Raportti: Rikkain prosentti rikastuu ja vastaa jopa 40 prosentista päästöistä
Eriarvoisuus|Vauraimman yhden prosentin osuus hiilipäästöistä on noin 15 prosenttia, jos vain oma kulutus huomioidaan, arvioi joulukuussa julkaistu Maailman eriarvoisuusraportti.''
Eriarvoisuus|Vauraimman yhden prosentin osuus hiilipäästöistä on noin 15 prosenttia, jos vain oma kulutus huomioidaan, arvioi joulukuussa julkaistu Maailman eriarvoisuusraportti.''
Vastaukset 5
Vanhimmat
Rikkain sadasosa eli prosentti maapallon väestöstä on vastuussa noin 40 prosentista hiilidioksidipäästöistä, kun mukaan lasketaan heidän omistuksiinsa liittyvät päästöt.
Tulos käy ilmi muutama viikko sitten julkaistusta Maailman eriarvoisuusraportista (World Inequality Report 2026).
”Köyhin puolikas maailman väestöstä aiheuttaa kolme prosenttia maailman hiilipäästöistä, jos omistuksien aiheuttamat hiilipäästöt otetaan huomioon. Samalla laskutavalla vaurain kymmenen prosenttia on vastuussa 77 prosentista hiilipäästöistä”, raportissa kerrotaan.
Kyseessä on kolmas kerta, kun Pariisissa toimiva World Inequality Lab julkaisee maailman eriarvoisuutta koskevan selvityksensä. Selvityksen tekoon osallistuu 200 tutkijaa eri puolilta maailmaa.
Raportin mukaan vauraus maailmassa on noussut historiallisen korkealle tasolle, mutta jakautuu hyvin epätasaisesti.
Rikkain 0,001 prosenttia eli yksi sadastuhannesosa tai tarkemmin laskien 60 000 ihmistä omistaa kolme kertaa enemmän omaisuutta kuin köyhin puolikas maapallon 8,3 miljardista ihmisestä yhteensä.
Superrikkaiden varallisuus on kehittynyt selvästi muita väestöryhmiä nopeammin.
Vauraimman 0,001 prosentin osuus maailman varallisuudesta on kasvanut vuoden 1995 neljästä prosentista yli kuuteen, raportti toteaa.
Lähes joka alueella rikkain prosentti omistaa enemmän kuin loput 90 prosenttia yhteensä, raportti toteaa.
”Esitetyt tilastot ovat silmiinpistäviä. Vaurain kymmenys maailman väestöstä omistaa lähes kolme neljäsosaa kaikesta omaisuudesta, kun köyhin puolikas maailman väestöstä omistaa tuskin kahta prosenttia”, ekonomistit Jayati Ghosh ja Joseph E. Stiglitz kirjoittavat raportin esipuheessa.
Raportissa eriarvoisuuden kehitystä on tutkittu 40 maassa. Eurooppaan verrattuna eriarvoisuus on suurinta Lähi-idässä, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa.
Suomessa suurin muutos verotettujen tulojen välisessä erossa eniten ansaitsevan kymmenyksen ja pienituloisimman 50 prosentin välillä tapahtui 1993, kun pääoma- ja ansiotulojen verotus eriytettiin toisistaan.
Muina ”uusina” löydöksinä raportti nostaa esiin joukon sukupuoleen, alueisiin ja koulutukseen liittyviä havaintoja.
Globaalisti naisten palkat ovat 61 prosenttia miesten palkoista, mutta naisten osuus laskee 32 prosenttiin, jos mukaan lasketaan niin sanottu ilmainen työ kuten kotityöt sekä lasten- ja vanhustenhoito.
”Kaikilla alueilla naiset tekevät enemmän työtunteja kuin miehet, jos palkaton työ huomioidaan”, raportin tiivistelmässä todetaan.
Länsimaisissa demokratioissa raportti kiinnittää huomiota tulo- ja koulutustasojen eriytymiseen perinteisestä mallista – aiemmasta luokkajaosta on siirrytty kehitykseen, jossa korkeasti koulutetut nojautuvat vasemmalle, samalla kun suurituloiset äänestäjät pysyvät linjassa oikeiston kanssa.
Raportti kiinnittää huomiota myös köyhiltä mailta perittäviin korkeampiin korkoihin ja maksuihin finanssitaloudessa.
”Globaalilla tasolla noin yhden prosentin verran globaalista bruttokansantuotteesta virtaa vuosittain köyhistä rikkaisiin maihin.”
Määrä on tutkijoiden mukaan lähes kolme kertaa globaalin kehitysavun suuruinen.
Raportti kiinnittää huomiota siihen, että ne, joiden omaisuus lasketaan sadoissa miljoonissa tai miljardeissa, maksavat tyypillisesti suhteellisesti vähemmän veroja kuin suurin osa väestöstä.
”Tämä ei ainoastaan heikennä verotuksen oikeudenmukaisuutta. Se riistää yhteiskunnilta voimavaroja, joita tarvitaan koulutukseen, terveydenhoitoon ja ilmastotekoihin”, raportti toteaa.
Se kehottaa muun muassa progressiivisen verotuksen ulottamista oikeudenmukaisemmin ultra-rikkaisiin ja vahvempia julkisia panostuksia koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan.
Raportin pääkokoajina ovat Ricardo Gómez-Carrera, Lucas Chancel, Rowaida Moshrif ja Thomas Piketty.
Tavallaan tämä rikas kymmenys tuhoaa maapallomme. Pitäisi olla joku mittari, joka määrittelee henkilökohtaisen hiilijalanjäljen sallitun määrän ja sitä suurempi olisi rikos ja vankeutta ainakin 20v. ehdotonta.
Turha on turhaa ja liika on liikaa.
Jos tuota rikkainta kymmenystä ei olisi niin me laskettaisiin helmitaululla, viestittelisimme lennättimen avulla ja liikuttaisiin hevosella.
...ja elettäisiin niin paljon onnellisempaa elämää.