Oikeiston ja vasemmiston eroavaisuuksia.

Oikeisto:
Poliittinen ajattelu, asennemaailma, vapaudet moninaisempaa ja laajempaa. Vähän kollektivismiin taipuvaisuutta, erilaiset mielipiteet ja näkemykset hyväksytään, suhtaudutaan kevyemmin tai kielteisemmin ehdottomuuksiin. Virheherkkyys suurempi. Älykkyys korkea, suvaitsevaisuus normaali. Vastuuntuntoisuus korkeaa. Maanläheisyys ja arkitodellisuus ohjaa toimintaa; ei ideologista orjuutta. Propaganda ja valehtelu ei houkuttele, oma maine ja arvostus tärkeä.

Vasemmisto:
Poliittinen ajattelu, asennemaailma, vapaudet jyrkempää, rajatumpaa ja fokusoituneempaa; kollektivismi, samanmielisyys, ehdottomuudet -> pelätään virheitä ja "vääriä" mielipiteitä, kyttäysmentaliteetti, itsesensuuri, herkkä tuomitsevuus, omat koirat voi purra. Älykkyys heikompaa, suvaitsemattomuus jyrkkää. Epärealistisia ajatusmalleja ja näkemyksiä. Vastuuttomuus. Ideologia ohjaa toimintaa; ideologinen orjuus. Propaganda ja valehtelu houkuttelee kilpailukeinona, oma maine ja arvostus ei ole merkittävää.

☝️🙄
35249
3Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

– Kunkin yksilön vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen edellytys, sanotaan Marxin ja Engelsin Kommunistisessa manifestissa. Eroja vasemmiston ja oikeiston välillä on juuri siinä, mikä on kunkin yksilön mahdollisimman suuri vapaus, jota valtion ei pidä turhaan rajoittaa. Tosin kommunismiin utopiana kuuluu ajatus valtion kuoleutumisesta, kun taas libertaristisinkin oikeistolainen kannattaa jonkinlaista yövartijavaltiota tai yksityistä väkivaltakoneistoa. Verot ovat oikeistolaisten näkökulmasta varkautta tai suojelurahaa kyseiselle väkivaltakoneistolle. Vasemmistolle valtio on väline luoda kaikille yhteistä vaurautta ja turvallisuutta.

Koti, uskonto ja isänmaa saattaa jonkun libertaristin mielestä olla huolestuttavaa kollektivismia, mutta kyllä se on ollut perinteisen oikeiston vaalima iskulause. Oikeistolaisten kollektiiviset arvot korostavat hierarkioita, alamaisuutta kuninkaalle, isänmaalle, yrityksemme arvoille etc. Yhteisistä talkoista puhutaan silloin, kun poljetaan palkkoja ja leikataan etuisuuksia todellisten etuoikeuksien sijasta. Vasemmisto korostaa tasa-arvoa, joka ei ole ristiriidassa vapauden kanssa: "Kunkin yksilön vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen edellytys." Oikeisto puolustaa saalistajan vapautta, jolle tasa-arvo on rajoite.

Tasa-arvon käsitettä on myös kyseenalaistettu marxilaisesta näkökulmasta, mutta se ei kuuluu tämän alkeiskurssin piiriin.

Äänestä
  • Vasemmistosta ei ole vastusta, siis kommunismista koska sen perus filosofia perusta on jo alkujaan väärin siis Dialektiikka -> jos sinulla on kakku ja kasa paskaa niin jos yhdistät ne niin ei siinä tule parempaa kakkua vaan isompi kasa paskaa. Joka ei edes ole sen kakun takia hyvä lannoite.

    Sen sijaan oikeiston prakseologia on hyvää toimivaa filosofiaa! Niinpä vasemmisto kommunismi ja sellaiset eivät itseasiassa ole kapitalismin vihollisia niistä ei vaan ole siihen ne on heikkoja, KAPITALISMIN, vapauden totuuden VIHOLLINEN NUM 1 on ihmiskasvoinenkapitalismi siis kapitalismi jonka valtion on suitsenut! Se on viimeinen muuri rahananarkiaaan!!
    https://toteemi.blogspot.com/2026/10/kapitalismin-suurin-vihollinen-ei-ole.html

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Vasemmistosta ei ole vastusta, siis kommunismista koska sen perus filosofia perusta on jo alkujaan väärin siis Dialektiikka -> jos sinulla on kakku ja kasa paskaa niin jos yhdistät ne niin ei siinä tule parempaa kakkua vaan isompi kasa paskaa. Joka ei edes ole sen kakun takia hyvä lannoite.

    Sen sijaan oikeiston prakseologia on hyvää toimivaa filosofiaa! Niinpä vasemmisto kommunismi ja sellaiset eivät itseasiassa ole kapitalismin vihollisia niistä ei vaan ole siihen ne on heikkoja, KAPITALISMIN, vapauden totuuden VIHOLLINEN NUM 1 on ihmiskasvoinenkapitalismi siis kapitalismi jonka valtion on suitsenut! Se on viimeinen muuri rahananarkiaaan!!
    https://toteemi.blogspot.com/2026/10/kapitalismin-suurin-vihollinen-ei-ole.html

    Heipä hei kaikki annoin höpinäni googlen AI: n pohdittavaksi Eli Geminin:


    Esität mielenkiintoisen ja radikaalin filosofisen ja talousteoreettisen näkökulman, jossa säännelty kapitalismi ("ihmiskasvoinen kapitalismi") nähdään vapauden ja puhtaan markkinatalouden suurimpana esteenä.
    Vertauksesi hegeliläisestä/marxilaisesta dialektiikasta (teesi + antiteesi = synteesi) kuvaa hyvin kritiikkiäsi sellaista ajattelua kohtaan, jossa kahden täysin vastakkaisen tai yhteensopimattoman asian sekoittaminen tuottaisi muka jotain parempaa.
    Tässä on tiivis katsaus esittämiesi teemojen filosofiseen taustaan:
    Dialektiikka vs. Prakseologia
    • Dialektiikan kritiikki: Marxilaisessa historiankäsityksessä (looginen materialismi) yhteiskunnan nähdään kehittyvän ristiriitojen kautta. Vertauksesi kakusta ja lannasta havainnollistaa sitä itävaltalaiseen taloustieteeseen nojaavaa näkemystä, jonka mukaan perusperiaatteiltaan toimivaan järjestelmään (kuten vapaaseen markkinamekanismiin) sekoitetut vierasainekset (kuten valtiollinen ohjaus tai sosialismi) eivät paranna lopputulosta, vaan turmelevat sen kokonaan.
    • Prakseologia voimavarana: Viittaamasi prakseologia – erityisesti Ludwig von Misesin kehittämä oppi ihmisen toiminnan loogisista säännöistä – lähtee siitä, että yksilöt toimivat tietoisesti saavuttaakseen päämääriä. Se ei rakenna järjestelmää historiallisten "synteesien" varaan, vaan universaalien, loogisten aksiomien pohjalle, mikä tekee siitä libertaristisen ja anarkokapitalistisen talousajattelun kulmakiven.
    Valtiojohtoinen kapitalismi "viimeisenä muurina"
    Näkemyksesi siitä, että valtiosäännelty kapitalismi on vapauden suurin vihollinen, resonoi vahvasti puhtaan anarkokapitalismin ja rahananarkian (kuten täysin vapaiden markkinoiden ja valtioista riippumattomien valuuttajärjestelmien) kannattajien kanssa:
    • Kommunismi hampaattomana vastustajana: Tämän teorian mukaan puhdas kommunismi tai sosialismi paljastaa nopeasti omat taloudelliset mahottomuutensa (esim. Misesin talouslaskentakritiikki), joten se ei pysty pitkäikäisesti uhkaamaan kapitalismin ydintä.
    • Sääntelyn salakavaluus: Sen sijaan valtion suitsima, interventionistinen "ihmiskasvoinen" kapitalismi (hyvinvointivaltio, keynesiläisyys, keskuspankkijärjestelmät) nähdään vaarallisempana, koska se säilyttää pinnallisesti markkinatalouden rakenteet, mutta korruptoi ne sisältäpäin sääntelyllä, monopoleilla ja verotuksella. Se estää aidon markkina-anarkian ja vapaan kilpailun toteutumisen luomalla illuusion "toimivasta kompromissista".
    Minkälaisia ajatuksia sinulla on siitä, miten siirtymä tähän kuvailemaasi puhtaaseen rahananarkiaan tai täysin valtiottomaan kapitalismiin voisi käytännössä tapahtua nykyisessä maailmantaloudessa?
    Kiinnostaako sinua esimerkiksi kryptoteemojen/Bitcoinin rooli tässä kehityksessä, vai tarkasteletko asiaa puhtaasti filosofisesta näkökulmasta?

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Heipä hei kaikki annoin höpinäni googlen AI: n pohdittavaksi Eli Geminin:


    Esität mielenkiintoisen ja radikaalin filosofisen ja talousteoreettisen näkökulman, jossa säännelty kapitalismi ("ihmiskasvoinen kapitalismi") nähdään vapauden ja puhtaan markkinatalouden suurimpana esteenä.
    Vertauksesi hegeliläisestä/marxilaisesta dialektiikasta (teesi + antiteesi = synteesi) kuvaa hyvin kritiikkiäsi sellaista ajattelua kohtaan, jossa kahden täysin vastakkaisen tai yhteensopimattoman asian sekoittaminen tuottaisi muka jotain parempaa.
    Tässä on tiivis katsaus esittämiesi teemojen filosofiseen taustaan:
    Dialektiikka vs. Prakseologia
    • Dialektiikan kritiikki: Marxilaisessa historiankäsityksessä (looginen materialismi) yhteiskunnan nähdään kehittyvän ristiriitojen kautta. Vertauksesi kakusta ja lannasta havainnollistaa sitä itävaltalaiseen taloustieteeseen nojaavaa näkemystä, jonka mukaan perusperiaatteiltaan toimivaan järjestelmään (kuten vapaaseen markkinamekanismiin) sekoitetut vierasainekset (kuten valtiollinen ohjaus tai sosialismi) eivät paranna lopputulosta, vaan turmelevat sen kokonaan.
    • Prakseologia voimavarana: Viittaamasi prakseologia – erityisesti Ludwig von Misesin kehittämä oppi ihmisen toiminnan loogisista säännöistä – lähtee siitä, että yksilöt toimivat tietoisesti saavuttaakseen päämääriä. Se ei rakenna järjestelmää historiallisten "synteesien" varaan, vaan universaalien, loogisten aksiomien pohjalle, mikä tekee siitä libertaristisen ja anarkokapitalistisen talousajattelun kulmakiven.
    Valtiojohtoinen kapitalismi "viimeisenä muurina"
    Näkemyksesi siitä, että valtiosäännelty kapitalismi on vapauden suurin vihollinen, resonoi vahvasti puhtaan anarkokapitalismin ja rahananarkian (kuten täysin vapaiden markkinoiden ja valtioista riippumattomien valuuttajärjestelmien) kannattajien kanssa:
    • Kommunismi hampaattomana vastustajana: Tämän teorian mukaan puhdas kommunismi tai sosialismi paljastaa nopeasti omat taloudelliset mahottomuutensa (esim. Misesin talouslaskentakritiikki), joten se ei pysty pitkäikäisesti uhkaamaan kapitalismin ydintä.
    • Sääntelyn salakavaluus: Sen sijaan valtion suitsima, interventionistinen "ihmiskasvoinen" kapitalismi (hyvinvointivaltio, keynesiläisyys, keskuspankkijärjestelmät) nähdään vaarallisempana, koska se säilyttää pinnallisesti markkinatalouden rakenteet, mutta korruptoi ne sisältäpäin sääntelyllä, monopoleilla ja verotuksella. Se estää aidon markkina-anarkian ja vapaan kilpailun toteutumisen luomalla illuusion "toimivasta kompromissista".
    Minkälaisia ajatuksia sinulla on siitä, miten siirtymä tähän kuvailemaasi puhtaaseen rahananarkiaan tai täysin valtiottomaan kapitalismiin voisi käytännössä tapahtua nykyisessä maailmantaloudessa?
    Kiinnostaako sinua esimerkiksi kryptoteemojen/Bitcoinin rooli tässä kehityksessä, vai tarkasteletko asiaa puhtaasti filosofisesta näkökulmasta?

    Vielä pikku lisäys not sory.
    Löysin Uutubesta videon jossa kerrotaan Miseksestä:
    https://www.youtube.com/watch?v=GWlytrN0Kh8
    Jos kiinnostaa ketään.

    Hei hei

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Heipä hei kaikki annoin höpinäni googlen AI: n pohdittavaksi Eli Geminin:


    Esität mielenkiintoisen ja radikaalin filosofisen ja talousteoreettisen näkökulman, jossa säännelty kapitalismi ("ihmiskasvoinen kapitalismi") nähdään vapauden ja puhtaan markkinatalouden suurimpana esteenä.
    Vertauksesi hegeliläisestä/marxilaisesta dialektiikasta (teesi + antiteesi = synteesi) kuvaa hyvin kritiikkiäsi sellaista ajattelua kohtaan, jossa kahden täysin vastakkaisen tai yhteensopimattoman asian sekoittaminen tuottaisi muka jotain parempaa.
    Tässä on tiivis katsaus esittämiesi teemojen filosofiseen taustaan:
    Dialektiikka vs. Prakseologia
    • Dialektiikan kritiikki: Marxilaisessa historiankäsityksessä (looginen materialismi) yhteiskunnan nähdään kehittyvän ristiriitojen kautta. Vertauksesi kakusta ja lannasta havainnollistaa sitä itävaltalaiseen taloustieteeseen nojaavaa näkemystä, jonka mukaan perusperiaatteiltaan toimivaan järjestelmään (kuten vapaaseen markkinamekanismiin) sekoitetut vierasainekset (kuten valtiollinen ohjaus tai sosialismi) eivät paranna lopputulosta, vaan turmelevat sen kokonaan.
    • Prakseologia voimavarana: Viittaamasi prakseologia – erityisesti Ludwig von Misesin kehittämä oppi ihmisen toiminnan loogisista säännöistä – lähtee siitä, että yksilöt toimivat tietoisesti saavuttaakseen päämääriä. Se ei rakenna järjestelmää historiallisten "synteesien" varaan, vaan universaalien, loogisten aksiomien pohjalle, mikä tekee siitä libertaristisen ja anarkokapitalistisen talousajattelun kulmakiven.
    Valtiojohtoinen kapitalismi "viimeisenä muurina"
    Näkemyksesi siitä, että valtiosäännelty kapitalismi on vapauden suurin vihollinen, resonoi vahvasti puhtaan anarkokapitalismin ja rahananarkian (kuten täysin vapaiden markkinoiden ja valtioista riippumattomien valuuttajärjestelmien) kannattajien kanssa:
    • Kommunismi hampaattomana vastustajana: Tämän teorian mukaan puhdas kommunismi tai sosialismi paljastaa nopeasti omat taloudelliset mahottomuutensa (esim. Misesin talouslaskentakritiikki), joten se ei pysty pitkäikäisesti uhkaamaan kapitalismin ydintä.
    • Sääntelyn salakavaluus: Sen sijaan valtion suitsima, interventionistinen "ihmiskasvoinen" kapitalismi (hyvinvointivaltio, keynesiläisyys, keskuspankkijärjestelmät) nähdään vaarallisempana, koska se säilyttää pinnallisesti markkinatalouden rakenteet, mutta korruptoi ne sisältäpäin sääntelyllä, monopoleilla ja verotuksella. Se estää aidon markkina-anarkian ja vapaan kilpailun toteutumisen luomalla illuusion "toimivasta kompromissista".
    Minkälaisia ajatuksia sinulla on siitä, miten siirtymä tähän kuvailemaasi puhtaaseen rahananarkiaan tai täysin valtiottomaan kapitalismiin voisi käytännössä tapahtua nykyisessä maailmantaloudessa?
    Kiinnostaako sinua esimerkiksi kryptoteemojen/Bitcoinin rooli tässä kehityksessä, vai tarkasteletko asiaa puhtaasti filosofisesta näkökulmasta?

    Tulkinta on kuvitteellinen ja poleeminen, mutta se ei vastaa sitä, mitä filosofinen dialektiikka oikeasti tarkoittaa. Se on nokkela arkipäivän heitto, mutta filosofisessa mielessä se sekoittaa asioita.

    Miksi metafora ei osu maaliinsa filosofisesti?

    1. Kakku ja paska eivät ole ”vastakohtia” samalla tavalla
    Dialektiikassa (erityisesti Hegelillä ja myöhemmin Marxilla) vastakkainasettelu ei ole kahden irrallisen asian (hyvän ja pahan tai syötävän ja syömäkelvottoman) mekaanista sekoittamista keskenään. Kyse on siitä, että jokin ilmiö (teesi) kantaa sisällään omia sisäisiä ristiriitojaan (antiteesi), jotka kehittyessään johtavat uuteen tilaan tai ratkaisuun (synteesi). Esimerkiksi Marxin mukaan kapitalismi ei ole ”paskaa”, joka yhdistetään johonkin muuhun, vaan järjestelmä, joka synnyttää omat vastavoimansa (esimerkiksi teollisuuden proletariaatin), ei pelkkää kaaosta.
    2. Yksinkertaistettu kaava (Teesi – Antiteesi – Synteesi)
    Metaforassasi ajatellaan kaksi asiaa yhteen ("yhdistät ne"). Moni kriitikko ja meemi tekee sen virheen, että kutsuu dialektiikkaa pelkäksi asioiden sekoittamiseksi. Itse asiassa Hegel ei edes käyttänyt tuota kuuluisaa teesi–antiteesi–synteesi-kaavaa pääasiallisena työkalunaan, vaan se on myöhempi yksinkertaistus. Dialektiikassa ei "sekoiteta" kahta asiaa salaatiksi, vaan tutkitaan, kuinka jokin asia muuttuu vastustuksensa kautta joksikin muuksi.
    3. Kommunismin perusta ja arvostelu
    Väite siitä, että "kommunismin perusfilosofian perusta on jo alkujaan väärin", on poliittinen ja filosofinen kanta, jota monet kriitikot (kuten Karl Popper tai liberaalit ajattelijat) ovat kyllä esittäneet: heidän mielestään historia ei toimi määrätietoisena dialektisena putkena kohti luokatonta yhteiskuntaa, vaan kyse on utopiasta tai vaarallisesta suunnitelmataloudesta. Mutta tämä kritiikki osuu itse poliittiseen teoriaan (marxismiin), ei niinkään dialektiikkaan työkaluna. Dialektiikkaa voi käyttää minkä tahansa yhteiskunnallisen tai historiallisen ilmiön analysointiin, ei vain kommunismin perustelemiseen.

    Lyhyesti

    Poliittisena piikkinä ajatus toimii: sillä halutaan sanoa, että huonosta lähtökohdasta ei synny hyvää lopputulosta. Mutta jos sitä käyttää filosofisena analyysinä dialektiikasta, se on verrattavissa siihen, että sanoisi fysiikan olevan "väärässä", koska jos pudottaa leivän väärinpäin lattialle, siitä ei tule siistiä. Se on vitsi, ei tarkka tulkinta.

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    Tulkinta on kuvitteellinen ja poleeminen, mutta se ei vastaa sitä, mitä filosofinen dialektiikka oikeasti tarkoittaa. Se on nokkela arkipäivän heitto, mutta filosofisessa mielessä se sekoittaa asioita.

    Miksi metafora ei osu maaliinsa filosofisesti?

    1. Kakku ja paska eivät ole ”vastakohtia” samalla tavalla
    Dialektiikassa (erityisesti Hegelillä ja myöhemmin Marxilla) vastakkainasettelu ei ole kahden irrallisen asian (hyvän ja pahan tai syötävän ja syömäkelvottoman) mekaanista sekoittamista keskenään. Kyse on siitä, että jokin ilmiö (teesi) kantaa sisällään omia sisäisiä ristiriitojaan (antiteesi), jotka kehittyessään johtavat uuteen tilaan tai ratkaisuun (synteesi). Esimerkiksi Marxin mukaan kapitalismi ei ole ”paskaa”, joka yhdistetään johonkin muuhun, vaan järjestelmä, joka synnyttää omat vastavoimansa (esimerkiksi teollisuuden proletariaatin), ei pelkkää kaaosta.
    2. Yksinkertaistettu kaava (Teesi – Antiteesi – Synteesi)
    Metaforassasi ajatellaan kaksi asiaa yhteen ("yhdistät ne"). Moni kriitikko ja meemi tekee sen virheen, että kutsuu dialektiikkaa pelkäksi asioiden sekoittamiseksi. Itse asiassa Hegel ei edes käyttänyt tuota kuuluisaa teesi–antiteesi–synteesi-kaavaa pääasiallisena työkalunaan, vaan se on myöhempi yksinkertaistus. Dialektiikassa ei "sekoiteta" kahta asiaa salaatiksi, vaan tutkitaan, kuinka jokin asia muuttuu vastustuksensa kautta joksikin muuksi.
    3. Kommunismin perusta ja arvostelu
    Väite siitä, että "kommunismin perusfilosofian perusta on jo alkujaan väärin", on poliittinen ja filosofinen kanta, jota monet kriitikot (kuten Karl Popper tai liberaalit ajattelijat) ovat kyllä esittäneet: heidän mielestään historia ei toimi määrätietoisena dialektisena putkena kohti luokatonta yhteiskuntaa, vaan kyse on utopiasta tai vaarallisesta suunnitelmataloudesta. Mutta tämä kritiikki osuu itse poliittiseen teoriaan (marxismiin), ei niinkään dialektiikkaan työkaluna. Dialektiikkaa voi käyttää minkä tahansa yhteiskunnallisen tai historiallisen ilmiön analysointiin, ei vain kommunismin perustelemiseen.

    Lyhyesti

    Poliittisena piikkinä ajatus toimii: sillä halutaan sanoa, että huonosta lähtökohdasta ei synny hyvää lopputulosta. Mutta jos sitä käyttää filosofisena analyysinä dialektiikasta, se on verrattavissa siihen, että sanoisi fysiikan olevan "väärässä", koska jos pudottaa leivän väärinpäin lattialle, siitä ei tule siistiä. Se on vitsi, ei tarkka tulkinta.

    AI sanoi sen kohteliaammin kuin Hannu Taanila olisi sanonut. Minun on ikävä Hannu Taanilaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Vielä pikku lisäys not sory.
    Löysin Uutubesta videon jossa kerrotaan Miseksestä:
    https://www.youtube.com/watch?v=GWlytrN0Kh8
    Jos kiinnostaa ketään.

    Hei hei

    Jos aloitit Ayn Randin opetuslapsena, Mises merkitsee kyllä huomattavaa tason nousua. Silti aika simppeliä yhteiskuntafilosofiaa omassa epähistoriallisessa umpiossaan. Prakseologia on perustuvinaan rationalismiin, mutta Mises päätyy transsendentaaliseen ajatukseen vapaiden markkinoiden autuudesta ilman yhteiskunnallista suunnittelua.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Vasemmistosta ei ole vastusta, siis kommunismista koska sen perus filosofia perusta on jo alkujaan väärin siis Dialektiikka -> jos sinulla on kakku ja kasa paskaa niin jos yhdistät ne niin ei siinä tule parempaa kakkua vaan isompi kasa paskaa. Joka ei edes ole sen kakun takia hyvä lannoite.

    Sen sijaan oikeiston prakseologia on hyvää toimivaa filosofiaa! Niinpä vasemmisto kommunismi ja sellaiset eivät itseasiassa ole kapitalismin vihollisia niistä ei vaan ole siihen ne on heikkoja, KAPITALISMIN, vapauden totuuden VIHOLLINEN NUM 1 on ihmiskasvoinenkapitalismi siis kapitalismi jonka valtion on suitsenut! Se on viimeinen muuri rahananarkiaaan!!
    https://toteemi.blogspot.com/2026/10/kapitalismin-suurin-vihollinen-ei-ole.html

    Blogissa sama jäsentymätön paatos sen kuin laajenee ja leviää. Periaatteella "eivät aseet ihmisiä tapa, vaan ideologiat" toteemi-bloggari toistaa Kommunismin mustan kirjan väitteen kommunismin 100 miljoonasta uhrista. Osa Kommunismin mustan kirjan kirjoittajista on irtisanoutunut sen keskeisestä väitteestä. Heidän mukaansa kirjan toimittajalla Stéphane Courtoisilla oli pakkomielle päästä kokoamassaan aineistossa 100 miljoonan uhrilukuun. Mistään tieteellisen vertaisarvioinnin kestävästä tutkimuksesta ei ole kyse, mutta ihmisillä on viehtymys pyöreisiin lukuihin. Toisaalta useimmilla reaalisosialistisilla mailla oli myös muita tavoitteita kuin sosialismin rakentaminen. Usein kyse oli kansallisista vapautusliikkeistä, joihin liittyi paljon porvarillisia voimia osin opportunistisista syistä. Miksi siis osoitella vain yhtä aatteellista vaikutinta? Voitaisiinhan kaatuneitakin kutsua patriotismin tai nationalismin uhreiksi eikä sankarivainajiksi. Entä kuka laskisi antikommunismin uhrit? Esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheid-hallinto kiitollisine buurialamaisineen uskoi vakaasti varjelevansa maata kommunismilta.

    Äänestä

Laiskaa ylilauta-tasoista trollaus-yritystä.

Äänestä
  • mene takaisin sinne

    Äänestä

Erään lehden sivuilla lähdettiin jo häivyttämään vasemmistolaisuuden käsitettä kutsumalla sitä mieluummin "antikapitalistiseksi" liikehdinnäksi.
Edelleen "antikapitalismiin" suuntautuvat toimittajat yrittävät mediassa vaikuttaa vahvasti mielikuviin siitä paremmasta ajattelusta.

Äänestä
  • Vasemmistolaiset terapiatukkasia, yltäpäältä naurettavilla tatskoilla täytetyiltä ja lävistysnaamoilla varustetuilta sekakäyttäjiä.

    Äänestä

  • Vasemmistolaisuuden leimaako muka yritetään häivyttää kutsumalla sitä antikapitalismiksi? Valitettavasti harva vasemmistolainen profiloituu kapitalismin vastustajana, saati kommunistina. Suurin osa vasemmistosta toivoo vain hieman erilaista kapitalismia, kestävää kehitystä, tulonsiirtoja ym. Kritiikki ei ulotu järjestelmän perusteisiin. Toisaalta antikapitalismi voi tarkoittaa myös taantumista feodaalisiin hierarkioihin, joiden ennustelemaan teknofeodalismiin. Siksi vaihtoehto pitää esittää myönteisesti eikä anti-etuliitteellä. Tosin ilmastonmuutoksen ja lajikadon maailmassa ei voida enää tavoitella vain kapitalismin ylittämistä, yhä kasvavan vaurauden jakamista oikeudenmukaisemmin ottamalla vain tuotantovälineet työväenluokan haltuun – sekin tietysti helpommin sanottu kuin tehty.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Vasemmistolaisuuden leimaako muka yritetään häivyttää kutsumalla sitä antikapitalismiksi? Valitettavasti harva vasemmistolainen profiloituu kapitalismin vastustajana, saati kommunistina. Suurin osa vasemmistosta toivoo vain hieman erilaista kapitalismia, kestävää kehitystä, tulonsiirtoja ym. Kritiikki ei ulotu järjestelmän perusteisiin. Toisaalta antikapitalismi voi tarkoittaa myös taantumista feodaalisiin hierarkioihin, joiden ennustelemaan teknofeodalismiin. Siksi vaihtoehto pitää esittää myönteisesti eikä anti-etuliitteellä. Tosin ilmastonmuutoksen ja lajikadon maailmassa ei voida enää tavoitella vain kapitalismin ylittämistä, yhä kasvavan vaurauden jakamista oikeudenmukaisemmin ottamalla vain tuotantovälineet työväenluokan haltuun – sekin tietysti helpommin sanottu kuin tehty.

    * joidenkin ennustelemaan teknofeodalismiin.

    Äänestä

Oikeistopropaganda on sokaissut aloittajan.

Äänestä

Mielikuva oikeistolaisuudesta on, että se on ajattelultaan ahdasta ja individualismissaan yksinäistä.

Äänestä
  • Aloittaja

    Oikeisto:
    Poliittinen ajattelu, asennemaailma, vapaudet moninaisempaa ja laajempaa. Vähän kollektivismiin taipuvaisuutta, erilaiset mielipiteet ja näkemykset hyväksytään, suhtaudutaan kevyemmin tai kielteisemmin ehdottomuuksiin. Virheherkkyys suurempi. Älykkyys korkea, suvaitsevaisuus normaali. Vastuuntuntoisuus korkeaa. Maanläheisyys ja arkitodellisuus ohjaa toimintaa; ei ideologista orjuutta. Propaganda ja valehtelu ei houkuttele, oma maine ja arvostus tärkeä.

    Äänestä

  • Mr.Perfect kirjoitti:

    Oikeisto:
    Poliittinen ajattelu, asennemaailma, vapaudet moninaisempaa ja laajempaa. Vähän kollektivismiin taipuvaisuutta, erilaiset mielipiteet ja näkemykset hyväksytään, suhtaudutaan kevyemmin tai kielteisemmin ehdottomuuksiin. Virheherkkyys suurempi. Älykkyys korkea, suvaitsevaisuus normaali. Vastuuntuntoisuus korkeaa. Maanläheisyys ja arkitodellisuus ohjaa toimintaa; ei ideologista orjuutta. Propaganda ja valehtelu ei houkuttele, oma maine ja arvostus tärkeä.

    "Suvaitsevaisuus normaali." Sehän suorastaan loistaa sun kommenteista.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Anonyymi00013 kirjoitti:

    "Suvaitsevaisuus normaali." Sehän suorastaan loistaa sun kommenteista.

    Et vain ymmärrä käsitettä. Ajattele sitä arvostamisen ja sietämisen näkökulmista. Esim. erilaisuutta kulttuurisissa, perinteisissä tms. asioissa voi arvostaa, jopa kunnioittaa, mutta esim. vahingollista käytöstä ei tarvitse sietää. Ei se minusta suvaitsematonta tee, etten arvosta esim. persufobista tai islamistista häiriökäytöstä ja palautteeksi annan sitä mitä häiriköt tilaa.

    Äänestä

  • Mr.Perfect kirjoitti:

    Et vain ymmärrä käsitettä. Ajattele sitä arvostamisen ja sietämisen näkökulmista. Esim. erilaisuutta kulttuurisissa, perinteisissä tms. asioissa voi arvostaa, jopa kunnioittaa, mutta esim. vahingollista käytöstä ei tarvitse sietää. Ei se minusta suvaitsematonta tee, etten arvosta esim. persufobista tai islamistista häiriökäytöstä ja palautteeksi annan sitä mitä häiriköt tilaa.

    Nykyisin on tyypillistä väittää, että ei ymmärrä jotain, jos on asioista eri mieltä. Ja se, että annat palautteeksi sitä mitä esimerkiksi persufoobikot tilaa, on osoitus suvaitsemattomuudestasi. Voisit jättää omasta niiden, joita nimität foobikoiksi tai häiriköiksi, kommentit omaan arvoonsa. Mutta et pysty. Ja tuo jatkuva trollauksesi itsestäsi muiden yläpuolella on jo täysin kulunutta.

    2Äänestä

Tämä oikea vs vasen vouhotus on tullut jenkkilästä, missä kleptokraattisessa valedemokratiassa on kaksi puoluetta.

Foorumien kautta vajakkifanaatikot käyvät jatkuvaa sotaa sitä toista puolta vastaan.

USA tarvitsee monipuoluejärjelmän mutta mädäksi korruptoituneet kaksi puoluetta estävät muiden asettumisen edes ehdolle.

Äänestä
  • Jako vasemmistoon ja oikeistoon on Suomessakin hieman juurevampaa kuin demokraattien ja republikaanien keskinäinen kiipiminen Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa kyse on ollut pitkään kahden puolueen yksipuoluejärjestelmästä. Railo on kyllä auennut Trumpin myötä.

    Äänestä

"erilaiset mielipiteet ja näkemykset hyväksytään"

Niin niin, senhän takia se sinäkin joka päivä päkätät vasemmistosta, ihan silkkaa suvaitsevaisuuttasi.

Te oikeistolaiset olisitte pelkkä vitsi, ellette olisi niin huono vitsi.

Äänestä
  • Aloittaja

    Tyypillistä vasemmistolaisuutta on vaatia sietämistä (ja jopa vaikenemista) huolimatta siitä, kuinka törkeää tai virheellistä toiminta, käytös tms. on, ja jos ei siedä, silloin on suvaitsematon, huono ihminen. Minä en päkätä joka päivä vasemmistosta, mutta nostan usein esille mm. vasemmistolaisuuteen liittyvää primitiivistä käytöstä ja kaksinaismoralismia.... eli mm. itsensä pitämistä parempana, vaikka käyttäydytään sivistymättömästi, ja vaikka peräänkuulutetaan sivistyksellisiä arvoja.

    Teistä vasemmistolaisista kerrotut vitsit... sitä jäin miettimään, että onko ne ihan vain vitsejä vai dokumentaarisia toteamuksia huvittavassa muodossa?

    ☝️🫩

    Äänestä

Erinomaisenkin tarkkanäköistä. 20/80

Äänestä

Muista nyt edelleenkin, että olet turha ja tarpeeton trolli, jonka sanomisilla ei ole merkitystä. Niihin ei kukaan usko ja ne ovat vain mielikuvituksesi tuotosta.

Äänestä
  • Aloittaja

    Onko sulla näkemyksiä aiheeseen liittyen, vai kolahtiko totuus niin kipeästi, että ad hominem -itku on ainoa mihin kykenet?

    1Äänestä

  • Mr.Perfect kirjoitti:

    Onko sulla näkemyksiä aiheeseen liittyen, vai kolahtiko totuus niin kipeästi, että ad hominem -itku on ainoa mihin kykenet?

    Kts. ed. tekstini.

    Äänestä

  • Sivusta.

    Ihan hieno segregaatio-perustahan hällä tuossa on.

    Punikit ja valkoiset, lyhyemmin

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Sivusta.

    Ihan hieno segregaatio-perustahan hällä tuossa on.

    Punikit ja valkoiset, lyhyemmin

    Niin. Maailma vain ei oikeasti ole noin mustavalkoinen. Sitä ei pelkkiin provoiluihin tähtäävä trolli mieti tai ehkä edes tajua.

    Äänestä



Kansan etua, ajaa vaan oikeistopuolueet!

Äänestä
  • Sinä et ainakaan ole anarkokapitalisti, koska vannot kansan ja puolue(id)en nimeen.

    Äänestä

  • Mikään kansa, jk on hylännyt Kristinuskon, ei aja kuin vain ja ainoadtaan saatanan etua, eli omaa joukkoitsariansa. Ja Tuoneloittumistaan sittemin, hrti perään

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Mr.Perfect kirjoitti:

Oikeisto:
Poliittinen ajattelu, asennemaailma, vapaudet moninaisempaa ja laajempaa. Vähän kollektivismiin taipuvaisuutta, erilaiset mielipiteet ja näkemykset hyväksytään, suhtaudutaan kevyemmin tai kielteisemmin ehdottomuuksiin. Virheherkkyys suurempi. Älykkyys korkea, suvaitsevaisuus normaali. Vastuuntuntoisuus korkeaa. Maanläheisyys ja arkitodellisuus ohjaa toimintaa; ei ideologista orjuutta. Propaganda ja valehtelu ei houkuttele, oma maine ja arvostus tärkeä.

Vasemmisto:
Poliittinen ajattelu, asennemaailma, vapaudet jyrkempää, rajatumpaa ja fokusoituneempaa; kollektivismi, samanmielisyys, ehdottomuudet -> pelätään virheitä ja "vääriä" mielipiteitä, kyttäysmentaliteetti, itsesensuuri, herkkä tuomitsevuus, omat koirat voi purra. Älykkyys heikompaa, suvaitsemattomuus jyrkkää. Epärealistisia ajatusmalleja ja näkemyksiä. Vastuuttomuus. Ideologia ohjaa toimintaa; ideologinen orjuus. Propaganda ja valehtelu houkuttelee kilpailukeinona, oma maine ja arvostus ei ole merkittävää.

☝️🙄

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu