Tilastokeskuksen mukaan työttömänä oli marraskuussa 276 000 henkeä eli 50 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi jatkoi nousuaan ja päätyi peräti 10,6 prosentin lukemaan.
”Harva ennusti vielä erityisen myönteisiä uutisia työmarkkinoilta, mutta työttömyyslukemat olivat matalalle viritettyjä odotuksiakin heikompia. Työttömyys on noussut selvästi korkeammalle tasolle kuin koskaan ennen 2000-luvulla”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta.
”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, Appelqvist sanoo.
Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille laski 76,1 prosenttiin. Työllisiä oli silti vain 3000 vähemmän kuin vuosi sitten, eli työllisyys oli korkeasta työttömyydestä huolimatta lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten.
Perinteinen 15–64-vuotiaiden työllisyyden trendi oli 71,6 prosenttia, mikä on edelleen historiallisesti ajatellen kohtalaisen korkea lukema. Siedettävän korkeaa työllisyyslukua rumentaa kuitenkin se, että työllisyyttä on pitänyt yllä lähinnä osa-aikainen työskentely, kun taas kokoaikaiset työpaikat ovat olleet laskussa koko vuoden.
”Työttömyysluvut ovat murheellista katsottavaa. Samalla täytyy muistaa, että työllisyys reagoi suhdannekäänteisiin pitkällä viiveellä. Siksi työttömyys on usein korkeimmillaan siinä kohdassa, kun suhdanne on jo kehittymässä parempaan suuntaan”, toteaa Appelqvist.
Työvoiman kysyntä jatkui marraskuussa erittäin heikkona. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin marraskuussa vaatimattomat 26 400. Myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkui edelleen.
Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli marraskuussa noin 133 400, mikä on sekin korkein lukema 2000-luvulla.
”Heikko työvoiman kysyntä näyttäytyy yhä pahenevana ongelmana pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Pitkäaikaistyöttömyys poistuu vasta siinä vaiheessa, kun talouden elpyminen on edennyt kypsään vaiheeseen. Pelkään pahoin, että parhaassakin tapauksessa hyviä uutisia joudutaan odottamaan pitkälle ensi vuoden puolelle”, arvioi Appelqvist.
”Harva ennusti vielä erityisen myönteisiä uutisia työmarkkinoilta, mutta työttömyyslukemat olivat matalalle viritettyjä odotuksiakin heikompia. Työttömyys on noussut selvästi korkeammalle tasolle kuin koskaan ennen 2000-luvulla”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta.
”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, Appelqvist sanoo.
Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille laski 76,1 prosenttiin. Työllisiä oli silti vain 3000 vähemmän kuin vuosi sitten, eli työllisyys oli korkeasta työttömyydestä huolimatta lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten.
Perinteinen 15–64-vuotiaiden työllisyyden trendi oli 71,6 prosenttia, mikä on edelleen historiallisesti ajatellen kohtalaisen korkea lukema. Siedettävän korkeaa työllisyyslukua rumentaa kuitenkin se, että työllisyyttä on pitänyt yllä lähinnä osa-aikainen työskentely, kun taas kokoaikaiset työpaikat ovat olleet laskussa koko vuoden.
”Työttömyysluvut ovat murheellista katsottavaa. Samalla täytyy muistaa, että työllisyys reagoi suhdannekäänteisiin pitkällä viiveellä. Siksi työttömyys on usein korkeimmillaan siinä kohdassa, kun suhdanne on jo kehittymässä parempaan suuntaan”, toteaa Appelqvist.
Työvoiman kysyntä jatkui marraskuussa erittäin heikkona. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin marraskuussa vaatimattomat 26 400. Myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkui edelleen.
Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli marraskuussa noin 133 400, mikä on sekin korkein lukema 2000-luvulla.
”Heikko työvoiman kysyntä näyttäytyy yhä pahenevana ongelmana pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Pitkäaikaistyöttömyys poistuu vasta siinä vaiheessa, kun talouden elpyminen on edennyt kypsään vaiheeseen. Pelkään pahoin, että parhaassakin tapauksessa hyviä uutisia joudutaan odottamaan pitkälle ensi vuoden puolelle”, arvioi Appelqvist.
Vastaukset 13
Vanhimmat
KEHA-keskuksesta saat tarkemmat tiedot
Työllisyyskatsaus Marraskuu 2025
Kuntien työllisyyspalveluissa oli marraskuun lopussa yhteensä 318 700 työtöntä työnhakijaa, mikä on 26 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,8 prosenttia eli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Tiedot ilmenevät ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Työnvälitystilastosta.
https://www.doria.fi/handle/10024/193609
Onneksi meillä on hyvä hallitusohjelma.
Tääkin talousoikeistoekonomisti löytää oikeiston paskomasta työttömyydestä taas hyvää, kuten hän ja ideologiakaimat ovat löytäneet myös EU:n huonoimmasta talouskehityksestä, EU:n selvästi pahimmasta velkaantumisesta ja tämän vuoden Suomen Ennätys velanotosta 17,8 mrd euroa tai 2000-luvun pahimmista konkursseista ensin 2024 ja nyt vielä pahemmista 2025. Positiivista pöhinää oikeistolla.
Mut korkea työttömyysastehan johtuu vain ja ainoastaan ma muista.
Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää.
Näitä PersujenPerseilyjä maksetaan vielä todella pitkään.
Kaikki konkursseissa työnsä menettäneet ja yteissä irtisanotut ovat työllistyneet samointein. Osa-aikaseen ruputyöhön ilmeisesti kun niiden määrä on kasvanut. Tai sit joku valehtelee työllisyystilastoja.
Tarvitaan siis lisää työperäisiä mat uja
Satonen ja Mänttinen ovat jo varanneet liput Filippiineille. Aijjai
Koita nyt painaa jouluna hommia.
Nää oli marraskuun luvut, joulukuun taas korkeammat kun ilmestyy kuukauden viiveellä. Meneekö jo yli 11%:n, tällä politiikalla ihan mahdollista.
Läpy läpy tap tap läpy läpy tap tap emote
Laskennallisestihan on tullut jo 90000 uutta työpaikkaa. Potkulailla saadaan sitten loput 10000. Laskennallisesti. Työttömyysprosenttihan kasvaa mutta sehän johtuu vaan yllä mainostetuista "vuohineuvoksista ja kelarotista", esim konkurssi- ja yt-irtisanomisaallot eivät mitenkään liity asiaan.
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
2
Työssä olevien määrä ei kuitenkaan ole juurikaan muuttunut , vaan tilastoihin on tullut eri työllistämiskeinojen väkeä . Netissä on ministerin kertomana mistä ryhmistä lukumäärä nousi .
Oikeistoaate saa ihmiset vieroksumaan työtä. Oikeistoaatteeseen kuuluu rikastuminen muiden kustannuksella. Jos kyvyt eivät riitä rikastumaan itse, pitää köyhdyttää muita, että tulo- ja varallisuuserot kasvavat mittoihin, joihin oikeistoaatteen kannattajat haluavat niiden kasvavan. Oikeistoaatelaiselle on aina hyvin tärkeää olevansa parempi kuin köyhät ja muut luuserit.