Kuulitteko mitä Suomen Ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja, Ollikainen sanoi metsä- ja maatalouden ilmastotoimien välttämättömyydestä?
Hei MTK- laiset!
Anonyymi-ap
20270
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ollikainen horisee mitä sattuu, ymmärtää metsäekologiasta ja metsien kasvusta yhtä paljon kuin sika tuulimyllyistä.
Oliko Ylen ohjelmassa, siellähän hänellä on jatkuva paikka vaikka on jo eläkkeellä, ja horisee sen mukaisia
Me kepulit suojelemmw ympäristöä jättämällä autonrimut ruostumaan pihaan ja kippaamalla jätteet metsään.
Lisäksi ammummw kaiken mikä liikkuu neljällä jalalla.
Ollikainen näyttää jo siltä ja horisee siihen malliin, että taitaa itsekin poistua sinne manan maille pois päästöjä aiheuttamasta lähivuosina.
Eikö Yle löydä muita studioon silloin kun metsistä puhutaan
Veijo Esson tiedenurkassako tulitte tuohon tulokseen? Monen kepuloisen juntin näkemys on se, että mitä navettansa katolta näkee, siinä on maailman ja ilmasto samassa...
Ja laskemme jäteöljyt läheiseen puroon, meillä on siihen ikiaikainen oikeus, aina on tehty niin. Ja kyllä tuota ilmaa näkyy piisaavan.
Ollikainen antoi kolme pointtia hiilinielujen kasvattamiseen
1) Ainespuun polton lopettaminen
2) Rahan jakaminen metsänomistajille hiilen sidonnasta
3) Turvesoiden vettäminen
Kommentit noihin pointteihin
1) Ainespuun polttaminen on sitä korjaaville ja myös energiayhtiöille hyvin kallista, joten sitä ei juurikaan tehdä. Osassa hoitamatta jääneissä taimikoissa ensiharvennus on tehtävä energiapuukorjuuna, jossa poistetaan ylitiheää risukkoa, mutta joukossa on kuitupuun mitat täyttävää puuta. Syy on metsänomistajan, joka on jättänyt hoitoyöt tekemättä. Harvennuksen jälkeen jäävien puiden kiihtynyt kasvu kompensoi poistuman. Jos harvennusta ei tehdä, metsän kasvu ja hiilen sidonta hidastuu.
Käsitys, että ainespuuta poltetaan paljon syntyy siitä, kun asiaa ymmärtämättömät (kuten Ollikainen) ovat käyneet katsomassa polttoon meneviä puupinoja ja nähneet siellä tukkipuun kokoisia pölkkyjä. Tästä media on repinyt otsikoita. Tukkimittaista puuta on kasoissa, koska hakkuukone erottelee viottuneet, mutta päältäpäin terveen näköiset (esim sydänlahot tai hyönteisten kovertamat) puut energiapuu kasaan. Niistä ei sahatavaraa, lautaa tai lankkua saa, joten parempi polttaa kuin jättää metsään. Ulospäin näkyvästi vaurioituneet puut jätetään metsiin pystyyn monimuotoisuuden säilyttäjiksi.
2) Metsänomistajat varmasti ottavat rahat vastaan jos tarjotaan. Pöljää valtiontalouden hoitoa tuollainen olisi.
Toisaalta se johtaisi ajan kanssa metsien vanhenemiseen, ja sitä kautta kuolleiden puiden lisääntymiseen. Kuollut puu on päästölähde, joten metsien päästöt lisääntyisivät. Tämä keino on verrattavissa housuun kusemiseen pakkasessa. Hetken lämmittää, mutta sitten on entistä kylmempi.
3) Turvesuon vettäminen, ennallistaminen, saa hiilidioksidipäästöt laskemaan, mutta tilalle tulee metaanipäästöt. Luonnontilaan ennallistettu suo on metaanin lähde, ja melkoinen päästäjä. Metaani on kymmenen kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu ilmaston kannalta. Joidenkin tutkijoiden mukaan soiden metaanipäästöjen kasvun vaikutus olisi isompaa kuin hiilidioksidin päästöjen väheneminen.
Turvesoiden metsittäminen on tutkimusten mukaan tehokkaampi keino päästöjen vähentämiseen. Turvepellolle voi istuttaa nopeakasvuista koivua ja sen aluspuuksi ensiharvennuksen jälkeen kuusta, näin päästään jatkuvan kasvatuksen moodiin ja hiiltä saadaan sidottua puiden kasvuun. Koivu pitää myös vesitalouden kunnossa, joten valumat vesistöihin vähenisi.
Turvesoille on myös suunniteltu aurinkopaneelikenttiä, sekin varmasti parempi kuin vettäminen, ainakin saataisiin päästötöntä sähköä, paitsi silloin kun sitä eniten tarvitaan, tammikuussa.
Ollikainen on valtiotieteilijä, hänellä ei ole luonnontieteellistä koulutusta, metsä- ja ilmastoasioissa hän on siis samalla tietopohjalla liikkeellä kuin kuka tahansa kadunmies.
Tuo osaamispohjan puute näkyy juuri noissa hänen esittämissään hiilinielukeinoissa. Ne ovat poliittisia kannanottoja, ei tieteellisiä. Ylelle ne tottakait kelpaa, ne kun tukevat sitä uutisosintia, että metsien käyttö pitää lopettaa
Niinkö, taisit tarkistaa tiedot MV lehdestä eli Maanviljelijän luulolaarista..
Ollikainen, ympäristöekonomian professori:
Markku Martti Olavi Ollikainen (s. 16. maaliskuuta 1952 Rovaniemen maalaiskunta)[1][2] on suomalainen valtiotieteilijä, joka toimi ympäristöekonomian professorina Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen osastolla.
Nykyinen johtaja:
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja on professori Jyri Seppälä. Hän aloitti puheenjohtajana vuoden 2024 alusta ja hänen toimikautensa on nelivuotinen.
Nykyinen puheenjohtaja: Jyri Seppälä
Tehtävä: Johtaa Suomen ilmastopaneelia, joka on tieteellinen ja riippumaton asiantuntijapaneeli, joka tukee ilmastopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa.
Tausta: Jyri Seppälä on Suomen ympäristökeskuksen ilmastoratkaisujen yksikön johtaja ja asiantuntija elinkaariajatteluun perustuvissa kestävyysarvioinneissa.
Aiempi puheenjohtaja: Ennen Seppälää ilmastopaneelin puheenjohtajana toimi professori Markku Ollikainen vuosina 2014–2023.
Meillä keskustassa totuus on se, mikä meille parhaiten sopii ja missään nimessä aiheuta ainakaan kustannuksia lisää.
Niin, tuossa kopioimassasi sinäkin vahvistat, että Ollikainen on valtiotieteilijä, ja toiminut professorina taloustieteen alalla siellä maa- ja metsätieteellisessä.
Siis ei mitään koulutuksellista tai edes työkokemusperäistä osaamista metsien ekologiaan tai luonnontieteisiin, mitä ilmastonmuutos ja metsien hiilitaseen ymmärtäminen vaatii.
Seppälä puolestaan on insinööri, joka opintopohja on tuotantotalous. Hieman parempi ymmärrrys sentään metsien käytöstä kuin Ollikaisella työkokemuksensa kautta. Juuri sen vuoksi Yle käyttää Ollikaista, eikä Seppälää, saati Taalasta, joka on arvostellut Ilmastopaneelin haihatteluita. Ollikaiselta Yle saa mitä haluaa
Teille kepuloisille nuo akateemiset arvot on vähän hakusessa ja niitä vaikea ymmärtää. Toki Väyrysen väitöskirjan hyväksytte, vaikka siinä oli yli 100 virhettä ja loppupäätelmä se, että Euroopan jako ja neuvostoliitto on ikuinen..
Mitä haluat sanoa?
Ollikainen on valtiotieteilijä, valtiotieteen tohtori. Se on hänen akateeminen arvo.
Hän ei siis ole suorittanut akateemisia opintoja metsätieteessä, eikä missään muussakaan luonnontieteessä, ei edes ilmatieteissä. Valtiotieteet ei opeta näitä aloja, joita tarvitaan ymmärtäämään metsien ekologiaa.
Mikä sinulle on tässä vaikeaa ymmärtää?
Seppälän akateeminen arvo on taasen diplomi-insinööri. Erikoisalana tuotantotalous. Siihen pätee sama, TKK ei opeta niitä tietoja, joita tarvitaan ymmärtäämään metsien ekologiaa.
Ilmastopaneelin uskottavuus meni Ollikaisen aikana, Seppälä on ollut fiksumpi, mutta edelleen ollaan metsäasioissa ihan metsässä
Taitaa tuo ilmusilmupaneelin johtajuus olla ainoa virka, jossa pääsyvaatimuksena on, ettei saa olla alan koulutusta.
Jos olisi koulutus alalle, saattaisi ymmärtää luonnollista ilmaston käyttäytymistä, ja se taas ei sovi ilmastopolitiikkaan
Keskustalainen, kun ei halua ymmärtää tieteen tuottaman tiedon totuutta vaan sättii, vähättelee ja haukkuu faktan esittäjää sensijaan, että kiittäisi näitten faktojen julkaisemisesta!
Lahkolaisina ovat hurahtaneet salaliittoteorioihin.
Tarkoitat varmaan faktan esittäjällä tuota, joka kommentoi Ollikaisen kolmea pointtia.
Siinä on esitetty faktaa metsien hiilinieluista. Jos olet eri mieltä, niin kerro mikä ei pidä paikkaansa.
Vaarallisia pienhiukkasia ainakin tulee tuhdisti kun lämmitetään puilla omakotialueilla.
Ei hyvä, varsinkin lapset ovat vaarassa.
Juttusi on nyt liian aikaisin esillä.
Yleensä media julkaisee tuon uutisen, että pienhiukkaset tappaa siinä vaiheessa, kun ilmat kylmenee ja ihmiset lämmittävät talojaan myös puulla. Sähkön hinta kun tuppaa nousemaan kovin korkealle tuulettomilla pakkaskeleillä, silloin takkatuli tuo lisälämpöä. Kateelliset toimittelijat, joilla ei takkaa ole, kirjoittelevat sitten vuosi vuoden perään aina tuon saman jutun.
Mitenkähän sitä ennen lapset selvisi kun kaupungeissakin joka talo lämpeni joko hiilellä tai haloilla, ja liesi oli keittiöissä puulla lämpenevä. Pienhiukkasia oli tuhatkertaiset määrät nykyiseen
Halkolaituri on yhden rannan nimenä Helsingissä muistona noilta ajoilta