Tutkijoita vastaan on tullut vain fysikaalia seikkoja ja monimutkaisuutta, mutta ei minkäänlaista emergenssiä tai muuta entiteettiä kuin energia/aine, jotka olisivat jotakin muuta kuin alkeisfysiikassa.
Koska luonnontieteellinen katsanto pitää kiinni siitä, että vain todettu pidetään totena, se ei postuloi muita entiteettejä, kuin mitä on kohdannut. Voimme sanoa, että kuva on auki myös sille mahdollisuudelle, että joku muukin entiteetti löytyisi, mutta ainakaan toistaiseksi tällaista ei ole tapahtunut.
KAIKKI on selitettävissä vain hiukkasfysiikan MONIMUTKAISENA MUOTONA, yhteisöelämä monien yksilöiden elämänä, elämä vain kemiana, kemia vain hiukkasten välisenä vuorovaikutuksena.
Lopulta KAIKKI on vain enemmän tai vähemmän monimutkaista hiukkasten liikettä ja lopulta osoittautuvat hiukkasfysiikaksi. Eikä tule myöskään unohtaa sitä, että hiukkanen voi muodostua useista primaareimmista hiukkasista.
Kaikki on fysiikkaa!
Fysiikallinen maailmankatsomus
38
667
Vastaukset
- Anonyymi00001
"Tutkijoita vastaan on tullut vain fysikaalia seikkoja ja monimutkaisuutta, mutta ei minkäänlaista emergenssiä tai muuta entiteettiä kuin energia/aine, jotka olisivat jotakin muuta kuin alkeisfysiikassa."
Riittävän stabiili ja monimutkainen aineellinen rakenne on selkeä todiste emergenssistä eli jostain sellaisesta mitä ei voida selittää pelkästään sen objektin koostumuksen perusteella joka tietysti palautuu alkeishiukkasiin pienimmässä mittakaavassa.
Pelkkä kuvailu esim. matemaattisilla kaavoilla ei ole kausaalinen selitys ja olettuihin luonnonlakeihin vetoaminen on lähinnä metafysiikkaa.
"....kuva on auki myös sille mahdollisuudelle, että joku muukin entiteetti löytyisi, mutta ainakaan toistaiseksi tällaista ei ole tapahtunut."
Luonnontieteet operoivat aistien ja mittauslaitteiden tuottaman datan pohjalta koska sellaisen informaation on helpompaa saavuttaa jonkinlainen tutkijoiden konsensus varsinkin käytössä olevan tieteenalan käsitteistön ja metodien puitteissa (ns. paradigma).
Jokaisella ihmisellä voi otaksua olevan myös kokemuksellista informaatiota jota ei voi palauttaa empiiriseen dataan ja sen suhteen on vaikeampaa saavuttaa konsensus siitä mitä on koettu mutta se kokemustieto ei sellaisenaan ole huonompaa informaatiota koska se usein mahdollistaa sen empiirisen datan tulkitsemisen. Tämä liittyy tietoisuuteen josta voi empiirisellä tasolla olla ainoastaan käyttäytymisen tason ja neurologisen tason korrelaatioita eivätkä korrelaatiot ole sama asia kuin kausaliteetti.
Jokainen voi suoraan kokea vain oman tietoisuutensa joka on aika selkeä ehdokas tunnetusta aineellisuudesta poikkeavalle entiteetille jos sen hahmottaa niin että aivot eivät tuota tietoisuutta vaan esim. että aivot, hermosto ja dna yhdessä toimivat lähinnä jonkinlaisena "virittimenä" jonkinlaisen epälokaalin tietoisuuskentän suhteen.
"Lopulta KAIKKI on vain enemmän tai vähemmän monimutkaista hiukkasten liikettä ja lopulta osoittautuvat hiukkasfysiikaksi. "
Tuo väite pitänee paikkansa empiirisen datan suhteen mutta on samalla myös äärimmäisen triviaali johtopäätös eikä sellaisenaan sulje pois kokonaisvaltaisempia hahmotuksia vaikka niiden oikeellisuuden suhteen vallitsee aina jonkinasteinen epävarmuus koska ne ovat usein tulkinnanvaraisia ja riippuvaisia omaksutusta metafysiikkaan liittyvästä tulkinnasta joka on lähinnä filosofiaan liittyvä asia jota ei voi kokeellisesti ainakaan helposti varmentaa.
Kannattaa pitää mielessä että väitteiden looginen ristiriidattomuus on todellisuuden välttämätön edellytys mutta se ei ole riittävä kriteeri ainakaan koko totuudelle koska kaikki tieto on aina jossain määrin fragmentaarista ja sen tiedon pätevyys voi olla ajallis-paikallisesti rajoitettua ja usein hyvin tulkinnanvaraista.
B Käsitteen 'paradigma' lanseerasi Thomas Kuhn (1922 – 1996). Hän oli luonnontieteellisen koulutuksen saanut, mutta askarteli 'tieteen filosofian' alalla. Hänen paradigmojaan ihaillaan vain humanistisessa ja filosofistisessa maailmassa, ei luonnontieteissä.
Kuhnin 'paradigma' on kielellinen ilmaisu, jolle ei löydy vastinetta konkreettisessa maailmassa. Ei löytänyt Kuhn itsekään, sillä hän käytti sameaa termiänsä yli 20:ssa ERI MERKITYKSESSÄ.
Sanoilla hämärtäminen ei tuo kontribuutiota selkeään asiaan.- Anonyymi00004
rennosti.m
"Käsitteen 'paradigma' lanseerasi Thomas Kuhn (1922 – 1996)."
"Hänen paradigmojaan ihaillaan vain humanistisessa ja filosofistisessa maailmassa, ei luonnontieteissä."
Paradigma on ehkä syvällisempi, kuin mitä tuo lause antaa ymmärtää,
tieteen historiassa on ollut "paradigma muutoksia" joilla on ollut merkittäviä seurauksia. Suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikaan keksiminen olisi eräs näistä muutoksista, muiden ohella, jotka ovat muuttaneet ajattelua merkittävästi.
Paradigmaan liittyvät sellaiset tieteet kuin metatiede ja metalogiikka.
R. Anonyymi00004 kirjoitti:
rennosti.m
"Käsitteen 'paradigma' lanseerasi Thomas Kuhn (1922 – 1996)."
"Hänen paradigmojaan ihaillaan vain humanistisessa ja filosofistisessa maailmassa, ei luonnontieteissä."
Paradigma on ehkä syvällisempi, kuin mitä tuo lause antaa ymmärtää,
tieteen historiassa on ollut "paradigma muutoksia" joilla on ollut merkittäviä seurauksia. Suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikaan keksiminen olisi eräs näistä muutoksista, muiden ohella, jotka ovat muuttaneet ajattelua merkittävästi.
Paradigmaan liittyvät sellaiset tieteet kuin metatiede ja metalogiikka.
R.Luonnontieteet, kuten fysiikka, ovat riippumattomia kaikista metatieteistä ja metalogiikasta. Luonnontieteelliseen metodiin kuuluu vain joko havainto ja teoria tai teoria ensin ja sitten havainto.
Jokin edistys luonnontieteissä saattaa TUNTUA jostakusta niin suurelta, että Kuhnista luettuaan nimittää sitä 'paradigman muutokseksi', mutta mitään lisää tietoa se ei tuo. Päinvastoin, koska Kuhn itse sotkeutui tähän kvasikäsitteeseensä niin perinjuurin, että käytti sitä lopulta yli 20:ssä ERI merkityksessä.
Kuhniin palautuu myös se, että edelleen käsitettä käytetään hänen tavallaan lähes joka asiasta, eikä ole minkäänlaista seulaa, mistä sitä ei saisi käyttää. Villiä. Luonnontieteellinen konsensus ei tunne eikä tarvitse koko sanaa ja tulee hyvin toimeen yksiselitteisillä sanoilla, jotka tarkoittavat AINA samaa.- Anonyymi00005
rennosti.m kirjoitti:
Luonnontieteet, kuten fysiikka, ovat riippumattomia kaikista metatieteistä ja metalogiikasta. Luonnontieteelliseen metodiin kuuluu vain joko havainto ja teoria tai teoria ensin ja sitten havainto.
Jokin edistys luonnontieteissä saattaa TUNTUA jostakusta niin suurelta, että Kuhnista luettuaan nimittää sitä 'paradigman muutokseksi', mutta mitään lisää tietoa se ei tuo. Päinvastoin, koska Kuhn itse sotkeutui tähän kvasikäsitteeseensä niin perinjuurin, että käytti sitä lopulta yli 20:ssä ERI merkityksessä.
Kuhniin palautuu myös se, että edelleen käsitettä käytetään hänen tavallaan lähes joka asiasta, eikä ole minkäänlaista seulaa, mistä sitä ei saisi käyttää. Villiä. Luonnontieteellinen konsensus ei tunne eikä tarvitse koko sanaa ja tulee hyvin toimeen yksiselitteisillä sanoilla, jotka tarkoittavat AINA samaa."Luonnontieteet, kuten fysiikka, ovat riippumattomia kaikista metatieteistä ja metalogiikasta. Luonnontieteelliseen metodiin kuuluu vain joko havainto ja teoria tai teoria ensin ja sitten havainto."
Ovat miten riippumattomia?
Tieteet ovat ainakin loogisesti riippuvia metalogiikasta, jo sinun omassa
esimerkissäsi näkyy käsitteellinen epäselvyys, kun tuot esille empirismin
ja loogis-matemaattiset menettelytavat.
Empirismi on erittäin filosofispitoinen käsite, loogiset menettelytavat
ovat lähinnä metalogiikkaan kuuluvaa.
Filosofinen otteesi tulee hyvin ilmi aloituksessa, joka on lähinnä fysikalismin ohjelmajulistus, KAIKKI-huudoilla tehostettuna.
Sehän on aivan puhdasta metafysiikkaa, filosofiaa.
Mitä Einstein teki yksiselitteisillä sanoilla, jotka tarkoittivatkin aivan
eri asiaa. Hän loi täydellisen sekamelskan antamalla aika-termille
merkityksen ainakin neljään eri aikakäsitteeseen. Sitä sitten selviteltiin
kauan ja edelleenkin se on hämmennyksen lähde.
R. - Anonyymi00007
Anonyymi00005 kirjoitti:
"Luonnontieteet, kuten fysiikka, ovat riippumattomia kaikista metatieteistä ja metalogiikasta. Luonnontieteelliseen metodiin kuuluu vain joko havainto ja teoria tai teoria ensin ja sitten havainto."
Ovat miten riippumattomia?
Tieteet ovat ainakin loogisesti riippuvia metalogiikasta, jo sinun omassa
esimerkissäsi näkyy käsitteellinen epäselvyys, kun tuot esille empirismin
ja loogis-matemaattiset menettelytavat.
Empirismi on erittäin filosofispitoinen käsite, loogiset menettelytavat
ovat lähinnä metalogiikkaan kuuluvaa.
Filosofinen otteesi tulee hyvin ilmi aloituksessa, joka on lähinnä fysikalismin ohjelmajulistus, KAIKKI-huudoilla tehostettuna.
Sehän on aivan puhdasta metafysiikkaa, filosofiaa.
Mitä Einstein teki yksiselitteisillä sanoilla, jotka tarkoittivatkin aivan
eri asiaa. Hän loi täydellisen sekamelskan antamalla aika-termille
merkityksen ainakin neljään eri aikakäsitteeseen. Sitä sitten selviteltiin
kauan ja edelleenkin se on hämmennyksen lähde.
R.Jos filosofistit käyttävät myös joitakin samoja sanoja, kuin me luonnontieteellisten menetelmien kannattajat, ei se millään tavalla osoita, että olisimme vähääkään rippuvaisia näiden sanojen filosofistakin konnotaatioista, joita emme omassa kielessämme käytä, emmekä ole omaksuneet ja hyväksyneet.
Puhumme empiirisestä havainnosta, mutta emme sisällytä siihen mitään konnotaatiota empirismiin päin. Samoin puhuessamme logiikasta, emme sisällytä siihen mitään metalogiikkaa, vaan vain yhtä ja ainoaa oikeaa päättelyä.
Samoin ns. Wienin piirin loogis-empiirinen FILOSOFIA, ei ole samaa, kuin luonnontieteitten looginen ja empiirinen menetelmä. Erehdyttävän samankuuloisista nimistä huolimatta edellinen on filosofiaa, jälkimmäinen puhdasta tutkimusta ilman filosofiaa ja filosofisia pähkäilyjä.
Filosofioita on monta, mutta loogista ja empiiristä tutkimusta kautta maailman vain yhtä laatua ja tulokset ovat yhtenevät. Jos eivät ole, kuten kylmäfuusio-asiassa, jossakin on virhe, se etsitään ja korjataan. Kylmäfuusiosta virhe löytyi koejärjestelyistä. rennosti.m - Anonyymi00010
Anonyymi00007 kirjoitti:
Jos filosofistit käyttävät myös joitakin samoja sanoja, kuin me luonnontieteellisten menetelmien kannattajat, ei se millään tavalla osoita, että olisimme vähääkään rippuvaisia näiden sanojen filosofistakin konnotaatioista, joita emme omassa kielessämme käytä, emmekä ole omaksuneet ja hyväksyneet.
Puhumme empiirisestä havainnosta, mutta emme sisällytä siihen mitään konnotaatiota empirismiin päin. Samoin puhuessamme logiikasta, emme sisällytä siihen mitään metalogiikkaa, vaan vain yhtä ja ainoaa oikeaa päättelyä.
Samoin ns. Wienin piirin loogis-empiirinen FILOSOFIA, ei ole samaa, kuin luonnontieteitten looginen ja empiirinen menetelmä. Erehdyttävän samankuuloisista nimistä huolimatta edellinen on filosofiaa, jälkimmäinen puhdasta tutkimusta ilman filosofiaa ja filosofisia pähkäilyjä.
Filosofioita on monta, mutta loogista ja empiiristä tutkimusta kautta maailman vain yhtä laatua ja tulokset ovat yhtenevät. Jos eivät ole, kuten kylmäfuusio-asiassa, jossakin on virhe, se etsitään ja korjataan. Kylmäfuusiosta virhe löytyi koejärjestelyistä. rennosti.m"Jos filosofistit käyttävät myös joitakin samoja sanoja, kuin me...."
Hmm.. sinulla näyttää olevan erikoinen käsitys filosofiasta, kuten useimmilla fysiikkapalstan kirjoittajilla, eikä se ole selvää edes filosofiapalstallakaan.
Täsmennetään vähän, ammatti-ihmisten mukaan filosofia on käsitteellistä
tutkimista, käsitteellisten yhteyksien selventämistä, ei mitään kielipelejä
mitä näytät ehdottavan.
Jo antiikin Kreikassa oli ajatuksia, että ihmisen tärkein tiedonlähde on
kokemuksen tuoma tieto, en tiedä mitä sanaa he käyttivät, eikä se ole
tärkeää, mutta käsite keksittiin silloin ja samaa käsitettä käytetään edelleen. kun sanotaan että tieto on empiiristä, silloin käytetään samaa
käsitettä kuin aikoinaan Aristoteles.
Ei ole väliä mitä tekniikkaa on käytössä, tuo käsite ei kerro mitään siitä, empiirinen tieto voi olla hyvinkin vaikka avaruuden korkeakultuurin hyväksymä periaate.
Empiirinen tiedonsaanti on aivan järkevä, empirismi yleisenä todellisuuden kuvauksena on jo epäilyttävä, kuten fysikalismi yleisenä filosofiana, ylläolevassa merkityksessä.
"Samoin puhuessamme logiikasta, emme sisällytä siihen mitään metalogiikkaa,
vaan vain yhtä ja ainoaa oikeaa päättelyä."
Toisaalta, kuten nimikin sanoo metalogiikka tutkii logiikkaa, miten
muuten tiedät, että käyttämäsi logiikka on "sitä oikeaa päättelyä".
Logiikkaa on tutkittu tuhansia vuosia, se on myös sitä metalogiikkaa.
Wienin piirin tarkoitus oli poistaa metafysiikka, eli filosofia, tieteestä.
Puhdistaa tiede, piirissä oli tosi kovia nimiä, esim Kurt Gödel,matemaatikko,
loogikko ja vielä matematiikan filosofi !
Erikoista kyllä, Wienin piiri ei onnistunut tässä, vaan kompastui noloon
virheeseen, vaihtoivat tutkimuskohdetta loogiseen empirismiin, joka
on jo aika lähellä periaatteitasi.
Filosofioita on monia, empiirisiä näkemyksiä on ehkä useita, vaikka
esim tieteellinen empirismi, mutta asian yhteydessä kylmäfuusio
esimerkkinä oli jo triviaali. Tiedemiehet ovat myös filosofeja, kuten
Einstein ja monet klassisen koulutuksen saaneista, nykyisistä en
ole varma, ajattelusta päätellen eivät ole.
Filosofia ylhäällä olevassa merkityksessä.
R. - Anonyymi00011
Anonyymi00010 kirjoitti:
"Jos filosofistit käyttävät myös joitakin samoja sanoja, kuin me...."
Hmm.. sinulla näyttää olevan erikoinen käsitys filosofiasta, kuten useimmilla fysiikkapalstan kirjoittajilla, eikä se ole selvää edes filosofiapalstallakaan.
Täsmennetään vähän, ammatti-ihmisten mukaan filosofia on käsitteellistä
tutkimista, käsitteellisten yhteyksien selventämistä, ei mitään kielipelejä
mitä näytät ehdottavan.
Jo antiikin Kreikassa oli ajatuksia, että ihmisen tärkein tiedonlähde on
kokemuksen tuoma tieto, en tiedä mitä sanaa he käyttivät, eikä se ole
tärkeää, mutta käsite keksittiin silloin ja samaa käsitettä käytetään edelleen. kun sanotaan että tieto on empiiristä, silloin käytetään samaa
käsitettä kuin aikoinaan Aristoteles.
Ei ole väliä mitä tekniikkaa on käytössä, tuo käsite ei kerro mitään siitä, empiirinen tieto voi olla hyvinkin vaikka avaruuden korkeakultuurin hyväksymä periaate.
Empiirinen tiedonsaanti on aivan järkevä, empirismi yleisenä todellisuuden kuvauksena on jo epäilyttävä, kuten fysikalismi yleisenä filosofiana, ylläolevassa merkityksessä.
"Samoin puhuessamme logiikasta, emme sisällytä siihen mitään metalogiikkaa,
vaan vain yhtä ja ainoaa oikeaa päättelyä."
Toisaalta, kuten nimikin sanoo metalogiikka tutkii logiikkaa, miten
muuten tiedät, että käyttämäsi logiikka on "sitä oikeaa päättelyä".
Logiikkaa on tutkittu tuhansia vuosia, se on myös sitä metalogiikkaa.
Wienin piirin tarkoitus oli poistaa metafysiikka, eli filosofia, tieteestä.
Puhdistaa tiede, piirissä oli tosi kovia nimiä, esim Kurt Gödel,matemaatikko,
loogikko ja vielä matematiikan filosofi !
Erikoista kyllä, Wienin piiri ei onnistunut tässä, vaan kompastui noloon
virheeseen, vaihtoivat tutkimuskohdetta loogiseen empirismiin, joka
on jo aika lähellä periaatteitasi.
Filosofioita on monia, empiirisiä näkemyksiä on ehkä useita, vaikka
esim tieteellinen empirismi, mutta asian yhteydessä kylmäfuusio
esimerkkinä oli jo triviaali. Tiedemiehet ovat myös filosofeja, kuten
Einstein ja monet klassisen koulutuksen saaneista, nykyisistä en
ole varma, ajattelusta päätellen eivät ole.
Filosofia ylhäällä olevassa merkityksessä.
R.Kuten luonnontutkijat pidän filosofiaa tutkimukselle TÄYSIN hyödyttömänä ja jopa harhaan vievänä, myös 'tieteen filosofiaa'. En ole käsitystäni tehnyt itse, vaan nojaan ainoastaan edistyneitten luonnontutkijoitten konsukseen ja samalla loogiseen ajatteluun.
Filosofinen moni- ja epätarkkasanainen esitys vain hämärtää sen tosiasian, että tiedon aukkoja on paikattu ajatustyöllä. Näin saadaan kelvottomia tuloksia.
Se, että entiset oikeatkin tiedemiehet saattoivat nimittää omaa toimintaansa filosofiaksi, johtuu siitä, että filosofia-sana oli vielä toisessakin käytössä, tarkoittamassa tieteellistä tutkimusta. Luonnontieteellinen 1) empiirinen ja 2)matemaattinen menetelmä oli kuitenkin jo silloin käytössä.
Tämä taas johtuu siitä historiallisesta seikasta, että luonnontieteellinen empiirinen ja matemaatinen menetelmä syntyi alkujaan filosofian piirissä, mistä on vielä muistona oppiarvot filosofian maisteri ja filosofian tohtori. Napanuora on nykyisin kuitenkin täysin poikki. rennosti.m - Anonyymi00012
Anonyymi00011 kirjoitti:
Kuten luonnontutkijat pidän filosofiaa tutkimukselle TÄYSIN hyödyttömänä ja jopa harhaan vievänä, myös 'tieteen filosofiaa'. En ole käsitystäni tehnyt itse, vaan nojaan ainoastaan edistyneitten luonnontutkijoitten konsukseen ja samalla loogiseen ajatteluun.
Filosofinen moni- ja epätarkkasanainen esitys vain hämärtää sen tosiasian, että tiedon aukkoja on paikattu ajatustyöllä. Näin saadaan kelvottomia tuloksia.
Se, että entiset oikeatkin tiedemiehet saattoivat nimittää omaa toimintaansa filosofiaksi, johtuu siitä, että filosofia-sana oli vielä toisessakin käytössä, tarkoittamassa tieteellistä tutkimusta. Luonnontieteellinen 1) empiirinen ja 2)matemaattinen menetelmä oli kuitenkin jo silloin käytössä.
Tämä taas johtuu siitä historiallisesta seikasta, että luonnontieteellinen empiirinen ja matemaatinen menetelmä syntyi alkujaan filosofian piirissä, mistä on vielä muistona oppiarvot filosofian maisteri ja filosofian tohtori. Napanuora on nykyisin kuitenkin täysin poikki. rennosti.mMuuten, minäkin olen mm. filosofian maisteri, mutta en ole filosofi. rennosti.m
- Anonyymi00013
Anonyymi00011 kirjoitti:
Kuten luonnontutkijat pidän filosofiaa tutkimukselle TÄYSIN hyödyttömänä ja jopa harhaan vievänä, myös 'tieteen filosofiaa'. En ole käsitystäni tehnyt itse, vaan nojaan ainoastaan edistyneitten luonnontutkijoitten konsukseen ja samalla loogiseen ajatteluun.
Filosofinen moni- ja epätarkkasanainen esitys vain hämärtää sen tosiasian, että tiedon aukkoja on paikattu ajatustyöllä. Näin saadaan kelvottomia tuloksia.
Se, että entiset oikeatkin tiedemiehet saattoivat nimittää omaa toimintaansa filosofiaksi, johtuu siitä, että filosofia-sana oli vielä toisessakin käytössä, tarkoittamassa tieteellistä tutkimusta. Luonnontieteellinen 1) empiirinen ja 2)matemaattinen menetelmä oli kuitenkin jo silloin käytössä.
Tämä taas johtuu siitä historiallisesta seikasta, että luonnontieteellinen empiirinen ja matemaatinen menetelmä syntyi alkujaan filosofian piirissä, mistä on vielä muistona oppiarvot filosofian maisteri ja filosofian tohtori. Napanuora on nykyisin kuitenkin täysin poikki. rennosti.m"Kuten luonnontutkijat pidän filosofiaa tutkimukselle TÄYSIN hyödyttömänä...."
Eivät filosofit tutki kylmäfuusiota, se on fyysikkojen tehtävä, heille
maksetaan siitä. Ovatko edes kiinnostuneet siitä, ehkä jotkut ovat.
Kun filosofit ovat kinnostuneet käsitteellisistä ongelmista, siis lähinnä
logiikasta, he saattoivat heti hoksata että kylmäfuusio ei toimi. Muistan
kun kuulin ensi kertaa uutisen asiasta, en uskonut siihen, taisin olla ajan
tasalla jo silloin.
"Filosofinen moni- ja epätarkkasanainen esitys vain hämärtää..."
Filosofit kirjoittavat kirjoja, esseitä, tutkimuksia, jos edellä mainittu
ajatuksesi on totta, kuka niitä viitsisi lukea, kirjoittaja menettäisi maineensa
sekavasta tuotannostaan. Pahanlaatuinen ammatillinen moka.
Se tuotanto on tietenkin tarkoitettu niille jotka ymmärtävät sitä, ei yleensä
edes tiedemiehille, ellei aihe kosketa suoraan heitä.
Koska mahdollisten filosofisten aiheiden määrä on hyvin suuri, asiaan
käytetty logiikka on myös erittäin joustava, joustavin mahdollinen, ei
mitään muodollista logiikkaa.
Sanoihin sellaisenaan ei kannata kiinnittää huomiota, sanoja voidaan
määritellä miten halutaan. Sitä paitsi ihmiset eivät ajattele sanoilla,
paitsi ehkä diktaattorit, jotka mielellään muuttelevat sanojen sisältöä,
hallitakseen alamaisiaan ja pitävät lähipiiriä pelossa.
Jos katsoo top filosofien taustaa, ja historiaa, sieltä löytyy filosofisen
koulutuksen saaneita, matemaatikkoja, loogikkoja, mutta ei yleensä
luonnontietelijöitä. Loogikoita yleensä aika paljon, heitä kiinnostaa
filosofian ongelmat joita he koettavat ratkaista, loogikoita on pidettävä
kovan luokan ammattilaisina, heille ei tuota filosofian logiikka vaikeutta
he päinvastoin ovat kehittämässä sitä.
Miksi luonnontieteilijät eivät ymmärrä filosofian logiikkaa, onko heidät
ehdollistettu suoraviivaisempaan ja yksinkertaisempaan logiikkaan jota
voi helposti soveltaa vaikka fysiikassa. Filosofinen logiikka on tekemäni
gallupin mukaan huonosti ymmärrettyä, joka vaatinee suht' pitkän tutustumisajan ja melkoista harjoittelua, mutta yleensä se koetaan
miellyttävänä, erikoiselta ja harvinaiselta, niin jos sitä osaa käyttää hyvin.
R. - Anonyymi00014
Anonyymi00013 kirjoitti:
"Kuten luonnontutkijat pidän filosofiaa tutkimukselle TÄYSIN hyödyttömänä...."
Eivät filosofit tutki kylmäfuusiota, se on fyysikkojen tehtävä, heille
maksetaan siitä. Ovatko edes kiinnostuneet siitä, ehkä jotkut ovat.
Kun filosofit ovat kinnostuneet käsitteellisistä ongelmista, siis lähinnä
logiikasta, he saattoivat heti hoksata että kylmäfuusio ei toimi. Muistan
kun kuulin ensi kertaa uutisen asiasta, en uskonut siihen, taisin olla ajan
tasalla jo silloin.
"Filosofinen moni- ja epätarkkasanainen esitys vain hämärtää..."
Filosofit kirjoittavat kirjoja, esseitä, tutkimuksia, jos edellä mainittu
ajatuksesi on totta, kuka niitä viitsisi lukea, kirjoittaja menettäisi maineensa
sekavasta tuotannostaan. Pahanlaatuinen ammatillinen moka.
Se tuotanto on tietenkin tarkoitettu niille jotka ymmärtävät sitä, ei yleensä
edes tiedemiehille, ellei aihe kosketa suoraan heitä.
Koska mahdollisten filosofisten aiheiden määrä on hyvin suuri, asiaan
käytetty logiikka on myös erittäin joustava, joustavin mahdollinen, ei
mitään muodollista logiikkaa.
Sanoihin sellaisenaan ei kannata kiinnittää huomiota, sanoja voidaan
määritellä miten halutaan. Sitä paitsi ihmiset eivät ajattele sanoilla,
paitsi ehkä diktaattorit, jotka mielellään muuttelevat sanojen sisältöä,
hallitakseen alamaisiaan ja pitävät lähipiiriä pelossa.
Jos katsoo top filosofien taustaa, ja historiaa, sieltä löytyy filosofisen
koulutuksen saaneita, matemaatikkoja, loogikkoja, mutta ei yleensä
luonnontietelijöitä. Loogikoita yleensä aika paljon, heitä kiinnostaa
filosofian ongelmat joita he koettavat ratkaista, loogikoita on pidettävä
kovan luokan ammattilaisina, heille ei tuota filosofian logiikka vaikeutta
he päinvastoin ovat kehittämässä sitä.
Miksi luonnontieteilijät eivät ymmärrä filosofian logiikkaa, onko heidät
ehdollistettu suoraviivaisempaan ja yksinkertaisempaan logiikkaan jota
voi helposti soveltaa vaikka fysiikassa. Filosofinen logiikka on tekemäni
gallupin mukaan huonosti ymmärrettyä, joka vaatinee suht' pitkän tutustumisajan ja melkoista harjoittelua, mutta yleensä se koetaan
miellyttävänä, erikoiselta ja harvinaiselta, niin jos sitä osaa käyttää hyvin.
R.Olen yliopistossa opiskellut RUNSAASTI myös filosofiaa, joten tiedän tasan tarkkaan, mitä se on. Filosofian kursseihin liittyy myös LOGIKKA, joka vastoin muuta filosofointia on täyttä rautaa. Ei kuuluu filosofian alalle ollenkaan.
Logikkaa on vain yhtä ainoaa laatua. Jos joku väittää jotakin muuta logiikaksi, puhuu pelkkää pyöreätä puppua. On vain yhtä matematiikkaa, yhtä logikkaa, ja ne ovat keskenään yhtäpitävät. Muu kuuluu genreen art, myös toisenlainen 'filosofinen logiikka'. rennosti.m - Anonyymi00017
Anonyymi00014 kirjoitti:
Olen yliopistossa opiskellut RUNSAASTI myös filosofiaa, joten tiedän tasan tarkkaan, mitä se on. Filosofian kursseihin liittyy myös LOGIKKA, joka vastoin muuta filosofointia on täyttä rautaa. Ei kuuluu filosofian alalle ollenkaan.
Logikkaa on vain yhtä ainoaa laatua. Jos joku väittää jotakin muuta logiikaksi, puhuu pelkkää pyöreätä puppua. On vain yhtä matematiikkaa, yhtä logikkaa, ja ne ovat keskenään yhtäpitävät. Muu kuuluu genreen art, myös toisenlainen 'filosofinen logiikka'. rennosti.mLisäisin vielä olevan on sangen ymmärrettävää, että olet saanut fysikkapalstalla nuivan vastaanoton. Älä kiusaa itseäsi, vaan siirry ihan omasta halustasi filosofiapalstalle, minne kuulutkin, keskustelemaan henkilöiden kanssa, jotka jakavat piintyneen humanistisen ja antiikkisen 'käsityksen' maailmasta.
Täällä kysellään fysiikan asioista ja toiset taas kertovat vastauksia, jos ovat perehtyneet asiaan. rennosti.m - Anonyymi00018
Anonyymi00017 kirjoitti:
Lisäisin vielä olevan on sangen ymmärrettävää, että olet saanut fysikkapalstalla nuivan vastaanoton. Älä kiusaa itseäsi, vaan siirry ihan omasta halustasi filosofiapalstalle, minne kuulutkin, keskustelemaan henkilöiden kanssa, jotka jakavat piintyneen humanistisen ja antiikkisen 'käsityksen' maailmasta.
Täällä kysellään fysiikan asioista ja toiset taas kertovat vastauksia, jos ovat perehtyneet asiaan. rennosti.mHeh.
Hyvää trollausta. Osaaminen vaan heikon puoleista.
- Anonyymi00002
Vinkki !
Filosofialla on oma palstansa, täällä saat siitä tarinoida aivan yksin.Tästä ei ilmene, oliko tämä tarkoitettu minulle vai filosofistille B, joka tuppaa fysiikkapalstalle. Itse pyrin esittelemään vain luonnontieteellistä maailmakuvaa ja 1) empiiristä ja 2) loogis-matemaattista tutkimusmenetelmää.
Koska filosofisti B esitti Kuhnin mielikuvituksellisia 'paradigmoja', jouduin kertomaan, mitä niistä luonnontieteitten puolella tiedetään.
- Anonyymi00003
Totuus on liikaa kaikille fyysikoille ja kosmologeille!
Ei Savoriselle.
The Dude selvitti miten maailmankaikkeus oikeasti toimii!
The One tietää että avaruudessa laajeneva näkyvä maailmankaikkeus koostuu räjähtävää energiaa kierrättävistä räjähtävän energian ruuhka-alueista jotka automaattisesti työntävät toisiansa pois päin toisistansa samassa suhteessa kuin laajenevat kierrättäessään tätä koko ajan räjähtävää energiaa.
The Man tietää että kolmiulotteiset alkuräjähdykset ovat edelleen käynnissä. Eli galaksien keskusten laajenevat supermassiiviset kohteet syntyivät omissa kolmen tilaulottuvuuden alkuräjähdyksissään ja ne säteilevät ziljoonittain erillisiä pimeän aineen laajenevia tihentymiä jotka kierrättäessään koko ajan räjähtävää energiaa, työntävät toisiansa pois päin toisistansa samassa suhteessa kuin laajenevat.
Atomeitten ytimet laajenevat ja kierrättävät avaruuteen hajaantuvaa laajenevaa pimeää energiaa josta syntyy rekisteröitävissä olevia hiukkasia kuten eletroneja ja fotoneita jotka edelleen koostuvat avaruuteen hajaantuvasta koko ajan räjähtävästä energiasta eli nekin laajenevat koko ajan samassa suhteessa kuin aineet ja valot laajenevat!
Fyysikoita tämä totuus pelottaa niin paljon että he uskottelevat itselleen ja toisilleen että se olisi muka avaruus joka jotenkin jotenkin muka laajenee jotenkin jotenkin!
.- Anonyymi00006
Kuinka paljon sinulla onkaan kuperkeikkoja rästissä? Tiedemaailma ei ole vieläkään hyväksynyt mullistavaa malliasi.
- Anonyymi00008
Protoni ja neutroni koostuvat kahdentyyppisistä alkeishiukkasista eli kvarkeista. Atomiytimet koostuvat protoneista ja neutroneista. Kun lisätään vielä kolmannen tyypin alkeishiukkaset eli elektronit, saadaan atomit eli alkuaineet, joista kaikki rakentuu.
Solu koostuu noin 1E+14 atomista ja ihminen noin 1E+14 solusta. Ihmisessä on noin 200 eri tyyppistä solua. Tietoisuus edellyttää, että neuroniverkot toimivat. Toiminta kuluttaa energiaa. Jos energian saanti loppuu, niin aivot muuttuu biojätteeksi.
Siltä tosiaan näyttää, että kaikki on alkeishiukkasia ja energiaa.- Anonyymi00009
Ymmärrät asiat hyvin. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
t. rennosti.m - Anonyymi00015
Olen samaa mieltä, eikä seuraava kysymykseni tarkoita, että epäilisin tietojasi. Kysyn, koska olen törmännyt ongelmaan aikaisemminkin.
Mistä tieto "ihminen noin 1E+14 solusta", on todennettavissa? Keskustelin mikrobiologin kanssa väitteestä, että ihminen on itse asiassa bakteerien kasvualusta. Aika yleinen väite on, että ihmisessä on tupla määrä bakteereja varrattuna ihmisen omiin soluihin. Kyseinen biologi piti väitettä uskottavana, mutta kertoi, ettei ollut löytänyt luotettavaa lähdettä, jossa edes ihmisen solujen lukumäärä olisi todennettu.
Jos kerrot lähteen, pääsisimme pari vuotta vanhassa keskustelussa eteenpäin... sano mummo lumessa. - Anonyymi00016
Anonyymi00015 kirjoitti:
Olen samaa mieltä, eikä seuraava kysymykseni tarkoita, että epäilisin tietojasi. Kysyn, koska olen törmännyt ongelmaan aikaisemminkin.
Mistä tieto "ihminen noin 1E 14 solusta", on todennettavissa? Keskustelin mikrobiologin kanssa väitteestä, että ihminen on itse asiassa bakteerien kasvualusta. Aika yleinen väite on, että ihmisessä on tupla määrä bakteereja varrattuna ihmisen omiin soluihin. Kyseinen biologi piti väitettä uskottavana, mutta kertoi, ettei ollut löytänyt luotettavaa lähdettä, jossa edes ihmisen solujen lukumäärä olisi todennettu.
Jos kerrot lähteen, pääsisimme pari vuotta vanhassa keskustelussa eteenpäin... sano mummo lumessa.Jo soluliman mitokondriot ovat alunperin itsenäisiä eliöitä, mutta jo kauan sitten ryhtyneet elämään vain soluissa, joten ihminen ja muut eläimet ovat kahden erisyntyisen solukon yhdelmä kuten jäkälät.
Sen lisäksi on valtava määrä välttämättomiä bakteereita ihmisen ruoansulatuksessa ja ihossa, luultavasti huomattavasti enemmän kuin ihmisen omia soluja. En ole nähnyt varmaa lähdettä, mikä kertoisi niiden määrästä.
On myös tauteja aiheuttavia bakteereja, sieniä ja viruksia. Voi todella sanoa, että ihminen on mikrobien elatusastia. Osa viruksista on päätynyt ihmisen DNA:han, lisääntyy siellä edelleen ja kertoo muinaisesta epidemiasta.
Voi myös sanoa, että hyödylliset mikrobit elävät symbioosissa ihmissolujen kanssa, koska molemmat saavat etua ja ovat toisilleen välttämättömät. rennosti.m
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta!
- Anonyymi00019
Eihän fysiikassa ole mitään muuta vikaa kuin mittauksen puutteet. Mittalaitteet eivät löyd kuin fysikaalisia seikkoja, mistä on pääteltävissä, että mittalaitteet eivät ole riittäviä maailman kuvaamiseen.
Ei tämä ole tämän vaikeampaa. Ja juu, se on filosofiaa.- Anonyymi00020
Jos mittalaitteet eivät ole riittäviä, kehitellään koko ajan tarkempia mittalaitteita toivossa, että niillä saataisi tuloksia.
Niin kauan, kuin mittalaitteitten tarkkuus ei ole rittävä, asia on ratkaisematon. Siihen ei lisätä filosofista komponenttia, jolla päästäisi riittämättömän mittatarkkuuden ohi. rennosti.m - Anonyymi00021
"Mittalaitteet eivät löyd kuin fysikaalisia seikkoja, mistä on pääteltävissä, että mittalaitteet eivät ole riittäviä maailman kuvaamiseen."
Kun minä en ole nähnyt lentäviä yksisarvisia, siitä on pääteltävissä, että ne ovat ihmissilmälle näkymättömiä. - Anonyymi00022
Anonyymi00021 kirjoitti:
"Mittalaitteet eivät löyd kuin fysikaalisia seikkoja, mistä on pääteltävissä, että mittalaitteet eivät ole riittäviä maailman kuvaamiseen."
Kun minä en ole nähnyt lentäviä yksisarvisia, siitä on pääteltävissä, että ne ovat ihmissilmälle näkymättömiä.Ja kun minä näen vain lentäviä yksisarvisia, voin päätellä, ettei mitään muuta ole olemassakaan. Olipa taas logiikkaa!
- Anonyymi00023
Hallusinaatio voi tuntua sen kokijasta todelliselta.
Vaikea on ulkopuolisen mitata tai havaita. - Anonyymi00024
Anonyymi00023 kirjoitti:
Hallusinaatio voi tuntua sen kokijasta todelliselta.
Vaikea on ulkopuolisen mitata tai havaita.Fysikallinen maailmankatsomus on hallusinaatio. Vaikea on sellaisen omaksunutta valistaa muusta.
- Anonyymi00025
Anonyymi00024 kirjoitti:
Fysikallinen maailmankatsomus on hallusinaatio. Vaikea on sellaisen omaksunutta valistaa muusta.
Kirjoitat: "Fysikallinen maailmankatsomus on hallusinaatio. Vaikea on sellaisen omaksunutta valistaa muusta."
Eikö tämä ole ns. salaliittoteoria?
Älä siis tule enää fysiikapalstalle 'väärin ymmärrettäväksi'. Lyöt vain uudestaan ja uudestaan pääsi betoniin. Luonnontieteitten puolella tiedetään paljon vähemmän, kuin filosofistit luulevat tietävänsä, mutta mikä tiedetään, on VARMAA. rennosti.m - Anonyymi00026
Anonyymi00025 kirjoitti:
Kirjoitat: "Fysikallinen maailmankatsomus on hallusinaatio. Vaikea on sellaisen omaksunutta valistaa muusta."
Eikö tämä ole ns. salaliittoteoria?
Älä siis tule enää fysiikapalstalle 'väärin ymmärrettäväksi'. Lyöt vain uudestaan ja uudestaan pääsi betoniin. Luonnontieteitten puolella tiedetään paljon vähemmän, kuin filosofistit luulevat tietävänsä, mutta mikä tiedetään, on VARMAA. rennosti.mHallusinaatio on deluusio. Siinä ei ole mitään teoriaa. Deluusiossa ihminen fantasioi asioita, joilla ei ole yhetyttä todellisuuteen. Itse "todellisuus" on aina filosofinen käsite, eikä sitä voi siis fysiikka koskaan itsessään havaita.
- Anonyymi00027
Anonyymi00026 kirjoitti:
Hallusinaatio on deluusio. Siinä ei ole mitään teoriaa. Deluusiossa ihminen fantasioi asioita, joilla ei ole yhetyttä todellisuuteen. Itse "todellisuus" on aina filosofinen käsite, eikä sitä voi siis fysiikka koskaan itsessään havaita.
Hallusinaatio on kokijan aivoissa tapahtuva fysikaalinen tapahtuma.
Hallusinaation näkijä kokee sen ihan todellisesti.
Se on siis todellinen, todellisuudessa tapahtuva asia.
Hermoston häiriö tapahtuu kokijan aivoissa, eli se ei ole muille havaittavaa todellisuutta, ainakaan samanlaisena. - Anonyymi00028
Anonyymi00027 kirjoitti:
Hallusinaatio on kokijan aivoissa tapahtuva fysikaalinen tapahtuma.
Hallusinaation näkijä kokee sen ihan todellisesti.
Se on siis todellinen, todellisuudessa tapahtuva asia.
Hermoston häiriö tapahtuu kokijan aivoissa, eli se ei ole muille havaittavaa todellisuutta, ainakaan samanlaisena.Kokemuksen kokija ei voi tietää kokemuksen "todellisuutta". Tässä mielessä todellisuus jää siis määrittelemättömäksi.
Hermostollista tilaa voidaan tutkia, ja siten siis hermostosta saadaan tietoa. Kokemus jää tosin tavoittamattomaksi. - Anonyymi00029
Anonyymi00028 kirjoitti:
Kokemuksen kokija ei voi tietää kokemuksen "todellisuutta". Tässä mielessä todellisuus jää siis määrittelemättömäksi.
Hermostollista tilaa voidaan tutkia, ja siten siis hermostosta saadaan tietoa. Kokemus jää tosin tavoittamattomaksi.....kokee subjektiivisesti jonkin todellisena.
Se on todellinen kokemus mielessä,
riippumatta ympäröivästä reaalimaailmasta.
Esimerkiksi vahva usko.
- Anonyymi00030
Peräkamarifilosofia ei kuulu fysiikka-palstalle. Poistukaa! Jospa teille jostain löytyisi oma palsta.
- Anonyymi00031
Koska sinulla ei ole mitään sanottavaa fysiikasta, vain ilkeää puskista huutelua, jolla yrität tyydyttää aggressiivisia tarpeitasi, olisi mitä suotavinta, että itse poistuisit paikalta.
- Anonyymi00032
Kaiken teoria on vielä kesken joten älä perusta teoriaasi keskeneräisyydelle vaikka haluatkin kaiken olevan vielä todistettua.
- Anonyymi00033
Äläkä myöskään perusta elämääsi Jumalalle tai jollekkin uskoon perustuvalle asialle. Elämäsi ei perustu uskolle eikä subjektiivisiuteen. Usko ei perustu todellisuuteen eikä todellisuus uskoon.
- Anonyymi00034
Fysiikka on kaikkien vuorovaikutusta keskenään ja todellisuus aivojen luoma käsitys tästä.
- Anonyymi00036
Etsitkö intohimoista iltaa? Täältä saat sen ❤️ https://Christina.hoty.lat/Christina#/?/?/xjgoretoz
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valtion alijäämä = yritystukien määrä = 10 mrd. euroa
Mutta persut eivät vaan suostu tasapainottamaan valtion budjettia, vaikka yritystuet on tiedetty haitallisiksi. Miksi p1168325Suomi käyttää sosiaalietuuksiin suhteessa eniten rahaa koko maailmassa
Suomi käyttää sosiaaliturvaetuuksiin enemmän rahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin mikään muu maa maailmassa. Su4157548Mitä hyvää rikkaiden hyysääminen Suomelle tuonut?
Minäpä vastaan: ei yhtikäs mitään, vaan pelkkää vahinkoa. Demareiden ansiosta Suomen valtio oli käytännössä vielä 1980-95165Grahn-Laasonen: "Kansalainen joutuu pettymään, jos demareita äänestää"
Ministeri viittaa tuoreeseen Helsingin Sanomien juttuun, jossa demarijohtajan keinoja Suomen suunnan muuttamiseksi esite814816Vähän fiksumpi Nimi kisa ? :=)
Kirjoita teidän etunimet allekkain. Jos nimissä on joku kirjain sama, poista se. Tee sama tarkistus kaikille kirjaimill294599Mikä on suurin luonne- eroavuus sinussa
Ja kaivatussasi? Vaikuttaako se huonoon vai hyvään suuntaan siinä, että teistä voisi tulla jotain?2042939- 1202812
Kenen haluaisit voittavan Amazing Racen: Tuomas ja Esko, Millu ja Karoliina vai Maria ja Vilma?
Amazing Race Suomi huipentuu lauantaina finaaliin. Jäljellä on kolme paria ja tiedossa on tehtäviä, jotka järkyttävät os342742Gallup: Katsotko Salkkareita tai oletko katsonut?
Salatut elämät on suomalaisten suosikkisarja vuosikymmenestä toiseen. Salkkareiden parissa viettää aikaa sukupolvet laps232354Amazing Race Tomas rehellisenä Esko-appiukon, 63, tilasta: "Sairastelut ja..."
Tomas Grekov ja Esko Rotola-Pukkila ovat mukana Amazing Race Suomi -kisassa. Ja nyt vuorossa on finaali. Hankaluuksia m22227