Venäjän taloudellinen tilanne tuo mieleen Neuvostoliiton viimeiset vuodet, kirjoittaa venäläinen taloustoimittaja Tatiana Rybakova.
– Olen nähnyt tämän aikaisemminkin. Olen kuullut nämä sanat, nämä selitykset, 1980-luvun jälkipuoliskolla. Kysymys ei ole enää siitä, ovatko yhtäläisyydet tosia – sillä ne ovat – vaan siitä, päättyykö tarina samalla tavalla vai onko Venäjä matkalla kohti toisenlaista loppunäytöstä, Rybakova kirjoittaa.
Venäjä painii lukuisten taloudellisten haasteiden kanssa. Maan talouskasvu sakkaa, samalla kun inflaatio ja korot ovat korkealla.
– Olen nähnyt tämän aikaisemminkin. Olen kuullut nämä sanat, nämä selitykset, 1980-luvun jälkipuoliskolla. Kysymys ei ole enää siitä, ovatko yhtäläisyydet tosia – sillä ne ovat – vaan siitä, päättyykö tarina samalla tavalla vai onko Venäjä matkalla kohti toisenlaista loppunäytöstä, Rybakova kirjoittaa.
Venäjä painii lukuisten taloudellisten haasteiden kanssa. Maan talouskasvu sakkaa, samalla kun inflaatio ja korot ovat korkealla.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kyllä kiinnostaa Venäjän talous, pitäisi pikkuisen katsella tämän Suomen taloutta jo yli700000 ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. Tässä maassa toukohousut eivät vieläkään ole heränneet todellisuuteen VALITETTAVASTI.
Venäjällä on kymmeniä miljoonia köyhiä, revi siitä
Suomen taloudesta tulee mieleen vuosi 1700 luvulla.
1700-luvun Suomen talous oli pääasiassa maatalousvaltaista, mutta siirtymävaiheessa kohti kauppaa ja pientä teollisuutta: puutavaran vienti (erityisesti palkit) ja kauppasahat nousivat tärkeiksi, kun taas Viaporin linnoituksen rakentaminen lisäsi kulutusta ja metsien käyttöä; talous oli sidottu Ruotsin valtakuntaan ja sen markkinoihin, ja merkantilistinen talouspolitiikka pyrki työnjakoon kaupungin ja maaseudun välillä, vaikka käytännössä työnjako jäi kehittymättömäksi ja lähes kaikki harjoittivat maataloutta.
Talousrakenteet ja elinkeinot
Maatalous: Edelleen talouden perusta, jossa suurin osa väestöstä eli. Isojako alkoi muuttaa maanomistusta ja viljelykäytäntöjä.
Metsätalous: Puutavaran vienti, erityisesti Helsingin ympäristössä, alkoi 1700-luvun alussa palkeilla ja myöhemmin kauppasahojen myötä (hienoterätekniikka).
Kauppa: Pieniä, kehittymättömiä kaupunkeja, joissa harjoitettiin käsityötä ja kauppaa, mutta myös maanviljelyä (esim. Helsinki, Turku).
Oma vikas jos olet köyhä.
Saathan sinä kela tukes.
Jostain syystä Suomenkin talous sakka samalla lailla ilman sotimistakin. Tai ehkä juuri sodan vaikutuksesta, kun pitää lähettää aseita ja rahaa Ukrainaan. Suomi on niin hyväntahtoinen maa, että muut ensin, sitten me itse, jos jotain sattuu jäämään jäljelle.
Nyt puhutaan Venäjästä Igor. Älä muuta puheenaihetta.
Kaikki länsimaat auttaa Ukrainaa.
Suomi on maksanut EU:lle 2000-luvulla satoja miljoonia euroja vuodessa nettomaksuna, eli enemmän kuin on saanut takaisin tukina, vaihdellen vuosittain noin 300 miljoonasta yli 900 miljoonaan euroon, riippuen EU:n budjetista ja Suomen taloudellisesta tilanteesta, ja maksujen kokonaissumma 2000-luvulla nousee useisiin miljardeihin euroihin vuosikymmenten aikana. Tarkka kokonaissumma vaatisi vuosikohtaisten nettomaksujen yhteenlaskua, mutta summat ovat olleet merkittäviä, usein yli miljardi euroa bruttomaksuna ja nettona miljoonia tai satoja miljoonia.
Esimerkkejä 2000-luvun maksuista:
Noin 2009: Suomen nettomaksu oli 319 miljoonaa euroa (netto).
Noin 2016: Suomen nettomaksu oli noin 1,7 miljardia euroa bruttomaksuina (brutto).
Noin 2021: Suomen nettomaksu oli 970 miljoonaa euroa (netto).
Noin 2023: Suomi maksoi 2,3 miljardia euroa bruttomaksuina (brutto).
Viime vuosina (esim. 2024): Nettomaksut ovat olleet satoja miljoonia (esim. 309 milj. €), kun taas bruttomaksut ovat olleet miljardeja (esim. 2,2 milj. €).
Nettomaksu ja bruttomaksu:
Bruttomaksu: Kaikki Suomen maksut EU:n budjettiin (esim. tullit, arvonlisäperusteiset maksut, BKT-pohjaiset maksut).
Nettomaksu: Bruttomaksu miinus Suomen saamat EU-tuet ja -hyödyt.
Yhteenvetona Suomen rahallinen panos EU:lle 2000-luvulla on ollut jatkuvasti merkittävä, useita miljardeja euroja vuosikymmenen aikana, mutta yksittäisen vuoden määrä riippuu siitä, lasketaanko netto- vai bruttomaksua.
Suomi ei ole ottanut velkaa suoraan EU:lta, vaan euroalueen jäsenenä se on ottanut velkaa pääomamarkkinoilta, ja 2000-luvulla velka on kasvanut merkittävästi erityisesti finanssikriisin, hitaamman talouskasvun ja viime vuosien kriisien (kuten koronapandemian ja energiakriisin) seurauksena, nousten 2020-luvun puolivälissä jo yli 180 miljardiin euroon ja BKT:hen nähden yli 60 % tasolle. Vaikka 2000-luvun alku oli hyvää aikaa, jolloin velkasuhde laski, velkaantuminen kiihtyi myöhemmin, ja valtio on joutunut kattamaan alijäämiä velalla.
Tärkeimmät kehityskulut 2000-luvulla:
2000-luvun alku: Suomi oli vahvassa taloudellisessa tilanteessa, ja julkinen velka suhteessa BKT:hen laski noin 30 prosenttiin.
Finanssikriisi (2008-): Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden kriisi ja Nokian vaikeudet johtivat hidastuneeseen kasvuun ja velkaantumisen alkuun.
2010-luku: Velkasuhde tasoittui, mutta oli edelleen kasvussa. Valtio rahoitti alijäämiä edullisella lainalla.
2020-luku: Koronapandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi aiheuttivat uusia menoja ja kasvattivat velkaa entisestään.
Velan kokonaismäärä: Velka on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti; se ylitti 180 miljardia euroa 2020-luvun puolivälissä (esim. marraskuussa 2025).
Velkasuhde BKT:hen: Velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on noussut merkittävästi, ylittäen 60 % tason vuonna 2024, mikä tekee Suomesta yhden velkaantuneimmista EU-maista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomi on ottanut velkaa markkinoilta talouden heilahtelujen, kriisien ja investointien rahoittamiseksi, ei niinkään suoraan EU:lta.
SAATANA ANTAA SUOMELLE JA EU MAILLE LAINAA, EI KUKAAN MUU.
Avauksessa on kyse venäjästä.
Neuvostoliitto nujerrettiin kalliilla kilpavarustelulla.
Maan talouskasv u korkeampaa kuin euroopan, ja valuutta vahvempi kuin muilla. En sanoisi samaksi kuin Neuvostoliitossa oli.
Samat merkit ilmassa.
Toimittelijat valehtelee. Käyty Venäjällä eikä mitään ongelmia arjessa.
Sama äärimmäinen köyhyys siellä.
Milloin kävit viimeks?))))
Rakennusbuumi päällä ja leipäjonoista tiedetään Iltasanomien juttujen käännöksistä.
Tatjana 300 ruplaa
Hyvä jos romahtais.
Venäjän federaation talous kehittyy vauhdilla.
Esim. ulkohuusseja on enää 1/3 : lla kotitalouksista ja maalattioiden määräkin vähenee vaudilla esim. maaseudulla.
Ulkohuuseihin saadaan Ukrainasta enenevästi porsliinipönttöjä, joihin voidaan sitten kaataa ämpäristä vettä, jolloin puucee muuttuu veeceeksi.
Tällä vauhdilla Venäjä saavuttaa saman elintasoin kuin USA:ssa oli sen itsenäistyessä vuonna 1776.
Jo Hrutshevin aikana pelättiin Neuvostovenäjällä menoa USA:n ohitse, koska silloin amerikkalaiset olisivat nähneet, että venäläisillä oli paikka housun takapuolessa.