Lupiinien piti pelastaa Islannin maaperä, nyt maa onkin niiden kanssa pulassa

Sama Suomessa!!
Islantilaiset ovat pulassa suomalaisillekin tutun vieraslajin, lupiinin, kanssa, kertoo brittilehti The Guardian.

1940-luvulla Islantiin tuodusta alaskanlupiinista toivottiin alun perin pelastajaa, joka olisi korjannut eroosion kourissa olleen vulkaanisen maaperän. Rajujen tuulien ja sateiden vuoksi maata ja sen ravinteita huuhtoutui Atlantin valtamereen valtavia määriä, ja lupiinin toivottiin auttavan typen – kasveille elintärkeän alkuaineen – sitomisessa maaperään.

Sitkeä lupiini onkin vallannut itselleen elintilaa tehokkaasti Islannin haastavissa ilmasto-oloissa. Maisemasta, jossa yhdistyvät eri violetin sävyissä hohkaavat lupiinipellot ja taustalla kohoavat valkoiset vuorenhuiput, on muodostunut vahingossa Islannin kansallinen symboli.

Näky on monen silmään niin kaunis, että se on yksi matkailun vetonauloista ja erittäin suosittu valokuvauskohde.

”Lupiinin historia Islannissa on esimerkki hyvästä aikeesta, mutta sen arvaamattomista seurauksista”, sanoo Islannin luonnontieteellisen instituutin kasvitieteen osaston johtaja Pawel Wasowicz The Guardianille.

Haitalliset vieraslajit tai ilmastonmuutos olivat hänen mukaansa tuntemattomia käsitteitä 1940-luvulla.

”Siemeniä sai ilmaiseksi huoltoasemilta, jotta niitä pystyi levittämään. Niin [lajin] tunkeutuminen alkoi”, Wasowicz sanoo lehdelle.

Hänen mukaansa lupiini on levinnyt paljon laajemmalle kuin alun perin odotettiin. Paikallisten suhtautuminen kasviin vaihtelee. Osan mielestä se todella on parantanut maaperää. Toisaalta se on vienyt elintilaa Islannin kotoperäisiltä lajeilta.

Yritys kohentaa kasvillisuuden tilaa lupiinien avulla on kuin yrittäisi helpottaa hammaskipua iskemällä siihen kivellä, sanoo The Guardianin haastattelema kasviekologi Guðrún Óskarsdóttir.

”Se auttaa hetkellisesti, mutta lopulta sillä todennäköisesti tuhoaa paljon sellaista, mitä ei ollut tarkoitus tuhota”, hän sanoo The Guardianille.

Maaperän köyhtyminen on edelleen ongelma Islannissa. Arvioiden mukaan lähes 40 prosenttia Islannin maapinta-alasta kärsii eroosiosta.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Sama Suomessa!!
Islantilaiset ovat pulassa suomalaisillekin tutun vieraslajin, lupiinin, kanssa, kertoo brittilehti The Guardian.

1940-luvulla Islantiin tuodusta alaskanlupiinista toivottiin alun perin pelastajaa, joka olisi korjannut eroosion kourissa olleen vulkaanisen maaperän. Rajujen tuulien ja sateiden vuoksi maata ja sen ravinteita huuhtoutui Atlantin valtamereen valtavia määriä, ja lupiinin toivottiin auttavan typen – kasveille elintärkeän alkuaineen – sitomisessa maaperään.

Sitkeä lupiini onkin vallannut itselleen elintilaa tehokkaasti Islannin haastavissa ilmasto-oloissa. Maisemasta, jossa yhdistyvät eri violetin sävyissä hohkaavat lupiinipellot ja taustalla kohoavat valkoiset vuorenhuiput, on muodostunut vahingossa Islannin kansallinen symboli.

Näky on monen silmään niin kaunis, että se on yksi matkailun vetonauloista ja erittäin suosittu valokuvauskohde.

”Lupiinin historia Islannissa on esimerkki hyvästä aikeesta, mutta sen arvaamattomista seurauksista”, sanoo Islannin luonnontieteellisen instituutin kasvitieteen osaston johtaja Pawel Wasowicz The Guardianille.

Haitalliset vieraslajit tai ilmastonmuutos olivat hänen mukaansa tuntemattomia käsitteitä 1940-luvulla.

”Siemeniä sai ilmaiseksi huoltoasemilta, jotta niitä pystyi levittämään. Niin [lajin] tunkeutuminen alkoi”, Wasowicz sanoo lehdelle.

Hänen mukaansa lupiini on levinnyt paljon laajemmalle kuin alun perin odotettiin. Paikallisten suhtautuminen kasviin vaihtelee. Osan mielestä se todella on parantanut maaperää. Toisaalta se on vienyt elintilaa Islannin kotoperäisiltä lajeilta.

Yritys kohentaa kasvillisuuden tilaa lupiinien avulla on kuin yrittäisi helpottaa hammaskipua iskemällä siihen kivellä, sanoo The Guardianin haastattelema kasviekologi Guðrún Óskarsdóttir.

”Se auttaa hetkellisesti, mutta lopulta sillä todennäköisesti tuhoaa paljon sellaista, mitä ei ollut tarkoitus tuhota”, hän sanoo The Guardianille.

Maaperän köyhtyminen on edelleen ongelma Islannissa. Arvioiden mukaan lähes 40 prosenttia Islannin maapinta-alasta kärsii eroosiosta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu