https://www.doria.fi/handle/10024/188033
Sivu 83. "Nihtilä pohti yllätyksen mahdollisuutta venäläisten ohjesääntöjen mukaisesti toimivaan vastustajaan. Venäläinen taisteluryhmitys mahdollisti alkumenestyksen saavuttamisen ja aloitteen tempaamisen. Nihtilän mukaan venäläisen hyökkäysryhmityksen heikoin kohta oli yllättäviä tilannekehityksiä varten varatun reservin puute. Nihtilän mukaan toimimalla joustavasti ja aktiivisesti, varsin kaavamaisesti hyökkäävää vihollista vastaan, voi materiaalisesti ja lukumäärällisesti heikommalle avautua menestyksen mahdollisuus."
Sivu 109. "Venäläisten ohjesääntöjen mukaisen hyökkäyksen pysäyttäminen olisi Nihtilän mukaan otollisinta suunnitella tapahtuvan kolmesta neljään kilometrin syvyydessä. Tähän saakka vihollista kulutettaisiin, jotta hyökkäyksen kärjen itsenäinen hyökkäyksen jatkaminen muodostuisi mahdottomaksi. Kun kärjen liike pysähtyisi tarjoutuisi puolustajalle mahdollisuus temmata aloite ja saavuttaa ratkaisu ylemmän johtoportaan reservin hyökkäyksellä."
Sivu 110. "Nihtilän ajattelussa korostuikin kaavamaisuuden rikkominen. Nihtilän mukaan suomalaisen taktiikan, venäläisten toimintatapojen mukaisesti hyökkäävää vihollista vastaan, tuli pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin pois kaavamaisuudesta ja luoda jatkuvasti mahdollisuuksia yllätykseen muuttamalla jatkuvasti intensiteettiä ja toimintatapoja. Aktiivisuuden myötä kyettäisiin omalla vastuualueella luomaan pienilläkin joukoilla painopiste."
Sivu 83. "Nihtilä pohti yllätyksen mahdollisuutta venäläisten ohjesääntöjen mukaisesti toimivaan vastustajaan. Venäläinen taisteluryhmitys mahdollisti alkumenestyksen saavuttamisen ja aloitteen tempaamisen. Nihtilän mukaan venäläisen hyökkäysryhmityksen heikoin kohta oli yllättäviä tilannekehityksiä varten varatun reservin puute. Nihtilän mukaan toimimalla joustavasti ja aktiivisesti, varsin kaavamaisesti hyökkäävää vihollista vastaan, voi materiaalisesti ja lukumäärällisesti heikommalle avautua menestyksen mahdollisuus."
Sivu 109. "Venäläisten ohjesääntöjen mukaisen hyökkäyksen pysäyttäminen olisi Nihtilän mukaan otollisinta suunnitella tapahtuvan kolmesta neljään kilometrin syvyydessä. Tähän saakka vihollista kulutettaisiin, jotta hyökkäyksen kärjen itsenäinen hyökkäyksen jatkaminen muodostuisi mahdottomaksi. Kun kärjen liike pysähtyisi tarjoutuisi puolustajalle mahdollisuus temmata aloite ja saavuttaa ratkaisu ylemmän johtoportaan reservin hyökkäyksellä."
Sivu 110. "Nihtilän ajattelussa korostuikin kaavamaisuuden rikkominen. Nihtilän mukaan suomalaisen taktiikan, venäläisten toimintatapojen mukaisesti hyökkäävää vihollista vastaan, tuli pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin pois kaavamaisuudesta ja luoda jatkuvasti mahdollisuuksia yllätykseen muuttamalla jatkuvasti intensiteettiä ja toimintatapoja. Aktiivisuuden myötä kyettäisiin omalla vastuualueella luomaan pienilläkin joukoilla painopiste."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.