Arvaatte varmaan onko kyseessä vihreä siirtymä vai koneet lopussa.....
Venäjän hallituksen ohjelma etsii liikenneongelmien ratkaisua niin menneisyyden kuin tulevaisuudenkin ratkaisuista.
Venäjällä suunnitellaan ilmalaivojen paluuta, joka on lähtenyt liikkeelle hallituksen hyväksymästä ohjelmasta Venäjän liikenteen tieteelliseksi ja teknologiseksi kehittämiseksi vuoteen 2035 mennessä.
Asiakirjassa ilmalaivat mainitaan yhdeksi ”lupaavista kuljetusteknologioista”. Niitä käytettäisiin vaikeiden yhteyksien takana olevilla alueilla, joissa on rajallinen infrastruktuuri, eli juuri niillä, joissa lentoliikenne on kärsinyt eniten Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan ja lännen asetettua sille pakotteita.
Ilmalaivoja rakennettiin eniten 1900-luvun alkupuolella myös Neuvostoliitossa, mutta 1930-luvulla tapahtuneiden onnettomuuksien sarja käytännössä pysäytti teollisuudenhaaran kehityksen. Venäjän johto julisti ilmalaivojen rakentamisen epäkäytännölliseksi kuitenkin vasta vuonna 1964.
Ilmalaivojen lisäksi hallituksen uusi ohjelma sisältää air mobility- ja maavaikutusaluksia, kääntyväroottorisia ja muita pystysuoraan nousevia ja laskeutuvia ilma-aluksia sekä yliääninopeuksisia siviilikoneita, joiden palauttamista varapääministeri Vitaly Saveljev on ehdottanut.
Hän muistaa Tupolev Tu-144 -matkustajakoneen, joka kehitettiin 1960-luvulla mutta poistettiin matkustajakäytöstä onnettomuuksien ja kannattamattomuuden takia jo 70-luvun lopussa.
Lupaaviksi kehityksiksi seuraavan vuosikymmenen aikana listataan myös riippuratajärjestelmät, suurinopeuksiset ja maglev-junat sekä sähköajoneuvot. Vedylle ja hybridivoimansiirrolle on varattu oma osuutensa.
Pääministeri Mihail Mišustinin mukaan ”läpimurtoratkaisuja” käsittelevä toimintasuunnitelma hyväksytään ennen maaliskuun loppua 2026. Uusi liikenteen tieteellinen tutkimusinstituutti koordinoi työtä.
Hallitus korostaa, että kyseessä on ”ensimmäinen tämän laatuinen yhteen teollisuuden haaraan keskittyvä asiakirja, joka määrittelee innovatiivisen infrastruktuurin rakentamisen avainalueet sekä uudentyyppisten materiaalien ja teknologian kehittämisen”.
Ohjelma kehitettiin Vladimir Putinin linjaamien tavoitteiden puitteissa, jotka sisältävät alueiden välisten liikenneyhteyksien parantamisen, kansainvälisten logistiikkakäytävien kehittämisen, väestön ilmaliikkuvuuden lisäämisen ja arktisen alueen ympärivuotisen meriliikenteen varmistamisen.
Asetettujen tavoitteiden ja niiden toteuttamisen välillä on kutenkin laaja kuilu. Parlamentskaja Gazetan mukaan alueilta puuttuu resursseja jopa raitiovaunuille ja johdinautoille, ja sähköinen liikenne on osoittautunut yhdeksi haavoittuvimmista kohteista vuosien 2026–28 budjetissa.
Venäjän hallituksen ohjelma etsii liikenneongelmien ratkaisua niin menneisyyden kuin tulevaisuudenkin ratkaisuista.
Venäjällä suunnitellaan ilmalaivojen paluuta, joka on lähtenyt liikkeelle hallituksen hyväksymästä ohjelmasta Venäjän liikenteen tieteelliseksi ja teknologiseksi kehittämiseksi vuoteen 2035 mennessä.
Asiakirjassa ilmalaivat mainitaan yhdeksi ”lupaavista kuljetusteknologioista”. Niitä käytettäisiin vaikeiden yhteyksien takana olevilla alueilla, joissa on rajallinen infrastruktuuri, eli juuri niillä, joissa lentoliikenne on kärsinyt eniten Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan ja lännen asetettua sille pakotteita.
Ilmalaivoja rakennettiin eniten 1900-luvun alkupuolella myös Neuvostoliitossa, mutta 1930-luvulla tapahtuneiden onnettomuuksien sarja käytännössä pysäytti teollisuudenhaaran kehityksen. Venäjän johto julisti ilmalaivojen rakentamisen epäkäytännölliseksi kuitenkin vasta vuonna 1964.
Ilmalaivojen lisäksi hallituksen uusi ohjelma sisältää air mobility- ja maavaikutusaluksia, kääntyväroottorisia ja muita pystysuoraan nousevia ja laskeutuvia ilma-aluksia sekä yliääninopeuksisia siviilikoneita, joiden palauttamista varapääministeri Vitaly Saveljev on ehdottanut.
Hän muistaa Tupolev Tu-144 -matkustajakoneen, joka kehitettiin 1960-luvulla mutta poistettiin matkustajakäytöstä onnettomuuksien ja kannattamattomuuden takia jo 70-luvun lopussa.
Lupaaviksi kehityksiksi seuraavan vuosikymmenen aikana listataan myös riippuratajärjestelmät, suurinopeuksiset ja maglev-junat sekä sähköajoneuvot. Vedylle ja hybridivoimansiirrolle on varattu oma osuutensa.
Pääministeri Mihail Mišustinin mukaan ”läpimurtoratkaisuja” käsittelevä toimintasuunnitelma hyväksytään ennen maaliskuun loppua 2026. Uusi liikenteen tieteellinen tutkimusinstituutti koordinoi työtä.
Hallitus korostaa, että kyseessä on ”ensimmäinen tämän laatuinen yhteen teollisuuden haaraan keskittyvä asiakirja, joka määrittelee innovatiivisen infrastruktuurin rakentamisen avainalueet sekä uudentyyppisten materiaalien ja teknologian kehittämisen”.
Ohjelma kehitettiin Vladimir Putinin linjaamien tavoitteiden puitteissa, jotka sisältävät alueiden välisten liikenneyhteyksien parantamisen, kansainvälisten logistiikkakäytävien kehittämisen, väestön ilmaliikkuvuuden lisäämisen ja arktisen alueen ympärivuotisen meriliikenteen varmistamisen.
Asetettujen tavoitteiden ja niiden toteuttamisen välillä on kutenkin laaja kuilu. Parlamentskaja Gazetan mukaan alueilta puuttuu resursseja jopa raitiovaunuille ja johdinautoille, ja sähköinen liikenne on osoittautunut yhdeksi haavoittuvimmista kohteista vuosien 2026–28 budjetissa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.