Bensiini- ja dieselmoottorien hyötysuhde on teoriassa 30–40 prosenttia ja käytännössä 20–30 prosenttia, mutta sähkömoottorien jopa 90–95 prosenttia, kertoo LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola.
https://yle.fi/a/74-20197363
Tuosta ne nyt kirjoittaa, kyllä minua niin raivostuttaa perussuomalaisena.
Mamut ja sähköautot raivostuttaa ja ilmsastonmuutoksen asiantuntija olen minä, kysyisivät minulta.
Enää ei valtion velka ja työllisyysjutut minua kiinnosta, epäolennaisia pikkujuttuja.
Tehdään yhdessä Perussuomalaisista pääministeripuolue ja Riikasta pääministeri.
https://yle.fi/a/74-20197363
Tuosta ne nyt kirjoittaa, kyllä minua niin raivostuttaa perussuomalaisena.
Mamut ja sähköautot raivostuttaa ja ilmsastonmuutoksen asiantuntija olen minä, kysyisivät minulta.
Enää ei valtion velka ja työllisyysjutut minua kiinnosta, epäolennaisia pikkujuttuja.
Tehdään yhdessä Perussuomalaisista pääministeripuolue ja Riikasta pääministeri.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mitä väliä sillä on mikä on meidän autojemme käyttövoiman hyötysuhde, paljon tärkeämpää on virolaisen pirtun alkoholipitoisuus, joka on ihanteellisesti 96,2 tilavuusprosenttia, ja käytännössähän siinä on alkoholia yleensä 95–96 %.
Viinaa, läskiä ja suolaa, sillä pärjää Perussuomalainen MIES. Lääkärit mitään mistään tiedä.
Matkusta junalla.
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/perussuomalaisten-purra-ymmarrykseni-mukaan-turun-tunnin-juna-on-toteutumassa/
Hyvä Purra.
Ei stana, miksi Turkuun ei pääse dieselveturilla tulevaisuudessa?
kyllä paras talviauto on polttomoottoriauto , mutta jos jättää kovilla pakkasilla yöksi käyntiin niin onko moottori edes lämmin aamulla 🤔
dieseleitä kun tuli suoraruiskut niin haukuttiin kylmiksi , olisiko sama bensakoneiden suoraruiskusissa
Sähköauton lataushäviöt: mihin energiaa menee?
Jos autosi akkukapasiteetti on 58 kW, se ei tarkoita, että voit ladata sen nollasta täyteen käyttäen siihen tarkasti 58 kWh. Yllättävää, mutta usein täytyy ladata enemmän virtaa kuin mitä autoon todellisuudessa latautuu. Tämän seurauksena maksat ylimääräisestä energiasta.
ADAC:n mukaan häviö voi olla 10–25 % koko latausenergiasta.
Aika paljon, vai mitä?
Eikä sitä yleensä voi välttää, vaan energiaa häviää matkalla autoosi.
Mistä tämä johtuu? Ja miten voit minimoida energiahäviön akkua ladattaessa? Tarkastellaanpa asiaa tarkemmin.
Mitä lataushäviö on?
Kun energia siirtyy pisteestä A pisteeseen B tai muuntuu muodosta toiseen, lataushäviöitä esiintyy aina jonkin verran. Näin tapahtuu, kun lataat autoa, tablettia, puhelinta tai mitä tahansa muuta laitetta, jossa on akku.
Vaikka et olisikaan fysiikan asiantuntija, tiedät varmasti Einsteinin säännön: energiaa ei voi luoda tai tuhota, sitä voi vain muuttaa muodosta toiseen.
Esimerkiksi juoksun aikana energia muuttuu kehosi tuottamaksi lämmöksi. Sama koskee sähköautojen lataamista.
Energia ei häviä, mutta... mihin se menee? Näytämme sinulle.
4 tärkeintä sähköauton lataushäviöön vaikuttavaa tekijää
Vaihtovirtalaturilla lataaminen koostuu useista osista:
Ajoneuvon laturin
Latauskaapeli
Lataustehosta
Sähköauton akun
Jokainen niistä aiheuttaa tehohäviötä ja heikentää lataustehokkuutta.
Tekijä 1: ajoneuvon laturin aiheuttama lataushäviö
Kiinteät laturit syyllistyvät valitettavasti eniten energiahäviöön, sillä niiden tehokkuus on yleensä 75–95 %:n tasolla.
Katsotaanpa miksi.
Ajoneuvon latausjärjestelmän päätehtävänä on muuntaa vaihtovirta tasavirraksi.
Muutos tuottaa lämpöä, minkä vuoksi sähköauton tehoelektroniikka on normaalisti nestejäähdytteistä. Valitettavasti se ei kuitenkaan suojaa täysin tehohäviöiltä.
Ajoneuvon latausjärjestelmät toimivat erityisen tehottomasti, kun virtaa virtaa liian vähän. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole mitään keinoa estää lataushäviötä.
Huomautus: Vaikka lataaminen suurella nopeudella vaikuttaa ratkaisulta, sen tekeminen jatkuvasti on haitallista ympäristölle. Tosiasia on, että korkeat virrat lisäävät sähköverkon painetta, kun taas matalammat virrat parantavat sähköverkon vakautta.
Tekijä 2: latauskaapelin aiheuttama lataushäviö
Jonkin verran energiaa häviää, kun se kulkee latauskaapelin läpi.
Kyse on resistanssista. Mitä lyhyempi latauskaapeli, sitä pienempi tehohäviö.
Miksi? Koska vastus on pienempi.
Vinkki: Pyri valitsemaan optimaalisen pituinen kaapeli autosi lataamiseen.
Tekijä 3: lataustehosta johtuva lataushäviö
Suurempi teho tuottaa enemmän lämpöä. Kuten jo tiedättekin, energia muuttuu normaalisti lämmöksi.
Muun muassa paksun latauskaapelin avulla on mahdollista vähentää lämpöä ja siten estää energiahäviö. Mitä suurempi latausnopeus, sitä paksumpi kaapelin pitäisi olla.
Oletetaan, että sähköauto ladataan 11 kW:n ja 22 kW:n teholla samalla kaapelilla, joka on tarkoitettu 11 kW:n latauspisteelle.
Mitä tapahtuu?
22 kW:n teholla häviöt kasvavat, koska lämpöä syntyy enemmän. Siksi on parempi käyttää tietylle latausnopeudelle suunniteltua kaapelia tai jopa ylittää se, jolloin energiahäviö on pienempi.
Vinkki: Lataamiseen tarvitaan paksu kaapeli. Esimerkiksi go-e tarjoaa sopivia kaapeleita jopa 22 kW:n lataukseen, mikä vähentää energiahäviöitä merkittävästi.
Tekijä 4: sähköauton akun lataushäviö
Latausaseman sähköenergia muunnetaan litiumioniakun kemialliseksi energiaksi. Muutosprosessi aiheuttaa lämpöä ja sen myötä tehohäviöitä.
Onneksi useimmissa sähköautoissa, Nissan LEAFia lukuun ottamatta, on lämmönhallintajärjestelmä, joka vähentää energiahäviötä akun lämmetessä tai jäähtyessä.
Pitää otta huomioon lataus häbiö mikä on säkkölamaaimessa akkuun ja kun sitä luretaan yhteensä noin 30 peos lisäki auton lämmitys sähköllä
Koballa oakkasella patterilaatikon range noin 300 km