Vttu kun kaikki on kallista

Yritysten ahneusinfaaltio (greedflation) on nostanut hinnat Suomessa pilviin. Palkansaajien nettotulojen ostovoima on laskenut 2,5 kertaa EU-tasoon nähden, ollen yksi EU:n suurimmista, vain Viro taitaa olla edellä, jonka eurohinnat nousseet Suomen tasolle palkkatason ollessa paljon alempi. Greedflaatio on jatkunut energiakriisistä tähän päivään 2022 - 2025. Esim kahvin hinta nousi vuodessa 2024->2025 Suomessa Euroopan eniten 51%, kun Euroopassa keskimäärin 13,3%. Hinnat eivät ole laskeneet vaikka kahvin maailmanmarkkinahinta on romahtanut. Ehkä Suomessa kasvavat maailman pahimman ilmastomuutoksen kourissa olevat arabica-kahvipensaat ;), muuten tätä on vaikea selittää. Sama muuten suklaan hinnan kanssa, joka on vain noussut huolimatta kaakaon maailmanmarkkinahinnan roimasta laskusta. Esim. Prisman 22 vakiostoksen hinta oli vuodessa 9/2024 - 9/2025 noussut lähes 15%, ja K-ryhmässä hinnat +20%.

Lukekaapa asiaa yritysten ahneusinflaation oikeasta syystä:

Greedflation, ahneusinflaatio - tässä todellinen syy inflaatioon | Apu

https://www.apu.fi/artikkelit/greedflation-ahneusinflaatio-tassa-todellinen-syy-inflaatioon

Inflaation syy

"Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista

Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.

Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.

Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.

Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.

Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon."