"Ainoa, mikä tässä maassa on finanssikriisin jälkeen kasvanut, ovat pörssiyhtiöiden maksamat osingot. Vuonna 2008 niitä maksettiin 6,9 miljardia euroa, viime vuonna ennätykselliset 12 miljardia.
Hallitus toisensa jälkeen on uskonut, että yritykset investoivat ja luovat työpaikkoja, kun niiden veroja ja muita maksuja alennetaan. Tähän luottaa myös Petteri Orpon (kok.) hallitus alentamalla yhteisöveron 20 prosentista 18 prosenttiin vaalivuonna 2027.
Samaa reseptiä on kokeiltu vuodesta 2010 asti. Ei toimi, mutta halu lyödä päätä seinään on kova.
Ensimmäisen miljardipotin työnantajat saivat, kun heiltä poistettiin kansaneläkemaksu vuoden 2010 alussa. Sillä siirrettiin 1,1 miljardia euroa veroja ”valtion maksettavaksi” eli valtion velanoton varaan.
Vuonna 2014 yhteisöveroa alennettiin 4,5 prosenttiyksiköllä nykyiseen 20 prosenttiin. Kevennystä markkinoitiin työpaikoilla ja dynaamisilla vaikutuksilla, joiden oli tarkoitus tuoda takaisin puolet syntyvästä 900 miljoonan euron verotulojen vähentymisestä. Sen sijaan yhteisöveron tuotto aleni aluksi 800 miljoonaa euroa.
Investoinnit vähenivät, vaikka verotusta kevennettiin.
Myöhemmin yhteisöveron tuotto on noussut 4,5 miljardista viime vuoden 7,3 miljardiin, kun yritykset tekivät hyvää tulosta.
Palkansaajien maksuosuus sosiaaliturvassa tuplaantui
Varsinaisen jättipotin yritykset ovat saaneet sosiaaliturvan rahoituksessa. Siinä niiden osuus oli 37,5 prosenttia vuonna 2008 ja 30,1 prosenttia vuonna 2023. Sosiaaliturvamenot ovat samaan aikaan lähes kaksinkertaistuneet 87 miljardiin euroon. Ilman alennusta työnantajien maksuosuus sosiaaliturvan rahoituksesta olisi 32 miljardia, kun se todellisuudessa oli 26 miljardia euroa vuonna 2023.
Samaan aikaan palkansaajien maksuosuus on noussut 5,3 miljardista 12,7 miljardiin euroon.
Varsinainen puhallus oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kiky-sopimus. Sen on laskettu olleen 6,5 miljardin euron tulonsiirto palkansaajilta elinkeinoelämälle. Sosiaaliturvamaksujen lisäksi siinä siirrettiin työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksuja työnantajilta työntekijöille.
Johtajien heikkoa osaamista?
Entä jos Suomen pitkäkestoinen ongelma onkin juuri elinkeinoelämän tehottomuudessa, suoraan sanoen omistajien ja johtajien laiskuudessa? Tähän suuntaan on viitannut Suomen tulohuipulla oleva miljoonaperijä Heikki Herlin puhumalla ”osinkoholismista”. Se tarkoittaa, että suomalaisyritykset maksavat liikaa osinkoja samalla, kun investoinnit tulevaisuuteen ja kasvuun jäävät tekemättä.
Professori Pertti Haaparanta paikansi Suomen rakenteellisen kilpailukykyongelman jo vuonna 2013 yritysjohdon heikkoon liiketoimintaosaamiseen. Hyviäkään tuotteita ei osata myydä, mutta sen lisäksi ”ydinosaamiseen” keskittyminen on selvästi haitannut uusien tuotteiden kehittämistä.
”Metsäteollisuudessa on ollut helpompaa siirtää tuotantoa pois Suomesta ja tulot veroparatiiseihin kuin yrittää kehittää uusia tuotteita”, Haaparanta totesi Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa.".
Hallitus toisensa jälkeen on uskonut, että yritykset investoivat ja luovat työpaikkoja, kun niiden veroja ja muita maksuja alennetaan. Tähän luottaa myös Petteri Orpon (kok.) hallitus alentamalla yhteisöveron 20 prosentista 18 prosenttiin vaalivuonna 2027.
Samaa reseptiä on kokeiltu vuodesta 2010 asti. Ei toimi, mutta halu lyödä päätä seinään on kova.
Ensimmäisen miljardipotin työnantajat saivat, kun heiltä poistettiin kansaneläkemaksu vuoden 2010 alussa. Sillä siirrettiin 1,1 miljardia euroa veroja ”valtion maksettavaksi” eli valtion velanoton varaan.
Vuonna 2014 yhteisöveroa alennettiin 4,5 prosenttiyksiköllä nykyiseen 20 prosenttiin. Kevennystä markkinoitiin työpaikoilla ja dynaamisilla vaikutuksilla, joiden oli tarkoitus tuoda takaisin puolet syntyvästä 900 miljoonan euron verotulojen vähentymisestä. Sen sijaan yhteisöveron tuotto aleni aluksi 800 miljoonaa euroa.
Investoinnit vähenivät, vaikka verotusta kevennettiin.
Myöhemmin yhteisöveron tuotto on noussut 4,5 miljardista viime vuoden 7,3 miljardiin, kun yritykset tekivät hyvää tulosta.
Palkansaajien maksuosuus sosiaaliturvassa tuplaantui
Varsinaisen jättipotin yritykset ovat saaneet sosiaaliturvan rahoituksessa. Siinä niiden osuus oli 37,5 prosenttia vuonna 2008 ja 30,1 prosenttia vuonna 2023. Sosiaaliturvamenot ovat samaan aikaan lähes kaksinkertaistuneet 87 miljardiin euroon. Ilman alennusta työnantajien maksuosuus sosiaaliturvan rahoituksesta olisi 32 miljardia, kun se todellisuudessa oli 26 miljardia euroa vuonna 2023.
Samaan aikaan palkansaajien maksuosuus on noussut 5,3 miljardista 12,7 miljardiin euroon.
Varsinainen puhallus oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kiky-sopimus. Sen on laskettu olleen 6,5 miljardin euron tulonsiirto palkansaajilta elinkeinoelämälle. Sosiaaliturvamaksujen lisäksi siinä siirrettiin työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksuja työnantajilta työntekijöille.
Johtajien heikkoa osaamista?
Entä jos Suomen pitkäkestoinen ongelma onkin juuri elinkeinoelämän tehottomuudessa, suoraan sanoen omistajien ja johtajien laiskuudessa? Tähän suuntaan on viitannut Suomen tulohuipulla oleva miljoonaperijä Heikki Herlin puhumalla ”osinkoholismista”. Se tarkoittaa, että suomalaisyritykset maksavat liikaa osinkoja samalla, kun investoinnit tulevaisuuteen ja kasvuun jäävät tekemättä.
Professori Pertti Haaparanta paikansi Suomen rakenteellisen kilpailukykyongelman jo vuonna 2013 yritysjohdon heikkoon liiketoimintaosaamiseen. Hyviäkään tuotteita ei osata myydä, mutta sen lisäksi ”ydinosaamiseen” keskittyminen on selvästi haitannut uusien tuotteiden kehittämistä.
”Metsäteollisuudessa on ollut helpompaa siirtää tuotantoa pois Suomesta ja tulot veroparatiiseihin kuin yrittää kehittää uusia tuotteita”, Haaparanta totesi Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa.".
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ainoa tuottava työ tulee yrityksistä ja yrittäjistä. Tunnusta tosiasiat ja kunnioita heitä joille se kunnia kuuluu.
Lue yllä olevasta kirjoituksesta syyt. Vai onko liian pitkä teksti tavattavaksi ?
Harjoitelulla talous- ja ulkopolitiikkalla ja kotimaan politiikkalla on
jo vuosikymmeniä edetty velkaantumiseen,,,,,
olemme ajautuneet yli-velkamaaksi. Talouskasvu puuttuu.
- Lyhyt video aiheesta ;
https://youtu.be/VwjHHSTciUA?si=yiBd8V4PglzipZP4
Osinko on erinomainen asia.
Ilman osinkoja kukaan ei laittaisi rahojaan yhtiöihin vaan veisi ne toiseen maahan.
Et sinäkään anna rahojasi kelle vaan.
Peukun myyjä kuluu kylläkin juuri siihen kuka vaan joukkoon.
Höpö, höpö !
Tässä esimerkit tehokkuudesta ja tehottomuudesta kansantaloudessa !
Pieni vertailu !
Suomi ja Yhdysvallat
1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57%, Yhdysvallat 39%
2. Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 186000 USD, Yhdysvallat 579000 USD
3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta
4. Terveydenhoito-kulujen kuormitus julkiseen talouteen
Suomi 85%, Yhdysvallat 45%
5. Keskuspankin kultavaranto
Suomi 44 tonnia, Yhdysvallat 8100 tonnia
6. Nobel palkinnot
Suomi 5kpl, Yhdysvallat 430kpl
Onko yhteisöveron 10 prosentin laskemisessa syynä se, että pankkien verotus vähenee 140 miljoonaa?
Ainakin pankissa yhteiskuntavaikuttajana toimiva Katainen (kok.) lienee tyytyväinen.
Monta työpaikkaa luulette, että tulee lisää? Vai meneekö suoraan osinkoihin ja vaalitukeen?
Yhteiskunta tarvitsee pankkeja.
Muualla pärjäävät isommalla yhteisöverolla. Selityksesi ontuu.
Laman syyt: Ek:n halut ja Kokoomuksen toimet. Syitä eikä syyllisiä tartte sen kauempaa hakea.
Ihmiset eivät tee tarpeeksi töitä.
Kiitoksia aloittajalle asiatietoon perustuvasta kirjoituksesta.
Suomessa sekä varallisuuserot että terveyserot ovat kasvaneet. Verotus ei ole oikeudenmukaista eikä tasaa eroja, sen sijaan verotus kasvattaa eroja.
Marginaaliveron vähennys ja yritysveron vähennys vähentäväät valtion verokertymää noin kaksi miljardia vuosittain. Joten ulkomaan velkaa tulisi ottaa lisää kaksi miljardia joka vuosi, ellei sosiaaliturvaa (niitä julkisia menoja) leikattaisi vastaavasti. Nyt leikataan.
Sosiaaliturvaa aiotaan leikata vielä 50 % lisää.
Suomessa julkiset menot ovat liian suuret, eli maailman korkeimmat ??
Ne ovat 57% suhteessa BKT:hen ?
Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata talouskasvu on olematonta ja varallisuustasot ovat matalat ! Kuten Suomessa on !?
Lopputuloksena Suomi on velkaantunut kasvavassa määrin ja velkaantunut ulkomaille !?
Kirjoittajan on hyvä muistaa, että EU-komissio edellyttää Suomelta julkisten menojen leikkauksia ja sitä kautta velan pienentämistä !!
Näin se menee ja kaikki muu on puppua ?
Hallitus leikkaa ja samalla jakaa leikatut etupiireilleen.
Seurauksena talous ei tasapainotu eikä velkaantuminen vähene, vaikka luvattiin.