NATSIEN KIMPPA

Älä esitä vaihtoehto historiaa

Armaijamme ei ollut erityisen heikko. Talvisodan aikana ostettuja ja lahkoituksena saatuja aseita virtasi maahan vielä pitkään sodan päättymisen jälkeen, mutta osa niistä juuttui Norja satamiin. Puutetta oli silti aseistuksesta, sillä reservi oli tuolloinkin iso ja sitä isonnettiin kouluttamalla 1930-luvun laman aikana säästösyistä kouluttamatta jätetyt. Tilanne alkoi helpottua elokuusta 1940 lähtien, kun Saksa käänsi kelkkansa kohti itää (vaikka virallisesti Taistelu Britanniasta ja brittien uhkaaminen maihinnousulla jatkuivat vielä parikin kuukautta) ja korvasti takavarikoimansa aseet ja möi vielä paljon lisääkin omista varastoistaan.

Suurin syy yhteistyöhön oli kuitenkin kv-kaupan hiipuminen merisodan takia ja Talvisodan menetysten entisestään lisäämä riippuvuus tuontielintarvikkeista. Petsamo oli pian ainoa henkireikä ja sitä kautta kulki paljolti myös Ruotsin ulkomaankauppa sen jälkeen kun Saksa miehitti Norjan ja Tanskan ja Liittoutuneet kiristivät merisaartoaan. Mm suomalaisia (kuten muiden puolueettomien maiden) aluksia Britannia pakkovuokrasi omaan käyttöönsä korvaamaan saksalaisten sukellusveneiden ja kaapparialusten aiheuttamia tappioita omalle kauppalaivastolleen. 1939 Suomi ei vielä ollut täysin omavarainen elintarvikkeiden suhteen ja tuolloin ei myöskään ollut kunnollisia varmuusvarastoja. Viljavarastojakin oli oikeasstaan vain sen verran, että selvittiin seuraavaan satoon, eli vähin mahdollinen. Kesällä 1940 aloitettiin voimakas asutustoiminta, mutta uudelleen sijoitetut karjalaiset eivät saaneet tilojaan tuottamaan ennen kuin seuraava sota syttyi ja hidasti sitäkin merkittävästi. Osa jätti raivaamansa uudet alat ja palasi takaisinvalloitettuun Karjalaan aloittaen uuden jälleenrakennustyön siellä. Juuri kun saivat jotain valmista, tuli kesän 1944 suurhyökkäys, ja nekin työn tulokset oli taas jätettävä taakse.

Vaikka sodista jotensakin selvittiin, oli politiikka aika tempovaa ja siinä tehtiin monia virheitä. Monia aiempia virheitä pyrittiin korjaamaan sodan jälkeen, kuten omavaraisuusasteen nosto. Se onnistui niin hyvin, että jo 10 vuoden kuluttua sodasta Suomi oli täysin omavarainen elintarvikkeiden suhteen (kaikenlaista kivaahan tietenkin tuodaan silti, kuten vaikkapa kahvia) ja siitä eteenpäin ongelmana ovat olleet ruokavuoret ja ylituotanto. Paitsi että tuotantoa on riittävästi, on sen lisäksi mittavat varastot niin, ettei täysi liikekannallepanokaan johda heti seuraavana vuonna nälänhätään. Nykyisin maanviljelijöitä on jo niin vähän, että heidät voidaan vapauttaa palveluksesta ja jättää viljelemään tilojaan, kuten Ukrainakin on nyt sodassaan tehnyt. Silti varastot on hyvä olla yllättävien tilanteiden varalle, jos oma tuotanto ei onnistukaan kuten on suunniteltu.

Kallista omaa maataloustuotantoa vastaan on hyökätty kovasti niin oikealta kuin vasemmalta ja aseellisen valmiuden ylläpitoa on roimittu mm vihreiden toimesta.

Melkoinen osa mölisijöistä eivät tiedä, mistä puhuvat. Hehän luulivat historian loppuneen ja oman utopiansa alkaneen.