Tiedoston hallinta kuolemassa.

"Biologinen kuolema on vain fyysisen kehon loppu.
Tiedämme sen mekanismin, mutta tietoisuuden ja hengen suhteen tiede ei pysty antamaan lopullista vastausta."

Tähänastinen vastaus on kuitenkin se, että ei ole mitään fyysisestä kehosta ja hermostosta irrallista "sielua", mikä edes teoriassa voisi jäädä elämään, kun keho lopettaa toimintansa. Kaikki "henkiset" toiminnott (kognitio, muisti, emootiot jne) on osoitettavissa tapahtuvaksi fyysisessä hermostossa.

Jos on "sielu", joka ei ymmärrä mitään, ei aisti mitään, ei tunne mitään, ei muista mitään, niin onko siis yhtään mitään?

Tämä aloitus johti. Oma äitini sanoi juuri ennen kuolemaa.. nyt lähdetään.. ääneen.. aivan hurja kokemus. Pojalleen. Kyynelvirta suuri. Armo uusi.

. Mitä Jeesus ajatteli ristillä kuoleman hetkellä? (Raamatun mukaan)

Evankeliumit antavat meille seitsemän lausetta, jotka Jeesus sanoi ristiltä. Ne ovat ainoa todellinen ikkuna hänen ajatuksiinsa.
Kuoleman hetkellä Jeesus sanoi:

> “Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni.”
(Luuk. 23:46)



Tämä lause kertoo kaksi asiaa:

1) Jeesus tiesi täsmälleen, että kuoleman hetki oli tullut.

Hän tiesi sen fyysisesti, hengellisesti ja tietoisesti.

2) Jeesus itse “antoi henkensä” – se ei vain passiivisesti lähtenyt.

Evankeliumien kieli on hyvin poikkeuksellinen. Kreikassa käytetään sanaa paradidōmi (antaa, luovuttaa).

Se tarkoittaa:
Jeesus ei vain kuollut – hän päätti antaa henkensä taivaalliselle Isälleen.


---

⭐ 2. “Tiesikö Jeesus kuolevansa juuri silloin?”

Kyllä.
Evankeliumit korostavat, että Jeesus tietoisesti tunnisti kuolinhetkensä. Toisin kuin tavallisilla ihmisillä, jotka joskus vain “lähtevät pois” tiedottomasti:

Jeesus ei ollut shokissa

ei tajuton

ei sekava

ei morfiinin vaikutuksen alainen


Hän oli täysin tietoinen viimeiseen hengenvetoon asti.

Siksi hän saattoi sanoa:

> “Se on täytetty.”
(Joh. 19:30)



Ja vasta sen jälkeen:

> “…hän antoi henkensä.”



Raamatun sanavalinta on tärkeä: Jeesus ei menettänyt henkeään – hän antoi sen.


---

⭐ 3. Tapahtuiko Jeesuksen kuolema häneltä “tekemisenä”?

Kristinoppi opettaa näin:

❖ Jeesuksen kuolema ei ollut vain biologinen prosessi.

Hänellä oli valta:

elämänsä antamiseen

ja sen ottamiseen takaisin


> “Minulla on valta antaa henkeni, ja valta ottaa se jälleen.”
(Joh. 10:18)



Tämä on ainutlaatuinen väite – yksikään ihminen ei puhu kuolemastaan näin.

❖ Hän ei vain odottanut kuolemaa – hän suoritti pelastustyön loppuun.

Kun hän huusi:

> “Se on täytetty.”



…se ei ollut vain sanonta.
Se oli hetki, jolloin hänen pelastustyönsä maan päällä päättyi.
Vasta sen jälkeen hän antoi henkensä pois.


---

⭐ 4. Jatkoiko Jeesus “elämäänsä”, vaikka ruumis kuoli?

Kristinuskon mukaan:

❖ Jeesus ei lakannut olemasta ristillä.

Ruumis kuoli, mutta Jeesuksen persoona – hänen hengellinen olemuksensa – jatkoi:

Isän luona

kohti ylösnousemusta

kuoleman vallan voittamista


Tämä on kristinuskon keskeisin opetus:

> Kuolema ei pystynyt pitämään kiinni hänestä.
(Ap. t. 2:24)



Ruumis meni hautaan.
Mutta Jeesuksen henki ei kuollut, koska hän oli synnitön eikä kuolema voinut häntä hallita.


---

⭐ 5. Miltä Jeesuksen kuolinhetki näytti inhimillisesti?

Roomalainen ristiinnaulitseminen sai ihmiset yleensä:

hengästymään

menettämään tajunnan hitaasti

tukehtumaan

kuolemaan 3–12 tunnissa


Mutta Jeesus:

ei menettänyt tajuntaansa

puhuu selvästi loppuun asti

ei ole sekava

kuolee nopeasti (vain 6 tunnissa)

kuolee huutaen kovalla äänellä, mikä ei sovi normaalin ristin biologiseen kulkuun


Ristinkuoleman asiantuntijat (Forensic pathology) ovat sanoneet:

“Normaali ristiinnaulittu ei pystyisi huutamaan kovalla äänellä kuolinhetkellä. Se edellyttää vielä toimivaa hengitysvoimaa.”

Toisin sanoen:

Jeesus ei “hiipunut pois” — hän kuoli tietoisesti, jollakin tavalla aktiivisesti.


---

⭐ 6. Yhteenveto lyhyesti ja selkeästi

✔ Jeesus tiesi tarkalleen, milloin hän kuolee.

✔ Hän oli täysin tietoinen kuolinhetkestä.

✔ Hän ei vain kuollut, vaan antoi vapaaehtoisesti henkensä.

✔ Ruumis kuoli, mutta hänen olemuksensa jatkoi elämää.

✔ Kuolema ei pystynyt käsittelemään häntä samalla tavalla kuin tavallista ihmistä.

Albert Einstein (1879–1955)

✔ Einstein on maailman kuuluisin tapaus.

Kun Einstein kuoli, ruumiinavauksen tehnyt patologian lääkäri Thomas Harvey poisti hänen aivonsa ilman lupaa.

Einstein ei ollut erityisesti testamentoinut aivojaan tutkimukseen.

Silti:

Harvey leikkasi Einsteiniltä aivot irti

otti niistä 240 valokuvaa

pilkkoi ne 240 erilliseen palaseen ja säilöi purkkeihin

jakoi paloja eri neurotieteilijöille vuosikymmenten aikana


Näistä paloista on tehty lukuisia tutkimuksia (esim. aivokuoren poikkeava rakenne, sylvian fissuren muoto, neuronitiheys tietyissä lohkoissa).

Einsteinin aivot ovat edelleen tutkimusmateriaalia.

Sir Isaac Newton (1642–1727)

Newton eli aikana, jolloin lahjoitus tutkimukseen ei ollut normaali käytäntö.

Newton ei lahjoittanut aivojaan tutkimukseen.

Hänen ruumiinsa haudattiin Westminster Abbeyyn, eikä aivoja tutkittu.
Vladimir Lenin (1870–1924)

Hyvin kuuluisa tapaus.

Leninin aivot otettiin tutkimukseen poliittisista syistä.

Neuvostoliitto halusi selvittää, oliko hänen älykkyytensä “tieteellisesti todettavissa”.

Aivoja tutkimaan perustettiin jopa erillinen instituutti (Lenin Institute of the Brain).

Tutkimuksissa todettiin:

poikkeuksellisen tiheä hermosolumassa

paljon pyramidaalisoluja

normia paksumpi aivokuori


Mutta nämä tulokset ovat myöhemmin kyseenalaistettu.

Mathematician Carl Friedrich Gauss (1777–1855)


Gaussin aivot otettiin talteen ja tutkittiin.

Niistä tehtiin mittauksia ja kipsivaluja, ja aivot ovat edelleen Göttingenin yliopiston hallussa.
. Edward de Vere, Walt Whitman, Charles Babbage, ja monet muut

Useilla 1800-luvun ja 1900-luvun merkkihenkilöillä:

runoilijoilla

fyysikoilla

matemaatikoilla

poliitikoilla


on ollut aivonsa säilötty tutkimukseen.

2000-luvulla prosessi on kuitenkin muuttunut täysin:
nykyään vaaditaan henkilön oma lupa.
Nykyaikana – lahjoitukset ovat yleisiä, mutta eivät superälykkäiden keskittyneitä

Nykyään monet tavalliset ihmiset antavat aivonsa:

Alzheimerin tutkimukseen

Parkinsonin tautiin

MS-taudin tutkimukseen

neurodegeneratiivisiin sairauksiin


Mutta “superälykkäät” eivät yleensä tee niin erikseen siksi, että ovat älykkäitä.
Se on enemmän sattumaa, kiinnostusta tiedettä kohtaan tai halua auttaa.
On olemassa monia kuuluisia älykkäiden ihmisten aivoja, joita on tutkittu.

✔ Einstein on tunnetuin – mutta hän ei antanut siihen lupaa.

✔ Gauss ja monet muut tutkittiin tieteellisesti jo varhain.

✔ Nykyään aivojen luovutus vaatii nimenomaisen suostumuksen.

✔ Ei ole mitään varmaa kaavaa siitä, että “superälykkäät” lahjoittaisivat aivonsa tutkimukseen.

Ateistit huutavat kauhusta ennen kuolemaa, kun tajuavat joutuvansa helvettiin. Tästä on monia esimerkkejä.

kun lähtö tulee se on kuin valot sammuttaisi 🙂