Makoilin nukahtammaisillani rukouksessa pahnassain

Rukoiin Herralle kiitosaiheisteitumin.

Sitten pyysin jotain.

Sitten taisin saaha just oikeat sanat. En nimittäin ole mielessäin osannut kertaakaan aijenmin löytää oikeijen sanojen luokse niitä käyttämän kuvaaksein miltä Pyhän Hengen tuntuu, mitä se on.

Nyt sitten sain kaksi lausetta mieleen, joihin oon tyytyväisempi kuin niihin aijenpiin siitä näkökulmasta että se tulee jumalattomille tehjä selväksi.

Lauseet olivatten kun Pyhä Henki täyttää:

1. Siinä hetkessä kaikki mahtolliset tarpeeni ovat täyttyneenä.

2. En haluaisi sen olotilan päättyvän koskaan.

Mutta sen on päätyttävä ja elämän on jatkullisoitava, mutta elämän selväksisesti parhaan kokemuksen muistijälki ei unohju.

Pahnasta ylösnoussut kertomaan heti ettei sanakset katovaisi, sillä aamulla kukonlaulusen aikalaiseen voisin olla ihan muissa ajatuspoluilla tään helmen unhoittaneena niin kuin unisuuksijen aatoksille, unikuvakkeille helepollisesti käy, ne haihtuu pijan, katseellisuus toisenlaisiin vaihtuu.

Mikä on mänölippu Jeesuksen luokse mm. autuuksiin?

Ylösnousuun/ylösnykäisyyn hypähtyksetykseen mukaalliseen kera muijen mänölipun saaneijen pääsystä uneksijoijen,

Selef Urge