Tässä minun aloite:
Luin artikkelin ja sain idean.
https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011663587.html
Sitten kyselin ChatGPT:ltä:
Alla 5 konkreettista asiaa, joilla Suomea voisi kehittää ”Han-joen ihmeen” hengessä, sekä mitattavat mittarit, joilla nykyisen eduskunnan ja hallituksen tekoja (ei puheita) voi seurata.
1. Vientivetoisen teollisuusstrategian palauttaminen
Mitä tehtäisiin
Valitaan 5–7 strategista alaa (esim. akkuteknologia, puolijohteet, energiateknologia, puolustus, biotekniikka, datainfra, metsäteollisuuden korkean jalostusasteen tuotteet)
Julkinen rahoitus, luvitus ja verotus suunnataan vain näihin
Valtion omistajaohjaus tukee mittakaavaa ja vientiä, ei hajanaisia hankkeita
Miten mitataan
Teollisuuden osuus BKT:stä (%)
Tavara- ja palveluviennin osuus BKT:stä
Viennin kasvu strategisilla aloilla (€/vuosi)
Suomen tila nyt
❌ Teollisuusosuus laskenut pitkään
❌ Ei selkeästi rajattua teollisuusstrategiaa
Arvosana: 2/5
2. Nopeutettu luvitus ja valtion “kehityskoneisto”
Mitä tehtäisiin
Yksi kansallinen Fast Track -viranomainen isoille investoinneille
Lakisääteiset aikarajat luville (esim. 6–12 kk)
Viranomaisille sanktiot viivytyksistä (Park-tyyli, mutta demokraattisesti)
Miten mitataan
Keskimääräinen lupakäsittelyaika (kk)
Kuinka monta >100 M€ investointia toteutuu/vuosi
Kuinka moni hanke kaatuu luvitukseen
Suomen tila nyt
❌ Luvitus hidasta ja ennakoimatonta
❌ Investointeja perutaan/siirretään
Arvosana: 1,5/5
3. Suuryritysten kasvattaminen (”Chaebol-ajattelu” ilman korruptiota)
Mitä tehtäisiin
Tunnistetaan yritykset, joilla on globaali potentiaali
Julkinen rahoitus, vientituki ja T&K keskitetään niihin
Hyväksytään se, että kaikki eivät saa, vaan voittajia rakennetaan
Miten mitataan
Suomalaisten yritysten määrä Fortune Global 500 / EU Top 100 -listoilla
Yritysten keskimääräinen koko (liikevaihto)
Vientiyritysten määrä, jotka ylittävät 1 mrd € liikevaihdon
Suomen tila nyt
❌ Yrityskanta pirstaleinen
❌ Politiikka suosii “tasapuolisuutta” eikä skaalaa
Arvosana: 2/5
4. Koulutus ja työmarkkinat tuotantotalouden palvelukseen
Mitä tehtäisiin
Koulutusohjelmat sidotaan suoraan teollisuuden tarpeisiin
Insinööri-, teknologia- ja ammattikoulutus etusijalle
Työmarkkinat joustavammiksi vientialoilla
Miten mitataan
Insinöörien ja teknisten osaajien määrä / 1 000 asukasta
Valmistuneiden työllistyminen 6 kk sisällä (%)
Työmarkkinoiden joustavuusindeksit (OECD)
Suomen tila nyt
⚠️ Koulutus hyvä, mutta väärin kohdistunut
❌ Työmarkkinat jäykät
Arvosana: 3/5
5. Kansallinen pitkäjänteisyys yli vaalikausien
Mitä tehtäisiin
15–20 vuoden teollinen kehitysohjelma, jota ei revitä hallitusvaihdoksissa
Riippumaton elin seuraamaan toteutusta (vrt. Etelä-Korean taloussuunnittelulautakunta)
Poliittinen hinta ohjelmasta irtautumiselle
Miten mitataan
Kuinka usein strategiat muuttuvat
Toteutuneet investoinnit suhteessa päätöksiin
Lakien ja tukimallien ennakoitavuus (yrityskyselyt)
Suomen tila nyt
❌ Suunta vaihtuu vaaleittain
❌ Yritykset eivät luota jatkuvuuteen
Arvosana: 1,5/5
Miten seurata tekoja, ei puheita?
Seuraa näitä konkreettisesti:
Valtion budjetti – mihin raha oikeasti menee (ei otsikot)
Lakimuutokset – luvitus, työmarkkinat, verotus
Toteutuneet investoinnit, ei “neuvottelut”
Tilastokeskus + OECD-data (2–3 mittaria riittää)
Yritysten käyttäytyminen – investoivatko vai lähtevätkö
Jos luvitukset nopeutuvat, investoinnit kasvavat ja vienti nousee → hallitus onnistuu.
Jos puhe kasvaa mutta numerot eivät → ei onnistu.
Kokonaisarvio Suomen nykyisestä suunnasta
Nyt: noin 2 / 5
Suunta: enemmän hallinnointia kuin kehittämistä
Puuttuu: kylmä, määrätietoinen talousnationalismi demokraattisessa muodossa
Eli lyhyesti: Vähemmän selittelyä ja enemmän uskallusta.
Luin artikkelin ja sain idean.
https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011663587.html
Sitten kyselin ChatGPT:ltä:
Alla 5 konkreettista asiaa, joilla Suomea voisi kehittää ”Han-joen ihmeen” hengessä, sekä mitattavat mittarit, joilla nykyisen eduskunnan ja hallituksen tekoja (ei puheita) voi seurata.
1. Vientivetoisen teollisuusstrategian palauttaminen
Mitä tehtäisiin
Valitaan 5–7 strategista alaa (esim. akkuteknologia, puolijohteet, energiateknologia, puolustus, biotekniikka, datainfra, metsäteollisuuden korkean jalostusasteen tuotteet)
Julkinen rahoitus, luvitus ja verotus suunnataan vain näihin
Valtion omistajaohjaus tukee mittakaavaa ja vientiä, ei hajanaisia hankkeita
Miten mitataan
Teollisuuden osuus BKT:stä (%)
Tavara- ja palveluviennin osuus BKT:stä
Viennin kasvu strategisilla aloilla (€/vuosi)
Suomen tila nyt
❌ Teollisuusosuus laskenut pitkään
❌ Ei selkeästi rajattua teollisuusstrategiaa
Arvosana: 2/5
2. Nopeutettu luvitus ja valtion “kehityskoneisto”
Mitä tehtäisiin
Yksi kansallinen Fast Track -viranomainen isoille investoinneille
Lakisääteiset aikarajat luville (esim. 6–12 kk)
Viranomaisille sanktiot viivytyksistä (Park-tyyli, mutta demokraattisesti)
Miten mitataan
Keskimääräinen lupakäsittelyaika (kk)
Kuinka monta >100 M€ investointia toteutuu/vuosi
Kuinka moni hanke kaatuu luvitukseen
Suomen tila nyt
❌ Luvitus hidasta ja ennakoimatonta
❌ Investointeja perutaan/siirretään
Arvosana: 1,5/5
3. Suuryritysten kasvattaminen (”Chaebol-ajattelu” ilman korruptiota)
Mitä tehtäisiin
Tunnistetaan yritykset, joilla on globaali potentiaali
Julkinen rahoitus, vientituki ja T&K keskitetään niihin
Hyväksytään se, että kaikki eivät saa, vaan voittajia rakennetaan
Miten mitataan
Suomalaisten yritysten määrä Fortune Global 500 / EU Top 100 -listoilla
Yritysten keskimääräinen koko (liikevaihto)
Vientiyritysten määrä, jotka ylittävät 1 mrd € liikevaihdon
Suomen tila nyt
❌ Yrityskanta pirstaleinen
❌ Politiikka suosii “tasapuolisuutta” eikä skaalaa
Arvosana: 2/5
4. Koulutus ja työmarkkinat tuotantotalouden palvelukseen
Mitä tehtäisiin
Koulutusohjelmat sidotaan suoraan teollisuuden tarpeisiin
Insinööri-, teknologia- ja ammattikoulutus etusijalle
Työmarkkinat joustavammiksi vientialoilla
Miten mitataan
Insinöörien ja teknisten osaajien määrä / 1 000 asukasta
Valmistuneiden työllistyminen 6 kk sisällä (%)
Työmarkkinoiden joustavuusindeksit (OECD)
Suomen tila nyt
⚠️ Koulutus hyvä, mutta väärin kohdistunut
❌ Työmarkkinat jäykät
Arvosana: 3/5
5. Kansallinen pitkäjänteisyys yli vaalikausien
Mitä tehtäisiin
15–20 vuoden teollinen kehitysohjelma, jota ei revitä hallitusvaihdoksissa
Riippumaton elin seuraamaan toteutusta (vrt. Etelä-Korean taloussuunnittelulautakunta)
Poliittinen hinta ohjelmasta irtautumiselle
Miten mitataan
Kuinka usein strategiat muuttuvat
Toteutuneet investoinnit suhteessa päätöksiin
Lakien ja tukimallien ennakoitavuus (yrityskyselyt)
Suomen tila nyt
❌ Suunta vaihtuu vaaleittain
❌ Yritykset eivät luota jatkuvuuteen
Arvosana: 1,5/5
Miten seurata tekoja, ei puheita?
Seuraa näitä konkreettisesti:
Valtion budjetti – mihin raha oikeasti menee (ei otsikot)
Lakimuutokset – luvitus, työmarkkinat, verotus
Toteutuneet investoinnit, ei “neuvottelut”
Tilastokeskus + OECD-data (2–3 mittaria riittää)
Yritysten käyttäytyminen – investoivatko vai lähtevätkö
Jos luvitukset nopeutuvat, investoinnit kasvavat ja vienti nousee → hallitus onnistuu.
Jos puhe kasvaa mutta numerot eivät → ei onnistu.
Kokonaisarvio Suomen nykyisestä suunnasta
Nyt: noin 2 / 5
Suunta: enemmän hallinnointia kuin kehittämistä
Puuttuu: kylmä, määrätietoinen talousnationalismi demokraattisessa muodossa
Eli lyhyesti: Vähemmän selittelyä ja enemmän uskallusta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.