Fysiikallinen maailmankatsomus

"Tutkijoita vastaan on tullut vain fysikaalia seikkoja ja monimutkaisuutta, mutta ei minkäänlaista emergenssiä tai muuta entiteettiä kuin energia/aine, jotka olisivat jotakin muuta kuin alkeisfysiikassa."

Riittävän stabiili ja monimutkainen aineellinen rakenne on selkeä todiste emergenssistä eli jostain sellaisesta mitä ei voida selittää pelkästään sen objektin koostumuksen perusteella joka tietysti palautuu alkeishiukkasiin pienimmässä mittakaavassa.

Pelkkä kuvailu esim. matemaattisilla kaavoilla ei ole kausaalinen selitys ja olettuihin luonnonlakeihin vetoaminen on lähinnä metafysiikkaa.

"....kuva on auki myös sille mahdollisuudelle, että joku muukin entiteetti löytyisi, mutta ainakaan toistaiseksi tällaista ei ole tapahtunut."

Luonnontieteet operoivat aistien ja mittauslaitteiden tuottaman datan pohjalta koska sellaisen informaation on helpompaa saavuttaa jonkinlainen tutkijoiden konsensus varsinkin käytössä olevan tieteenalan käsitteistön ja metodien puitteissa (ns. paradigma).

Jokaisella ihmisellä voi otaksua olevan myös kokemuksellista informaatiota jota ei voi palauttaa empiiriseen dataan ja sen suhteen on vaikeampaa saavuttaa konsensus siitä mitä on koettu mutta se kokemustieto ei sellaisenaan ole huonompaa informaatiota koska se usein mahdollistaa sen empiirisen datan tulkitsemisen. Tämä liittyy tietoisuuteen josta voi empiirisellä tasolla olla ainoastaan käyttäytymisen tason ja neurologisen tason korrelaatioita eivätkä korrelaatiot ole sama asia kuin kausaliteetti.

Jokainen voi suoraan kokea vain oman tietoisuutensa joka on aika selkeä ehdokas tunnetusta aineellisuudesta poikkeavalle entiteetille jos sen hahmottaa niin että aivot eivät tuota tietoisuutta vaan esim. että aivot, hermosto ja dna yhdessä toimivat lähinnä jonkinlaisena "virittimenä" jonkinlaisen epälokaalin tietoisuuskentän suhteen.


"Lopulta KAIKKI on vain enemmän tai vähemmän monimutkaista hiukkasten liikettä ja lopulta osoittautuvat hiukkasfysiikaksi. "

Tuo väite pitänee paikkansa empiirisen datan suhteen mutta on samalla myös äärimmäisen triviaali johtopäätös eikä sellaisenaan sulje pois kokonaisvaltaisempia hahmotuksia vaikka niiden oikeellisuuden suhteen vallitsee aina jonkinasteinen epävarmuus koska ne ovat usein tulkinnanvaraisia ja riippuvaisia omaksutusta metafysiikkaan liittyvästä tulkinnasta joka on lähinnä filosofiaan liittyvä asia jota ei voi kokeellisesti ainakaan helposti varmentaa.

Kannattaa pitää mielessä että väitteiden looginen ristiriidattomuus on todellisuuden välttämätön edellytys mutta se ei ole riittävä kriteeri ainakaan koko totuudelle koska kaikki tieto on aina jossain määrin fragmentaarista ja sen tiedon pätevyys voi olla ajallis-paikallisesti rajoitettua ja usein hyvin tulkinnanvaraista.

B

Käsitteen 'paradigma' lanseerasi Thomas Kuhn (1922 – 1996). Hän oli luonnontieteellisen koulutuksen saanut, mutta askarteli 'tieteen filosofian' alalla. Hänen paradigmojaan ihaillaan vain humanistisessa ja filosofistisessa maailmassa, ei luonnontieteissä.

Kuhnin 'paradigma' on kielellinen ilmaisu, jolle ei löydy vastinetta konkreettisessa maailmassa. Ei löytänyt Kuhn itsekään, sillä hän käytti sameaa termiänsä yli 20:ssa ERI MERKITYKSESSÄ.

Sanoilla hämärtäminen ei tuo kontribuutiota selkeään asiaan.

Vinkki !

Filosofialla on oma palstansa, täällä saat siitä tarinoida aivan yksin.