Suomessa on paljon puhuttu siitä, että olisi Ruotsalaisten ansiota että meistä tuli kristittyjä.
Todennäköisesti kristinusko on tullut pohjolaan Itä-roomasta ja Venäjän jokireittien kautta.
Eli loogista on että kristinusko on tullut Suomeen ja Balttiaan ennen Ruotsia, sitä tukee mysö meidän kristillinen sanastomme joka on sama kuin balteilla.
Nämä 1200 luvun ristiretket taas liittyvät tapahtumaan jossa kirkot oli jakautuneet kahtia, Itä-Rooman heikentyminen heijastui pohjolaan aluementyksinä Länsi-Roomalle.
Eli Suomi siirtyi kristittynä maana Itä-rooman vaikutuksesta Länsi-Rooman vaikutukseen.
Jopa tarussa Lallista on tämä maininta, eli siinähän Länsi-Rooman piispa tavallaan keräsi veroa Itä-Rooman alueelta, eli lallin kartanosta.
Lalli on lyhenne ja puhuttelu muoto nimestä Laurentius, joka on Itä-Roomalainen nimi.
Todennäköisesti kristinusko on tullut pohjolaan Itä-roomasta ja Venäjän jokireittien kautta.
Eli loogista on että kristinusko on tullut Suomeen ja Balttiaan ennen Ruotsia, sitä tukee mysö meidän kristillinen sanastomme joka on sama kuin balteilla.
Nämä 1200 luvun ristiretket taas liittyvät tapahtumaan jossa kirkot oli jakautuneet kahtia, Itä-Rooman heikentyminen heijastui pohjolaan aluementyksinä Länsi-Roomalle.
Eli Suomi siirtyi kristittynä maana Itä-rooman vaikutuksesta Länsi-Rooman vaikutukseen.
Jopa tarussa Lallista on tämä maininta, eli siinähän Länsi-Rooman piispa tavallaan keräsi veroa Itä-Rooman alueelta, eli lallin kartanosta.
Lalli on lyhenne ja puhuttelu muoto nimestä Laurentius, joka on Itä-Roomalainen nimi.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Eipä ne tuoneetkaan. linkki asian tiimoilta.
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/pollanen.htm
höpötä!
"Jopa tarussa Lallista on tämä maininta, eli siinähän Länsi-Rooman piispa tavallaan keräsi veroa Itä-Rooman alueelta, eli lallin kartanosta.
Lalli on lyhenne ja puhuttelu muoto nimestä Laurentius, joka on Itä-Roomalainen nimi."
Vero oli nimeltään ruokaruotsi.
Muutenkin tarinasi on höpö höpöä.
Olen tällä hetkellä Lallin itkukivestä vajaan kilometrin päässä.
Usko sinä vaan satuihin, jos se sinut pitää onnellisena ...
Kristinusko on tullut Suomeen sekä idästä, että lännestä.
Maantieteellisesti riippuu vähän siitä, mitä sen ajan Suomella tarkoitetaan. Ruotsit eivät tuoneet uskoa Karjalaan. Yrittivät kyllä Viipurin kautta ja perustamalla Sverdobolin. Mutta eivät onnistuneet tyrehdyttämään ortodoksiuskonnon valloitusta.
Viipurissa on yllättävän vähän ortodoksiuskonnon vanhoja vaikutuksia. Ilmeisesti Ruotsit onnistuivat siellä paremmin.
Kun Suomea ei ollut vielä olemassa, pitää varmaan puhua suomalaisesta tai suomensukuisesta asutuksesta.
Kristinuskon alkuperäisellä tulosuunnalla ei loppujen lopuksi ole paljon merkitystä.
Olennaista on se, että Suomeen oli jo syntynyt oma kristillinen kirkkonsa ennen ruotsalaisten ristiretkiä.
Suomen kristityt olivat saaneet jo omia kontakteja Roomaan. Siitä on todisteena paavillinen suojelukirje. Ruotsin ei tarvinnut jostain syystä välittää suojelukirjeestä, vaan sai ilman rangistusta aloittaa Suomen valtaus ja Suomen kirkon tuhoaminen.
Voi olla, että siihen aikaan oli katolisessa kirkossa jokin sisäinen valtataistelu jota Ruotsi käytti hyväkseen. Olihan valtauksessa etupäässä kyse uuden verotettavan alueen saannista, eikä kristinuskon levittämisestä. Lahjonta on kukoistanut hyvin keskiaikaisen kirkon piirissä.
Suomen kristillistyminen oli tosin vielä alkuvaiheessa. Häme ja Savo olivat vielä melkoisen pakanallisia, eivätkä kaikki rannikon ihmiset tunnustaneet uutta uskoa.
Ruotsin oli tässä tilanteessa helppoa loytää tekosyitä "ristiretkiään" varten.
Minustakin puhuttiin Suomalaisuuden liiton sivuilla joskus siitä, että Suomallaolisi ollut yhteyksiä Tanskan kirkkoon ennen ruotsalaisten tuloa. Vain Kannaksella saattoi olaNovgorodin vaikutusta. Toisaalta saattoi sekä idästä että lännestä ollut tullut vaikutteita, koska läntisiä vaikutteitahan on tavattu myös Karjalasta. Hegemoniat olivat kuitenkin näin.
Yksi hyvä ja argeologienkin tietämä tapa seurata uskon leviämistä kansan parissa on hautaustavan muuttuminen kristilliseksi, kristityt hautasivat vainajat ruumishautoihin ja pakanat polttohautoihin.
Esim Savossa on kristittyjen ruumishautausmaa jo 700 luvulta, eli paljon vanhempaa perua kuin myöhemmät "ristiretket".
Samanlaisia kristittyjen ruumishautausmaita löytyy joka puolelta Suomea.
Näinhän se on, eli ei ollut mitään tarvetta suunnata ristiretkeä Suomeen, eikä sellaista koskaan sinne suunnattukaan. Kuningas Eerik Pyhän ristiretki on myöhempi sepitelmä, eikä koskaan tapahtunut. Eerik Pyhä, eli Erik Jedvarsson, oli vain pikkukuningas Göötainmaasta, Ruotsi kun on syntynyt vasta Birger Jarlin aikoihin, eikä hänellä ollut mitään mahdollisuutta panna alulle ristiretkeä. Sepitelmä ristiretkestä liittynee Erik Jedvarsonin myöhempään kanonisointiin, johon tarvittiin pyhiä tekoja.
Kuriositeettina mainittakoon että Erik Jedvarsson löytyy sukupuustani, tosin tämä linja on tullut Suomeen paljon myöhemmin.
itselläni löytyy suvusta Bure-sukua, johon liittyy Fartheignsson, Gamle ja Unge-sukuja.
Kun tiedät sukuhistorioista, niin tiedätkö, missä asemassa ko. suvut viikinkiajan ja keskiajan Ruotsissa olivat?
sukulijamme kohtaavat Bure-suvussa, koska sukupuustani löytyy ainakin Bure, Fale Hin Gamle, josta pääsee ylöspäin Tord i Byr nimiseen henkilöön, joka oli myöskin Fartegnien esi-isä. Tord i Byrin taakse en pääse. Gamle- ja Unge-sukuja ei löydy linjoistajani, sen sijaan monia muita keskiajalla vaikuttaneita, mm Sverkereitä, ja Folkungar, mm Maunu Ladonlukko.
Tiesitkö muuten,että Fartegnien kautta on tullut Västerbotten-syndrooma niminen sairaus?
mielenkiintoista,
mitähän kyseinen sairaus mahtaa tarkoittaa?
Lukemaani muistellen Ruotsiin (jota ei silloin vielä ollut) kristinusko tuli jotakuinkin samaan aikaan kuin Suomeen (noin 800). Leviäminen oli hidas prosessi ja sisälsi monia perääntymisiä, kun kansa jossain päin alkoi kapinoida. Taisi politiikkakin asiaa sotkea, kun maakuntien kuninkaat taistelivat vallasta käyttäen kristinuskoa välineenään.
Väitetty on, että kristinuskon merkittävä leviäminen Ruotsiin johti osaltaan viikinkiajan loppuun ja keskinäiseen valtataisteluun. Tätä olisivat itämerensuomalaiset kansat käyttäneet hyväkseen ja hävittäneet 2-300 vuoden ajan Ruotsia. Tästä jäljelle jääneitä mainintoja ovat mm. svealaisten pääkaupunkien hävitykset (Birka ja Sigtuna).
on periytyvä tauti jossa molemmat vanhemmat ovat kantajia. Ilmenee suomumaisena, hilseilevänä ihona sekä psyykkisinä ongelmina ja liikkumusongelmina. Tauti tuli geneettisten sekä tilastollisten analyysien mukaan Västerbotteniin noin 700 vuotta sitten Sundsvallin seudulta kotoisin olevien uudisasukkaiden mukana. Fale Bure Faregn nimisen henkilön tekemä riimukivi on auttanut tämän taudin alkuperän selvittämisessä.
mistä lähteestä löytyy maininta kyseisestä savolaisesta haudasta? Itse en ole siihen törmännyt. Kai muistat etteivät savolaiset ole mitään alkuperäistä suomalaista heimoa vaan ovat muodostuneet hämäläisten ja karjalaisten uudisasutuksen (leviämisen) tuloksena.
ihmeellistä ettei tällaisesta Suomen "kirkon" tuhoamisesta ei löydy vatikaanista todisteita vaikka lähes kaikista muista kirkkoa vastaan suunnatuista operaatioista on jäänyt mainintoja.
Miksi sitten paavi antoi Ruotsin ruhtinaille luvan kesyttää balttian pakanat? Suomen varhaiskirkolla oli vahvat siteet Ruotsiin josta se levisi länsi-Suomeen, tosin jo ennen ensimmäistä "ristiretkeä", eli todennäköisesti vain kesän kestänyttä ledungia. Ilmeisesti tämän retken tarkoitus oli tukea paikallisia johtajia idästä tulevaa voimaa vastaan, ei hyökätä varsinais-Suomeen. Alueiden suhde olikin enemmänkin liittolaismainen. Tästä suhteesta tullut myös satakunnan alueen nimi.
Hämäläiset toimivat muutenkin ilmeisesti yhteistyössä ruotsalaisten kanssa karjalaisia vastaan aina 1200-luvulle jolloin Birger jaarlin johdolla häme alistettiin Ruotsin vallan alle.
Kaiken lisäksi kannattaa hiukan yrittää käyttää sitä lähdekriittistä näkökulmaa etenkin sen suomalaisuuden liiton sivuilla.
Matti Klinge arvelee, että Satakunta olisi kuulunut rautakaudella (ilmeisesti loppuvaiheessa) svealaisten valtakuntaan. Maakunnan myös arvellaan olleen ruotsinkielinen, kuten tänä päivänä Pohjanmaan rannikko, joka viittaisi osaltaan svealaishallintaan.
Tällöin Varsinais-Suomi olisi - mahdollisesti - ollut muuta kuin liittolainen.
Uskoisin, että liittolais-/vihollissuhteet ovat vaihdelleet kovastikin rautakauden aikana.
Hämäläisten ruotsalaisliittosuhteessa hämää se, että alueen johtohahmoja tapettiin ilmeisen surutta ja paljon, kun ruotsalaiset alueen valloittivat.
En muista paavin lupien sanamuotoja, mutta puhut itse Baltiasta, et Suomesta.
Kirja Weilin & Göös Suomen historia sarja, osa 1 tai 2, en muista tarkkaan kohtaa mutta siitä on ihan oma artikkeli siellä.
Yleisesti kristinuskon leviämistä väestön keskuudessa seurataan hautaustavan muuttumisella polttohautauksesta ruumishautaukseen, sekä sillä että vainajat asetetettiin itä-länsi suuntaan näihin hautoihin.
1000 luvulla on kristittyjä hautoja koko maassa.
Tuo hautaustapojen levinneisyys on tosiaan yksi tapa seurata kristinuskon leviämistä, vain tuosta 700-luvusta olen eri mieltä.
on niin, että piti kirjoittamani itämeren alueen pakanat ei balttian. Täten siis pysyn kannassani. Tuo Klingen kirja on ilmeisesti:Muinaisuutemme merivallat. Samoja ajatuksia on esittänyt muutama muukin tuon jälkeen.
Täytyy ottaa myös huomioon ettei keskiajalla ollut valtioita samassa mielessä kuin nykyään eli esim. ruotsin valtakunta oli kolmen pienemmän yhteen liittymä. Täten satakunta on voinut myös olla myös liittolainen. Eihän siellä ollut varsinaista perintökuninkuuttakaan ennen Kustaa Vaasaa vaan kunkut valittiin vaalein.
Vaikka "Suomeen" ei kehittynyt yhtä "kehittyneitä" valtiorakennelmia kuin meren toiselle puolelle olivat niemimaan heimot suhteellisen vahvoja kuten esim. epäonnistuneet viikinkiretket, Sigtunan hävitys ja maininnat Kveeneistä todistavat. Samoin myös yksi syy hyökätä Suomeen oli rauhoittaa jatkuvasti hyökkäilevät suomalaiset heimot.
Eli olen sukua äidin puolelta. Äidin siskon tyttärellä on tuo syndrooma.
Olen kanssasi sama mieltä. Savossa ei mitenkään ole voinut olla kristillistä hautaustapaa 700-luvulla.
Kristinuskohan saapui Venäjälle ja Ruotsiin vasta 900-luvulla.
Niin tai sitten teillä vaan on yksiyhteinen esi-isä, jolta olette perineet saman geenin.
Geenivirhe voi olla tuhansia vuosia vanha ennenkuin se on rikastunut niin paljon että alkaa tulla yleisesti esille ...
koska se pitää periä molemmilta vanhemmilta.
aselöydöt kertoavt kyllä muutakin, Suomesta on ollut ilmeisen kiinteitä yhteyksiä Balttiaan ja liivinmaalle.
Suomella on ollut myös "omia" asemalleja, eli omaa tuotantoa.
en ole kiistänytkään. Se on totta, että Suomessa on ollut omaakin asetuotantuoa mutta eipä täällä ole ollut merkkejä mistään varsinaisesta valtiorakenteesta. Edes siinä vaiheessa kun ruotsalaiset tänne änkivät ei ilmeisesti "maata saatu yhdistettyä" vihollista vastaan. Luulisi omat maansa tuntevat joukot olleet varsin vahvoilla näissä maastoissa.
Kuninkaitakin on ilmeisesti ollut muttei sanan varsinaisessa, nykyisessä, merkityksessä.
Laurentius on kyllä ihan vain latinankielinen nimi, joka tarkoittaa laakerinlehdillä seppelöityä.
Pyhä Laurentius oli tavallaan länsiroomalainen, vaikkei Rooman jako silloin vielä ollut tapahtunutkaan. Ja pyhimysnimistähän nämä nimilainat yleisesti otettiin. Lisäksi Itä-Roomassa puhuttiin yleisesti kreikkaa eikä latinaa.
Lalli voi olla Laurentiuksesta parin lainan kautta muotoutunut nimi, tai voi olla olematta.
Tosiasia on että Roomassa oli yleisesti hallintokielenä Kreikka ja kansan kieli oli Latina.
On itseasiassa esitetty Rooman jakaantumiseksi syyksi se, että kansa tunsi vastenmielisyyttä "pakko-Kreikkaa" kohtaan niin paljon, että halusivat eroon koko Itä-osasta ...
Kirkon tehtäväksi tuli vaan keksiä syy tähän jakoon.
Silloin kun Rooma valloitti Kreikan, niin Kreikkalaiset oli niin ovelia että saivat läpi tälläisen typerän lain, että virkamiesten kielieksi tuli Kreikka monikielisessä Roomassa.
Itä-rooma oli valtakunnan vauraampi osa, perustui Egyptin viljan vientiin, Itä-rooman kirkosta tuli myös yläluokan kirkko.
Jotenkin tulee mieleen tämä meidän oma kielikeskustelu, kieli on herkkä asia.
Niin siis osassa Rooman valtakuntaa kansan kieli oli latina, joka sitten vulgaarilatinan kautta kehittyi nykyisiksi romaanisiksi kieliksi.
Itä-Rooman puolella latina ei tainnut juuri kansan(kaan) kielenä olla.
"Suomessa on paljon puhuttu siitä, että olisi Ruotsalaisten ansiota että meistä tuli kristittyjä."
Tuttu ja mm. sikälikin outo väite, ettei Ruotsi saanut kuin lounais/etelä-Suomen haltuunsa ennen 1500-lukua. Silloin oli Moskovan hallitsema Pohjois-Suomi ainakin muodollisesti ortodoksinen.
Ilmeisesti Suomi käsitteeni oli jo olemassa vanhastaan. Käsitykseni mukaan se tarkoitti ennen kaikkea Varsinais-Suomea, mutta sikäli kun suomalaisilla yhteishallintoa oli, oli alue paljon laajempikin.
Mielenkiintoinen pointti on väite, että Samland, Semgallia ja Samogitia Baltiassa olisivat Suomi-sanan sikäläiset versiot.
Aivan, meidän kristillinen sanastomme kertoo uskon tulleen idästä.
Raamattu tulee kreikan kielestä sanasta gramma tai jotain sellaista, jopa sanalla Suomi löytyy vastine joka on Latinassa muistaakseni suemi ja tarkoittaa uskossa elävää tai oikea uskoista.
Itseasiassa voi olla jopa niin, että "Suomalaisilla" on alunperin tarkoitettu kristittyjä ja "Väinöläiset" on olleet pakanoja.
Eli Lalli olikin todellisuudessa kristitty kunigas tai ylimys, joka voitti Eerikin ja Henrikin ristiretki-aremijan.