Kysymys: Kuinka moneen maahan Neuvosto-Venäjä on hyökännyt

viimeisten 90-vuoden aikana?

Joku kysyi noin.


Ei yhteenkään maahan, sillä viimeisen 90 vuoden aikana Neuvosto-Venäjää ei ole ollut ollenkaan.

"Neuvosto-Venäjän voidaan katsoa syntyneen lokakuun vallankumouksessa 7. marraskuuta 1917 ja lakanneen itsenäisenä valtiona olemasta Neuvostoliiton syntyessä 30. joulukuuta 1922."

Lähde: Wikipedia.

ps. Carl Gustaf Emil Mannerheim palveli muuten Venäjän armeijassa yli 30 vuotta.
37516
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 37

Vanhimmat

Venäläiset ei pommita kalastajalaivija. Amerikkalaiset pommittaa, jo yli 100 kuollutta

Äänestä
  • EU aloitti sotansa tappamalla intiaanit ja paljon muita kansoja, originaali aussit ja afrikassa ja ja ja...

    Äänestä

  • Venäjää vastaan on tehty historian saatossa lukuisia valloitusyrityksiä ja sotia, kuten Ruotsin ja Puolan hyökkäykset, Napoleonin sota, sekä Suomen talvi- ja jatkosodat, mutta monet näistä epäonnistuivat Venäjän suuren koon, resurssien ja armottoman talven vuoksi, vaikka Venäjä itsekin on valloittanut alueita, kuten Krimin ja Astrahanin. Nykyään puhutaan enemmän geopoliittisista jännitteistä ja vaikutusvallan tavoittelusta kuin suorista valloituksista, vaikkakin Krimin miehitys on poikkeus.
    Esimerkkejä valloituksista ja sodista Venäjää vastaan:
    Ruotsin ja Puolan interventiot: Esimerkiksi Puolan ja Ruotsin hyökkäykset 1600-luvulla, jotka johtivat Venäjän valtakunnan kriisiin ja ajoittain jopa Moskovan miehitykseen.
    Napoleonin sota (1812): Napoleonin suuri hyökkäys Venäjälle päättyi tuhoisaan tappioon, kun Venäjän armoton talvi ja laaja maa-alue mursivat Ranskan armeijan.
    Suomen Talvi- ja Jatkosota (1939–1944): Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan, mutta menetti alueita sodissa.
    Krimin miehitys (2014–): Venäjä liitti itseensä Krimin niemimaan, joka kuuluu yhä kansainvälisesti Ukrainalle.
    Miksi Venäjän valloittaminen on ollut vaikeaa:
    Maantiede: Venäjän valtava koko ja laajat, vaikeakulkuiset alueet tekevät hyökkäämisestä haastavaa.
    Ilmasto: Tunnettu "kenraali talvi" on usein ollut ratkaiseva tekijä hyökkääjiä vastaan.
    Resurssit: Suuri väestö ja luonnonvarat ovat antaneet Venäjälle etulyöntiaseman.
    Vaikka Venäjä on ollut valloittaja (esim. Kazan, Astrahan, Krim), historiankirjat ovat täynnä epäonnistuneita yrityksiä valloittaa sitä itseään, useimmiten sen maantieteellisen koon ja ankaran ilmaston vuoksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Venäjää vastaan on tehty historian saatossa lukuisia valloitusyrityksiä ja sotia, kuten Ruotsin ja Puolan hyökkäykset, Napoleonin sota, sekä Suomen talvi- ja jatkosodat, mutta monet näistä epäonnistuivat Venäjän suuren koon, resurssien ja armottoman talven vuoksi, vaikka Venäjä itsekin on valloittanut alueita, kuten Krimin ja Astrahanin. Nykyään puhutaan enemmän geopoliittisista jännitteistä ja vaikutusvallan tavoittelusta kuin suorista valloituksista, vaikkakin Krimin miehitys on poikkeus.
    Esimerkkejä valloituksista ja sodista Venäjää vastaan:
    Ruotsin ja Puolan interventiot: Esimerkiksi Puolan ja Ruotsin hyökkäykset 1600-luvulla, jotka johtivat Venäjän valtakunnan kriisiin ja ajoittain jopa Moskovan miehitykseen.
    Napoleonin sota (1812): Napoleonin suuri hyökkäys Venäjälle päättyi tuhoisaan tappioon, kun Venäjän armoton talvi ja laaja maa-alue mursivat Ranskan armeijan.
    Suomen Talvi- ja Jatkosota (1939–1944): Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan, mutta menetti alueita sodissa.
    Krimin miehitys (2014–): Venäjä liitti itseensä Krimin niemimaan, joka kuuluu yhä kansainvälisesti Ukrainalle.
    Miksi Venäjän valloittaminen on ollut vaikeaa:
    Maantiede: Venäjän valtava koko ja laajat, vaikeakulkuiset alueet tekevät hyökkäämisestä haastavaa.
    Ilmasto: Tunnettu "kenraali talvi" on usein ollut ratkaiseva tekijä hyökkääjiä vastaan.
    Resurssit: Suuri väestö ja luonnonvarat ovat antaneet Venäjälle etulyöntiaseman.
    Vaikka Venäjä on ollut valloittaja (esim. Kazan, Astrahan, Krim), historiankirjat ovat täynnä epäonnistuneita yrityksiä valloittaa sitä itseään, useimmiten sen maantieteellisen koon ja ankaran ilmaston vuoksi.

    Vaimo eu synnyttää ukrainaa raamatussa -

    Ilm. 12:1 Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä.
    Ilm. 12:4 ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi.

    Äänestä

luettelo on loputon.

Äänestä
  • Eihän tuolla ole alkuakaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Eihän tuolla ole alkuakaan.

    toukokuu 1918 – marraskuu 1920: Venäjän sisällissota
    Sota käytiin Venäjän valkoisen ja punaisen armeijan välillä bolševikkien kaapattua vallan väliaikaiselta hallitukselta. Sota päättyi punaisen armeijan voittoon, joka johti lopulta sosialistisen liittovaltion, Neuvostoliiton perustamiseen.
    tammikuu – toukokuu 1918: Suomen sisällissota
    Neuvostoliitto oli epäsuorasti mukana tässä sodassa, tukien Suomen kansanvaltuuskuntaa.
    helmikuu 1919 – lokakuu 1920: sota Puolaa vastaan.
    Puola itsenäistyi Venäjän keisarikunnan hajottua ja joutui sotaan Neuvosto-Venäjän kanssa 1919–1920.
    1918–1922: Heimosodat Itä-Karjalassa

    Toinen maailmansota

    30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940: Talvisota Suomea vastaan.
    Neuvostoliitto teki suurhyökkäyksen Suomeen tavoitteenaan maan valloitus kolmessa viikossa, mutta sota yltyi erittäin pitkäksi ja molempia osapuolia kuluttaviksi. Neuvostoliitto epäonnistui tavoitteissaan valloittaa Suomi.
    kesäkuu 1940: Baltian valloitus
    Neuvostoliittoon liitettiin Viro, Latvia ja Liettua.
    22. kesäkuuta 1941: Natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, (itärintama, suuri isänmaallinen sota).
    25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944: Jatkosota Suomea vastaan.
    Suomen armeija aloitti yhdessä saksalaisten kanssa hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Sota päättyi Neuvostoliiton voittoon ja Suomi joutui luovuttamaan laajoja alueita Neuvostoliitolle sekä maksamaan sotakorvauksia vuoteen 1952 ja vuokraamaan Porkkalan alueen 50 vuodeksi.
    8. syyskuuta 1941 – 27. tammikuuta 1944: Leningradin piiritys
    saksalaiset piirittivät Leningradin.
    syyskuu 1942 – tammikuu 1943: Stalingradin taistelu
    saksalaisten eteneminen pysäytettiin Stalingradissa. Kaupunki tuhoutui sodassa merkittävästi.
    heinäkuu 1943: Kurskin taistelu
    saksalaiset tekivät massiivisen vastahyökkäyksen Neuvostoliittoon, jonka Neuvostoliitto kuitenkin onnistui torjumaan.
    30. huhtikuuta 1945: Berliinin valloitus
    Neuvostoliiton puna-armeija miehitti Berliinin ja Saksan itäiset alueet. 8. toukokuuta 1945 Saksa antautui.

    Kylmä sota

    kesäkuu 1953: Itä-Saksan kansannousu
    lokakuu 1956: Unkarin kansannousu
    Neuvostoarmeija tukahdutti kansannousun miehittämällä Unkarin.
    elokuu 1968: Tšekkoslovakian miehitys
    Varsovan liiton joukot lopettivat Neuvostoliiton johdolla stalinismia vastaan nousseen Prahan kevään uudistusliikkeen.
    joulukuu 1979 – helmikuu 1989: Afganistanin sota (1979–1989)
    Neuvostoliitto miehitti Afganistanin Afganistanin sodassa ja pystytti maahan mieleisensä hallituksen. Vastassa olivat mujahideen-sissit.
    1988: Neuvostoliitto lähetti joukkoja Vuoristo-Karabahiin.

    Hajoamisvaihe

    1990–1991: Neuvostoliiton jäsenmaat julistivat itsenäisyyden.
    elokuu 1991: Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991
    johtaja Mihail Gorbatšovin vastustajat yrittivät kaapata vallan, mutta epäonnistuivat.
    syys-lokakuu 1993: Venäjän perustuslaillinen kriisi
    Kiista oliko Venäjällä voimassa Helmikuun vallankumouksen jälkeinen vai sitä edeltävä perustuslaki. Eli oliko ylin päätäntävalta parlamentilla vai tsaarilla (presidentillä).

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    toukokuu 1918 – marraskuu 1920: Venäjän sisällissota
    Sota käytiin Venäjän valkoisen ja punaisen armeijan välillä bolševikkien kaapattua vallan väliaikaiselta hallitukselta. Sota päättyi punaisen armeijan voittoon, joka johti lopulta sosialistisen liittovaltion, Neuvostoliiton perustamiseen.
    tammikuu – toukokuu 1918: Suomen sisällissota
    Neuvostoliitto oli epäsuorasti mukana tässä sodassa, tukien Suomen kansanvaltuuskuntaa.
    helmikuu 1919 – lokakuu 1920: sota Puolaa vastaan.
    Puola itsenäistyi Venäjän keisarikunnan hajottua ja joutui sotaan Neuvosto-Venäjän kanssa 1919–1920.
    1918–1922: Heimosodat Itä-Karjalassa

    Toinen maailmansota

    30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940: Talvisota Suomea vastaan.
    Neuvostoliitto teki suurhyökkäyksen Suomeen tavoitteenaan maan valloitus kolmessa viikossa, mutta sota yltyi erittäin pitkäksi ja molempia osapuolia kuluttaviksi. Neuvostoliitto epäonnistui tavoitteissaan valloittaa Suomi.
    kesäkuu 1940: Baltian valloitus
    Neuvostoliittoon liitettiin Viro, Latvia ja Liettua.
    22. kesäkuuta 1941: Natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, (itärintama, suuri isänmaallinen sota).
    25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944: Jatkosota Suomea vastaan.
    Suomen armeija aloitti yhdessä saksalaisten kanssa hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Sota päättyi Neuvostoliiton voittoon ja Suomi joutui luovuttamaan laajoja alueita Neuvostoliitolle sekä maksamaan sotakorvauksia vuoteen 1952 ja vuokraamaan Porkkalan alueen 50 vuodeksi.
    8. syyskuuta 1941 – 27. tammikuuta 1944: Leningradin piiritys
    saksalaiset piirittivät Leningradin.
    syyskuu 1942 – tammikuu 1943: Stalingradin taistelu
    saksalaisten eteneminen pysäytettiin Stalingradissa. Kaupunki tuhoutui sodassa merkittävästi.
    heinäkuu 1943: Kurskin taistelu
    saksalaiset tekivät massiivisen vastahyökkäyksen Neuvostoliittoon, jonka Neuvostoliitto kuitenkin onnistui torjumaan.
    30. huhtikuuta 1945: Berliinin valloitus
    Neuvostoliiton puna-armeija miehitti Berliinin ja Saksan itäiset alueet. 8. toukokuuta 1945 Saksa antautui.

    Kylmä sota

    kesäkuu 1953: Itä-Saksan kansannousu
    lokakuu 1956: Unkarin kansannousu
    Neuvostoarmeija tukahdutti kansannousun miehittämällä Unkarin.
    elokuu 1968: Tšekkoslovakian miehitys
    Varsovan liiton joukot lopettivat Neuvostoliiton johdolla stalinismia vastaan nousseen Prahan kevään uudistusliikkeen.
    joulukuu 1979 – helmikuu 1989: Afganistanin sota (1979–1989)
    Neuvostoliitto miehitti Afganistanin Afganistanin sodassa ja pystytti maahan mieleisensä hallituksen. Vastassa olivat mujahideen-sissit.
    1988: Neuvostoliitto lähetti joukkoja Vuoristo-Karabahiin.

    Hajoamisvaihe

    1990–1991: Neuvostoliiton jäsenmaat julistivat itsenäisyyden.
    elokuu 1991: Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991
    johtaja Mihail Gorbatšovin vastustajat yrittivät kaapata vallan, mutta epäonnistuivat.
    syys-lokakuu 1993: Venäjän perustuslaillinen kriisi
    Kiista oliko Venäjällä voimassa Helmikuun vallankumouksen jälkeinen vai sitä edeltävä perustuslaki. Eli oliko ylin päätäntävalta parlamentilla vai tsaarilla (presidentillä).

    Neuvosto-Venäjän hyökkäyksistähän kysyttiin. Ja viimeisen 90 vuoden ajalta.

    Etkö ymmärtänyt kysymystä, vai onko historian tiedoissasi vajavaisuuksia?

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Neuvosto-Venäjän hyökkäyksistähän kysyttiin. Ja viimeisen 90 vuoden ajalta.

    Etkö ymmärtänyt kysymystä, vai onko historian tiedoissasi vajavaisuuksia?

    "Etkö ymmärtänyt kysymystä, vai onko historian tiedoissasi vajavaisuuksia?"

    Jos on persu vastaamassa, taitaa olla vajavaisuuksia kummassakin, sekä luetun ymmärtämisessä että historian tiedoissa.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    "Etkö ymmärtänyt kysymystä, vai onko historian tiedoissasi vajavaisuuksia?"

    Jos on persu vastaamassa, taitaa olla vajavaisuuksia kummassakin, sekä luetun ymmärtämisessä että historian tiedoissa.

    Saa sentään vasrattua, toisin kuin punapanssi, joka osaa vain persu sitä persu tätä jargonia.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Neuvosto-Venäjän hyökkäyksistähän kysyttiin. Ja viimeisen 90 vuoden ajalta.

    Etkö ymmärtänyt kysymystä, vai onko historian tiedoissasi vajavaisuuksia?

    Mikä on neuvosto-venäjä, ellei neuvostoliitto?

    Äänestä

Suomi on mukana monessa sodassa. Etäsotiminen sujuu hyvin ja maksaa paljon, kun lähetetään aseistusta sotiviin maihin. Onhan noita suomalaisia henkilöitäkin kyllä sotimaassa ihan vaan sotaintonsa ja rahan takia!

Äänestä
  • Hyvä päivä lahtipojat minä kiitä teittä kun te autta minua lahtissa ja varkauksissa.

    Homo-petterillä oli sana hallussa.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Hyvä päivä lahtipojat minä kiitä teittä kun te autta minua lahtissa ja varkauksissa.

    Homo-petterillä oli sana hallussa.

    Katsoitko peiliin kun olit tuon kirjoittanut ?

    Äänestä

  • Anonyymi00035 kirjoitti:

    Katsoitko peiliin kun olit tuon kirjoittanut ?

    "Hyvvä päivä, Savvo Jäkkäri".

    Mannerheim tervehtimässä Savon jääkäreitä aikalaisten kertoman mukaan. (Antti Tuuri, Rukajärven tiellä, sotaveteraanien kertomuksia).

    Äänestä

Putinin Venäjä on kuin Neuvosto-Venäjä

Äänestä
  • Samat kommunistit jatkoivat, mihin Neuvostoliitto loppui.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Samat kommunistit jatkoivat, mihin Neuvostoliitto loppui.

    Venäjällä kommunistit on oppositiossa, muodollisen demokratian vuoksi, koska Putinin edustama äärioikeistolainen Yhtenäinen Venäjä on käytännössä sama kuin Neuvostoliitossa NKP. Neuvostoliiton aikaan tosin muut puolueet oli kokonaan kiellettyjä, yksipuoluejärjestelmä.
    Trump kaveeraa Putinin kanssa, koska heillä on samoja intressejä Ukrainan ja Euroopan suhteen ja Suomi sekä Eurooppa vetäytyy hiljalleen tukemasta Ukrainaa, kun oma talous ei kestä hurskastella loputtomiin korruptoituneen Ukrainan auttamiseksi ilman tulosta.
    Ja äärioikeistolainen Unkari pitää edelleen pilkkanaan EU:ta, kun ei sitä erottaakaan voi EU:sta.

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Venäjällä kommunistit on oppositiossa, muodollisen demokratian vuoksi, koska Putinin edustama äärioikeistolainen Yhtenäinen Venäjä on käytännössä sama kuin Neuvostoliitossa NKP. Neuvostoliiton aikaan tosin muut puolueet oli kokonaan kiellettyjä, yksipuoluejärjestelmä.
    Trump kaveeraa Putinin kanssa, koska heillä on samoja intressejä Ukrainan ja Euroopan suhteen ja Suomi sekä Eurooppa vetäytyy hiljalleen tukemasta Ukrainaa, kun oma talous ei kestä hurskastella loputtomiin korruptoituneen Ukrainan auttamiseksi ilman tulosta.
    Ja äärioikeistolainen Unkari pitää edelleen pilkkanaan EU:ta, kun ei sitä erottaakaan voi EU:sta.

    "Putinin edustama äärioikeistolainen Yhtenäinen Venäjä on käytännössä sama kuin Neuvostoliitossa NKP. "


    Siis toimintatavoiltaan sama. Diktatuuri. Perussuomalsiet oli aikoinaan Halla-ahon johdattamana Venäjää tukevassa EU-ryhmässä. En usko, että Halla-aho kommusnisteja olisi ollut tukemassa, äärioikeistolaisena kiihkoilijana.

    Äänestä

Ei ehkä ihan kaikki, mutta tässä jotakin. Lista oli muualla.

1919 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan
1920 Venäjä hyökkäsi Puolaan
1920 Venäjä hyökkäsi Azerbaitsaniin
1921 Venäjä hyökkäsi Georgiaan
1939 N-liitto hyökkäsi Puolaan
1939 N-liitto hyökkäsi Suomeen
1940 N-liitto hyökkäsi Balttian maihin
1956 N-liitto hyökkäsi Unkariin
1968 N-liitto hyökkäsi Tsekkoslovakiaan
1979 N-liitto hyökläsi Afganistaniin
1992 Venäjä hyökkäsi Georgiaan
1992 Venäjä hyökkäsi Moldovaan
1994 Venäjä hyökkäsi Tsetseniaan
1999 Venäjä hyökkäsi Tsetseniaan
2008 Venäjä hyökkäsi Georgiaan
2014 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan
2015 Venäjä hyökkäsi Syyriaan
2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan

Äänestä

Entä kuinka moneen maahan Neuvostoliitto ja Venäjä ovat hyökänneet?

Se lista on hyvin pitkä ja näköjään pitenee edelleen.

Äänestä

Venäjä vaihtaa nimeään, mutta tavat ovat aina samat eli pienempien naapurivaltioiden alistaminen

Äänestä
  • Ketä se Mannerheim oli Venäjän armeijassa alistamassa?

    Äänestä

  • "pienempien naapurivaltioiden alistaminen"


    Kuka sitä nyt suurempiaan lähtisi alistamaan? Paitsi Suur-Suomen tekijät natsi-Saksan avulla kyllä lähti. Noo, siitä tuli hieman oppia kantapään kautta, aluemenetyksiä, sotakorvauksia ja pieniä palovahinkoja Lapissa, kun "vävypojat" saateltiin takaisin kotimaahansa..

    2Äänestä

  • Anonyymi00020 kirjoitti:

    Ketä se Mannerheim oli Venäjän armeijassa alistamassa?

    Kun ymmärsi venäkän erheensä, alkoi puolustamaan Suomea.

    Äänestä

P.S.P.S. Oikein hyvä että palveli , sen ajan armeijassa , sai opin kuinka venäläinen armeija toimii ja ajattelee ... tuolla logiikalla josmennään , minkä maan kansalaisia isoisovanhempasi olivat , onkohan jälkeläisiin luottamista +

Äänestä
  • Oliko Marski siis sen lisäksi, että puhui huonosti suomea, myös hidasjärkinen, kun noin kauan piti opetella Venäjän armeijan oppeja, yli kolmekymmentä vuotta?
    Suomen armeijassahan Mannerhein ei menestynyt ja siksi Mannerheim menikin sotilasoppiin Venäjälle. No, ei oppi ojaan kaada, mutta takkiin tuli silti jatkosodassakin, vaikka niin kauan oli Mannerheim opetellut venäläisten sotimistapoja. Olisiko pitänyt opiskella kauemmin?

    Äänestä

Montako lammasta Putin on raiskannut?

Äänestä

Putinin ensimmäisiä tärkeitä tehtäviä oli tukahduttaa vapaa media. Kun sitä ei vuosituhannen alussa voinut heti tehdä, niin pikkuhiljaa kiristettiin köyttä, ja muokattiin lainsäädäntöä. Putin oli siinä toimeenpaneva voima, ja kumileimasin Duuma siunasi kaiken, kuten myös Putinin syytesuojan.
Näin diktaattorit yleensä aloittavat hommansa. Sen jälkeen onkin helppo ohjailla lammasmaista karjaa. Mutta varmuuden vuoksi, myös väkivaltakoneistoa on kasvatettu satoihin tuhansiin miehiin, jos kaduille saattaa muutama ihminen kokoontua, niin turvallisuuspoliisi pamppuineen on heti paikalla.
Turvallisuuskoneiston tärkein tehtävä on suojata Putinia, ja hänen lähipiiriään omalta kansalta.
Tämän jälkeen on helppo alkaa vaikka sotimaan, ja uskotella kansalle, että maata uhataan joka puolelta.

Äänestä
  • Hyvä, että Suomessa viimein laitetaan nuo Putinin sotakassaa kartuttaneetTeboilit kuriin.

    Äänestä

  • Jos länsi, ja Nato olisi halunnut kukistaa Venäjän, niin se olisi tehnyt sen Venäjän ollessa heikoimmillaan.
    Länsi päinvastoin auttoi Venäjää jaloilleen monin tavoin 90- luvun alusta lähtien, aina Krimin miehitykseen saakka. Vaikka jo loppuaikoina oli näkyvissä miten Putin oli muuttumassa, ja muuttamassa Venäjää entisen Neuvostoliiton suuntaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00044 kirjoitti:

    Jos länsi, ja Nato olisi halunnut kukistaa Venäjän, niin se olisi tehnyt sen Venäjän ollessa heikoimmillaan.
    Länsi päinvastoin auttoi Venäjää jaloilleen monin tavoin 90- luvun alusta lähtien, aina Krimin miehitykseen saakka. Vaikka jo loppuaikoina oli näkyvissä miten Putin oli muuttumassa, ja muuttamassa Venäjää entisen Neuvostoliiton suuntaan.

    Ai jaa, no länsi yritti saada haltuun Venäjän öljy- ja kaasukentät, Putin esti sen. Oliko se auttamista? ei kai sentään.

    Äänestä

Toinen hyvä kysymys on montako sotaa USA on aloittanut samana aikana? Aika pahuksen monta eikä voittanut yhtäkään sitten Grenadan.

Äänestä

No onpas kyllä huono historian tuntemus! Neuvosto-Venäjä hyökkäsi 1918 Baltiaan eli Viroon ,Latviaan ja Liettuaan. 1919 Puolaan ja 1920 Azerbaidžaniin. Sen päälle perustettu Neuvostoliitto ja Venäjä ovatkin sitten jatkaneet hyökkäyksiä...

1Äänestä
  • Ja listasta puuttuu vielä Georgia eli aikamoinen lista😰

    1Äänestä

Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

viimeisten 90-vuoden aikana?

Joku kysyi noin.


Ei yhteenkään maahan, sillä viimeisen 90 vuoden aikana Neuvosto-Venäjää ei ole ollut ollenkaan.

"Neuvosto-Venäjän voidaan katsoa syntyneen lokakuun vallankumouksessa 7. marraskuuta 1917 ja lakanneen itsenäisenä valtiona olemasta Neuvostoliiton syntyessä 30. joulukuuta 1922."

Lähde: Wikipedia.

ps. Carl Gustaf Emil Mannerheim palveli muuten Venäjän armeijassa yli 30 vuotta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu