Tässäkö syy pysähdykseen? Keskituloisen nettoansioista on sulanut kolmessa vuodessa 5900 euroa

Suomen talouden tunnusluvut jatkavat masentavalla linjalla, vaikka valtaapitävien puheissa ja eri ennusteissa käännettä on odotettu nurkan takaa jo pari vuotta.

Juuri nyt puhutaan yksityisten investointien ja viennin kasvusta sekä inflaation pienenemisestä. Samoin korostetaan sitä, että kotitalouksilla on tileillään rahaa enemmän kuin koskaan.

Learn more
Esimerkiksi syksyn 2024 budjettiriihessä oletettiin talouskasvun pääsevän vihdoin vauhtiin. Hallituksen tuolloin tekemiä lisäleikkauksia perusteltiinkin sillä, että ne eivät satuta taloutta, koska talous on elpymässä. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan nyt Suomi on teknisessä taantumassa. Tämän vuoden viimeiset kasvuennusteet laskevat kohti nollaa ja ensi vuoden ennusteet kohti puolta prosenttia. Lisäksi työttömyysluvut ovat heikentyneet heikentymistään, ja työttömyys todennäköisesti kasvaa ensi vuoden jälkipuoliskolle asti. Mikä siis olisi nyt toisin kuin vaikkapa viime syksynä?

Ihmisten kokemus omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa suoraan investointihalukkuuteen. Viime vuosina työssäkäyvä, siis investointeja tekevä, väestö on menettänyt palkkasummaa miljardeja euroja pelkästään voimakkaasti kasvaneen työttömyyden takia. Kun mukaan lasketaan vuosien 2022–23 korkoshokki ja monien välttämättömien menoerien rajut hinnannousut, myös työpaikkansa pitäneen väestön investointihalukkuus on saanut hyvin hitaasti tasaantuvan lommon. Palkansaajien reaalinen ansiotaso on pudonnut 4 prosenttia vuoden 2021 tasosta, mikä myös tarkoittaa miljardien eurojen menetystä ostovoimasta.

Laskelmiemme mukaan keskituloinen (4 200 eur/kk) palkansaaja on menettänyt vuosien 2022–2025 aikana reaalisista nettotuloistaan peräti 5 900 euroa. Tämä summa on suoraan pois kulutuksesta ja investoinneista.

Yritysten ahneusinflaatio tähän päivään asti ja greedflationista johtuvat EKP:n korkojennostot niistivät suomaisten palkansaajien nettopalkkojen ostovoimasta suuren siivun, itse asiassa 2,5 kertaa EU-maiden keskiarvon, ja korkojennousu hyydytti asuntokaupan, joka laski asuntojen hintaa. Ja koska asunnot ovat suomalaisten suurin omaisuuserä, myös suomalaisten varallisuus tippui tulojen ostovoiman putoamisen lisäksi. Orpon hallituksen leikkaukset, työttömyyden kasvu ja alv-verojen nosto oli viimeinen niitti alentaa suomalaisten ostovoimaa.