Sama Suomessa!!
Islantilaiset ovat pulassa suomalaisillekin tutun vieraslajin, lupiinin, kanssa, kertoo brittilehti The Guardian.
1940-luvulla Islantiin tuodusta alaskanlupiinista toivottiin alun perin pelastajaa, joka olisi korjannut eroosion kourissa olleen vulkaanisen maaperän. Rajujen tuulien ja sateiden vuoksi maata ja sen ravinteita huuhtoutui Atlantin valtamereen valtavia määriä, ja lupiinin toivottiin auttavan typen – kasveille elintärkeän alkuaineen – sitomisessa maaperään.
Sitkeä lupiini onkin vallannut itselleen elintilaa tehokkaasti Islannin haastavissa ilmasto-oloissa. Maisemasta, jossa yhdistyvät eri violetin sävyissä hohkaavat lupiinipellot ja taustalla kohoavat valkoiset vuorenhuiput, on muodostunut vahingossa Islannin kansallinen symboli.
Näky on monen silmään niin kaunis, että se on yksi matkailun vetonauloista ja erittäin suosittu valokuvauskohde.
”Lupiinin historia Islannissa on esimerkki hyvästä aikeesta, mutta sen arvaamattomista seurauksista”, sanoo Islannin luonnontieteellisen instituutin kasvitieteen osaston johtaja Pawel Wasowicz The Guardianille.
Haitalliset vieraslajit tai ilmastonmuutos olivat hänen mukaansa tuntemattomia käsitteitä 1940-luvulla.
”Siemeniä sai ilmaiseksi huoltoasemilta, jotta niitä pystyi levittämään. Niin [lajin] tunkeutuminen alkoi”, Wasowicz sanoo lehdelle.
Hänen mukaansa lupiini on levinnyt paljon laajemmalle kuin alun perin odotettiin. Paikallisten suhtautuminen kasviin vaihtelee. Osan mielestä se todella on parantanut maaperää. Toisaalta se on vienyt elintilaa Islannin kotoperäisiltä lajeilta.
Yritys kohentaa kasvillisuuden tilaa lupiinien avulla on kuin yrittäisi helpottaa hammaskipua iskemällä siihen kivellä, sanoo The Guardianin haastattelema kasviekologi Guðrún Óskarsdóttir.
”Se auttaa hetkellisesti, mutta lopulta sillä todennäköisesti tuhoaa paljon sellaista, mitä ei ollut tarkoitus tuhota”, hän sanoo The Guardianille.
Maaperän köyhtyminen on edelleen ongelma Islannissa. Arvioiden mukaan lähes 40 prosenttia Islannin maapinta-alasta kärsii eroosiosta.
Islantilaiset ovat pulassa suomalaisillekin tutun vieraslajin, lupiinin, kanssa, kertoo brittilehti The Guardian.
1940-luvulla Islantiin tuodusta alaskanlupiinista toivottiin alun perin pelastajaa, joka olisi korjannut eroosion kourissa olleen vulkaanisen maaperän. Rajujen tuulien ja sateiden vuoksi maata ja sen ravinteita huuhtoutui Atlantin valtamereen valtavia määriä, ja lupiinin toivottiin auttavan typen – kasveille elintärkeän alkuaineen – sitomisessa maaperään.
Sitkeä lupiini onkin vallannut itselleen elintilaa tehokkaasti Islannin haastavissa ilmasto-oloissa. Maisemasta, jossa yhdistyvät eri violetin sävyissä hohkaavat lupiinipellot ja taustalla kohoavat valkoiset vuorenhuiput, on muodostunut vahingossa Islannin kansallinen symboli.
Näky on monen silmään niin kaunis, että se on yksi matkailun vetonauloista ja erittäin suosittu valokuvauskohde.
”Lupiinin historia Islannissa on esimerkki hyvästä aikeesta, mutta sen arvaamattomista seurauksista”, sanoo Islannin luonnontieteellisen instituutin kasvitieteen osaston johtaja Pawel Wasowicz The Guardianille.
Haitalliset vieraslajit tai ilmastonmuutos olivat hänen mukaansa tuntemattomia käsitteitä 1940-luvulla.
”Siemeniä sai ilmaiseksi huoltoasemilta, jotta niitä pystyi levittämään. Niin [lajin] tunkeutuminen alkoi”, Wasowicz sanoo lehdelle.
Hänen mukaansa lupiini on levinnyt paljon laajemmalle kuin alun perin odotettiin. Paikallisten suhtautuminen kasviin vaihtelee. Osan mielestä se todella on parantanut maaperää. Toisaalta se on vienyt elintilaa Islannin kotoperäisiltä lajeilta.
Yritys kohentaa kasvillisuuden tilaa lupiinien avulla on kuin yrittäisi helpottaa hammaskipua iskemällä siihen kivellä, sanoo The Guardianin haastattelema kasviekologi Guðrún Óskarsdóttir.
”Se auttaa hetkellisesti, mutta lopulta sillä todennäköisesti tuhoaa paljon sellaista, mitä ei ollut tarkoitus tuhota”, hän sanoo The Guardianille.
Maaperän köyhtyminen on edelleen ongelma Islannissa. Arvioiden mukaan lähes 40 prosenttia Islannin maapinta-alasta kärsii eroosiosta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.