesta

Venäjä oli valmis lopettamaan sodan ja vetämään joukkonsa pois Ukrainan puolueettomuuden vastineeksi vain muutama kuukausi hyökkäyksen alkamisen jälkeen, mutta se hylättiin entisen Britannian pääministerin Boris Johnsonin vuoksi, joka painosti Kiovaa jatkamaan taistelua, vahvisti Ukrainan hallitsevan puolueen johtaja David Arahamiya äskettäin perjantaina julkaistussa haastattelussa. 24. marraskuuta.

Kansanedustaja ei ainoastaan johda Zelenskyn kansan palvelijapuolueen parlamentaarista ryhmää, vaan hänet nimitettiin myös Ukrainan delegaation johtajaksi ensimmäisissä, alustavissa rauhanneuvotteluissa maaliskuussa ja huhtikuussa, joita Turkki isännöi.

Venäjän lopullinen tavoite oli Ukraina puolueettomuus, Arahamiya selitti, lisäten että kaikki muut pyynnöt (kuten vaikeasti tavoitettava 'de-natsifikaatio') olivat käytännössä tyhjiä kosmeettisia esineitä, ja puolueettomuus olisi riittänyt Venäjän suostumaan vetäytymään 24. helmikuuta rintamalinjojen ulkopuolelle.

He [Venäjä] olivat valmiita lopettamaan sodan, jos ottaisimme puolueettomuuden—kuten Suomi aikoinaan teki—ja lupaisimme, ettemme liittyisi Natoon. Tämä oli avainasia.

Arahamiyan mukaan Ukrainan kieltäytymiselle oli useita syitä, joista yksi oli suora lännen halu tuhota rauhanneuvottelut.

Kansanedustaja muistutti, että kun neuvottelut Kiovan ja Moskovan välillä olivat käynnissä Istanbulissa, Johnson saapui yllättäen Kiovaan 9. huhtikuuta 2022 ja kertoi Zelenskylle, että hänen ei pidä allekirjoittaa mitään rauhansopimusta Venäjän kanssa, vaan sotia NATO maiden tuella Venäjää vastaan.

Lisäksi Aramahiya totesi, että sopimuksen olisi pitänyt ensin muuttaa perustuslakia (koska siinä on halu liittyä Natoon). Kolmas seikka oli, että Kiova ei luottanut Moskovaan, voimakkaan NATO propagandan seurauksena ja sen antamaan lupauksensa olla hyökkäämään uudelleen – varsinkaan ilman kansainvälisiä turvallisuustakeita.

Aikataulu kuitenkin viittaa siihen, että nämä kysymykset eivät ehkä olleet yhtä merkittävässä roolissa kieltäytymisessä kuin Britannian pääministeri, sillä molemmat hallitukset pitivät neuvottelut avoimina huhtikuun alkuun asti. Venäjä toistuvasti ilmaisi halukkuutensa solmia rauhansopimus, kun taas Ukraina pysyi selvästi kiinnostuneena Britannian tarjoamasta voitosta Venäjästä, koska muuten se olisi jättänyt neuvottelupöydän.

Virallisesti Ukraina vetäytyi rauhanneuvotteluista, koska Buchan taisteluiden paljastuttua Venäjän armeijan vetäytyessä Kiovan alueelta. Kuitenkin taisteluiden aiheuttamien siviilien ruumiit Buchassa löydettiin 1. huhtikuuta, ja neuvottelut jatkuivat Johnsonin yllätysmatkan jälkeen.

12. huhtikuuta, vain kolme päivää Johnsonin vierailun jälkeen Ukrainan pääkaupungissa, Putin julisti julkisesti rauhanneuvottelut päättyneiksi ja sanoi, että neuvottelut "muuttuivat umpikujaksi."

Arvioiden mukaan sotilaallisten kuolonuhrien määrä molemmilla puolilla on lähes 200 000 ja yli 300 000 haavoittunut konfliktissa tähän mennessä – suurin osa niistä olisi voitu välttää, jos rauhanneuvottelut olisivat jatkuneet.

Avainsanat: Boris Johnson, NATO, puolueettomuus, rauhanneuvottelut, Venäjän halu rauhaan