Riikka Purran jouluinen tarina lähijunasta

Meillä perussuomalaisissa on nykyään nollatoleranssi rasismille ja fasismille. Mutta.

Aika paljon asiaa. Onks tää mun viitekehys nyt sit.

P:
Minut yllätti ihan perusduunarin tehneen hyvin samat havainnot ja analyysin suomalaisesta massamediasta. Kertoi jopa luopuneensa Ylen uutisten seuraamisesta, niiden ärsyttävän piiloaatteelisuuden vuoksi.

Perusduunari kykenee tähän yleensä aina, paitsi silloin, jos hänellä on muuta tekemistä kuin duunarointi, so. sosioekonomiseen ryhmään kuuluvaa negatiivista vertaistoimintaa (ylenmääräinen baarittelu esim.).

Oikein kunnon PERUSduunari (uhanalainen laji nykyään) kyllä ymmärtää – hänelle politiikka tai yhteiskunta ei ole kivoissa kirjoissa hyllyssä tai palkkakuitin alareunassa, vaan se on kaikkialla. Tätä on ruohonjuuritason politiikka.

Vaikka punavihreä kansalaisaktivismi yrittääkin asian unohtaa.

Muuten, jännä juttu, että keskiluokalle kaljan parissa filosofointi on vain korkeakulttuuria ja "mä oon kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä"...

Jarkko Sandell:
Eliitinkin edustajat ovat ihmisiä, ei robotteja. Ajat muuttuvat tarpeen vaatiessa hyvinkin nopeasti

P:
Niin! Parasta yhteiskunnallista muutosta saavat eliitissä aikaan sähikäiset, yhtäkkiset pienet pommit. Koko valtiokulttuuriin vaikutetaan niin. Miettikää, mistä nuo tulevat – VAALEISTA, yliopistoista, pienistä piireistä!

En ole lainkaan niin pessimisti maahanmuutonkaan suhteen kuin eräät täällä. Homma itää, myös suvaitsevaistossa. Lähinnä kysymyshän on siitä, mikä "uhriluku" on siedettävä.

P:
Naiset aina kertoo näitä arkielämän kokemuksia...

Joten tuosta Bang Bang Somaleistakin sen verran, että eilen junassa... Jostain Espoosta tuli koulujoukkio, ehkä 16–18 v. Mukana kaksi somalia, tyttö ja poika, ilmeisesti sisaruksia. Puhuivat suomea, keskenään välillä omaansa.

Tyttö luki Metroa, jossa luonnollisesti Matti Saari Erikoisnumero. Näytti pojalle lehteä, kommentoi jotain. Tähän huomattavalla testosteronilla ja uhmaamisella varustettu pikkusomppu totesi murtavalla suomella (siis että muutkin kuulevat):
"Vittu. Ei mua kiinnosta Suomi!!"

Mä olin kamalan tyytymätön elämääni, koska mun uusi tukkaväri oli muodostunut vääräksi, joten en voinut pitää spermaturpaani kiinni. Otin kuulokkeet korvistani ja kysyin spontaanin kiihtymyksen tilassa, että (aikuismaisella äänellä tietysti, olenhan aikuinen):
"Mitä sä sitten teet täällä?"

(Sen jälkeen kun joskus 10v tyttösenä pilkkasin skinhedejä tamperelaisessa bussissa, en olekaan uskaltautunut tällaiseen "rasistiseen keskusteluun" ventovieraiden kanssa.)

"Mitäää? Mitäää sä sanoo??!!11"

Toistin. Miksi sinua ei kiinnosta Suomi? Eikö pitäisi kiinnostaa? Mitä sä sitten teet täällä?
Onkosutjokuvittupakottanuttännetulemaanmeidänrahoillavittuelämään?!
(en sanonut viimeistä virkettä; sehän oli lapsi!)

Kai sitä joskus itsekin aika emotionaalisena käy.

Kun en suomalaiseltakaan mitään surunauhaa odota, mutta pienen somppupojan (pienen?!) odottaa olevan korrektimpi... Miksi?

No, jok.tap. poitsu totesi siinä kiroiltuaan hetken (tapaan, jonka osaa ihan kuka tahansa espoonkeskustalainen juippi), että
"BANG BANG!!"
ja näytti mua.

Edelleen tukastani roihahtaneena koin melkein aggressiivisia tunteita, en lainkaan mitään pelkoa tai uhrimentaliteettia. Häiskän huivipäinen siveä sisko siinä poitsua hyssytteli ja minä puristelin päätäni aikuismaiseen tapaan.

Onneksi jäivät seuraavalla asemalla pois.

Minä, kaikella 54 kilollani, olen parhaimmillani hirveän spontaani =)
(joo, hävettää, en toki yleensä kommentoi heille – mutta se tukka vaikutti tässä!)

Pirjo:
Jos mulle annettaisiin ase, ruumiita tulisi ihan lähijunassakin, you see.

Ootko muuten ite joskus haukkunut miesten elimiä pieniksi? Miksi?

Itse olen huomannut, että pienistäkin hyötyy paljon enemmän, kun niitä kehuu isoiksi.

(jatkuu…)