Taloutta on potkittu liikkeelle 15 vuotta yritysten vero- ja maksuhelpotuksilla, ainoa tulos on osinkojen kasvu
Miljardipotit työnantajille ovat seuranneet toisiaan vuodesta 2010, jolloin niiltä poistettiin kansaneläkemaksu.
Eteläranta 10:n työnantajalinnake on saanut Orpon hallitukselta kaiken haluamansa, mutta höveleitä ovat olleet muutkin halitukset siinä toivossa, että massiiviset veroalet saisivat talouden käyntiin.
Kuluvan vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden ajan kansantuote on ollut miinuksella, Tilastokeskus kertoi marraskuussa. OECD:n ennusteen mukaan Suomi on ainoa kehittynyt teollisuusmaa, jonka talous ei kasva tänä vuonna.
Vastaus talouden taaperrukseen on ollut melkein alusta asti jakaa vero- ja maksuhelpotuksia yrityksille, jotta ne investoisivat ja loisivat kasvua ja uusia työpaikkoja. Mitään merkittävää investointiasteen nousua ei ole kuitenkaan nähty. Yritysten investointiaste on pysynyt 50–70 miljardin euron vuositasolla koko ajanjakson. Viime vuosina se on ollut laskusuunnassa.
Yritysten maksuhelpotuksista syntynyttä tulovajetta on paikattu lisäämällä palkansaajien maksurasitusta. Tulokset ovat kaikkien nähtävissä. Talous on koomassa ja työttömyys ennätyslukemissa. Siitä vallitsee suuri yksimielisyys, että syy on kuluttajien epävarmuudessa. Rahaa on pankkitileillä, mutta sitä ei uskalleta käyttää, vaan säästetään pahan päivän varalle.
Ainoa, mikä tässä maassa on finanssikriisin jälkeen kasvanut, ovat pörssiyhtiöiden maksamat osingot. Vuonna 2008 niitä maksettiin 6,9 miljardia euroa, viime vuonna ennätykselliset 12 miljardia.
Hallitus toisensa jälkeen on uskonut, että yritykset investoivat ja luovat työpaikkoja, kun niiden veroja ja muita maksuja alennetaan. Tähän luottaa myös Petteri Orpon (kok.) hallitus alentamalla yhteisöveron 20 prosentista 18 prosenttiin vaalivuonna 2027.
Samaa reseptiä on kokeiltu vuodesta 2010 asti. Ei toimi, mutta halu lyödä päätä seinään on kova.
Johtajien heikkoa osaamista?
Entä jos Suomen pitkäkestoinen ongelma onkin juuri elinkeinoelämän tehottomuudessa, suoraan sanoen omistajien ja johtajien laiskuudessa? Tähän suuntaan on viitannut Suomen tulohuipulla oleva miljoonaperijä Heikki Herlin puhumalla ”osinkoholismista”. Se tarkoittaa, että suomalaisyritykset maksavat liikaa osinkoja samalla, kun investoinnit tulevaisuuteen ja kasvuun jäävät tekemättä.
Oikeiston veropopulismi ei ole toiminut, vaan se on johtanut tähän veronkiertovelkatalouteen, jossa Orpon oikeistohallitus ottaa ilman viime hallituskauden vakavia kriisejä velkaa enemmän, Suomen historian eniten, tänä vuonna ennätykselliset 17,8 miljardia euroa.
Miljardipotit työnantajille ovat seuranneet toisiaan vuodesta 2010, jolloin niiltä poistettiin kansaneläkemaksu.
Eteläranta 10:n työnantajalinnake on saanut Orpon hallitukselta kaiken haluamansa, mutta höveleitä ovat olleet muutkin halitukset siinä toivossa, että massiiviset veroalet saisivat talouden käyntiin.
Kuluvan vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden ajan kansantuote on ollut miinuksella, Tilastokeskus kertoi marraskuussa. OECD:n ennusteen mukaan Suomi on ainoa kehittynyt teollisuusmaa, jonka talous ei kasva tänä vuonna.
Vastaus talouden taaperrukseen on ollut melkein alusta asti jakaa vero- ja maksuhelpotuksia yrityksille, jotta ne investoisivat ja loisivat kasvua ja uusia työpaikkoja. Mitään merkittävää investointiasteen nousua ei ole kuitenkaan nähty. Yritysten investointiaste on pysynyt 50–70 miljardin euron vuositasolla koko ajanjakson. Viime vuosina se on ollut laskusuunnassa.
Yritysten maksuhelpotuksista syntynyttä tulovajetta on paikattu lisäämällä palkansaajien maksurasitusta. Tulokset ovat kaikkien nähtävissä. Talous on koomassa ja työttömyys ennätyslukemissa. Siitä vallitsee suuri yksimielisyys, että syy on kuluttajien epävarmuudessa. Rahaa on pankkitileillä, mutta sitä ei uskalleta käyttää, vaan säästetään pahan päivän varalle.
Ainoa, mikä tässä maassa on finanssikriisin jälkeen kasvanut, ovat pörssiyhtiöiden maksamat osingot. Vuonna 2008 niitä maksettiin 6,9 miljardia euroa, viime vuonna ennätykselliset 12 miljardia.
Hallitus toisensa jälkeen on uskonut, että yritykset investoivat ja luovat työpaikkoja, kun niiden veroja ja muita maksuja alennetaan. Tähän luottaa myös Petteri Orpon (kok.) hallitus alentamalla yhteisöveron 20 prosentista 18 prosenttiin vaalivuonna 2027.
Samaa reseptiä on kokeiltu vuodesta 2010 asti. Ei toimi, mutta halu lyödä päätä seinään on kova.
Johtajien heikkoa osaamista?
Entä jos Suomen pitkäkestoinen ongelma onkin juuri elinkeinoelämän tehottomuudessa, suoraan sanoen omistajien ja johtajien laiskuudessa? Tähän suuntaan on viitannut Suomen tulohuipulla oleva miljoonaperijä Heikki Herlin puhumalla ”osinkoholismista”. Se tarkoittaa, että suomalaisyritykset maksavat liikaa osinkoja samalla, kun investoinnit tulevaisuuteen ja kasvuun jäävät tekemättä.
Oikeiston veropopulismi ei ole toiminut, vaan se on johtanut tähän veronkiertovelkatalouteen, jossa Orpon oikeistohallitus ottaa ilman viime hallituskauden vakavia kriisejä velkaa enemmän, Suomen historian eniten, tänä vuonna ennätykselliset 17,8 miljardia euroa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.