koska asia on kuitenkin kokonaisuuteen verrattavissa mitätön, siis hänen kannaltaan.
Yrittäähän hän tukea minua, mutta tästä asiasta en voi hänelle puhua, koska se taaseen surettaisi häntä ja hyvä tuuli menisi pois.
Asia on tälläinen,minula oli ihana, iso keltainen muovinen siivilä. Olin lisäksi ottanut sen siivilän lapselleni ja antanut tilalle toisen siivilän. Siksi tuo ihana siivilä oli niin tärkeä. Mieheni vihaa muoviesineitä ja niiden pesimistä astianpesukoneessa. ja minulla on tapana kerätä ne muovikasseihin, mutta olin samaan aikaan kerännyt roskia myös muovikasseihin ja ne kassit menivät sekaisin, enkä tarkistanut niiden sisältöä ja se siivilä meni siinä samassa!! Ja nyt syytän miestäni sen siivilän katoamisesta. En tosin ole sititä hänelle koskaan puhunut. Itsehän olin huolimaton, mutta ilman hänen muoviastias inhoaan...Onneksi Temusta löytyi vastaava siiviläsarja, joka juuri ja juuri korvaa sen menetyn siivilän. TÄMÄ SIIVILÄ OLI MINULLE TÄRKEÄ, KOSKA OLIN SAANUT SEN LAPSELTANI. SE OLI LISÄKSI TODELLA ISO, SIITÄ OLISI OLLUT VIELÄ HYÖTYÄ ISOJEN MÄÄRIEN SIIVILÖIMISEEN.
Nyt joku siellä toteaa että pienetpä ovat murheet, mutta asia nyt on näin. Pieni esine
iso murhe.
Yrittäähän hän tukea minua, mutta tästä asiasta en voi hänelle puhua, koska se taaseen surettaisi häntä ja hyvä tuuli menisi pois.
Asia on tälläinen,minula oli ihana, iso keltainen muovinen siivilä. Olin lisäksi ottanut sen siivilän lapselleni ja antanut tilalle toisen siivilän. Siksi tuo ihana siivilä oli niin tärkeä. Mieheni vihaa muoviesineitä ja niiden pesimistä astianpesukoneessa. ja minulla on tapana kerätä ne muovikasseihin, mutta olin samaan aikaan kerännyt roskia myös muovikasseihin ja ne kassit menivät sekaisin, enkä tarkistanut niiden sisältöä ja se siivilä meni siinä samassa!! Ja nyt syytän miestäni sen siivilän katoamisesta. En tosin ole sititä hänelle koskaan puhunut. Itsehän olin huolimaton, mutta ilman hänen muoviastias inhoaan...Onneksi Temusta löytyi vastaava siiviläsarja, joka juuri ja juuri korvaa sen menetyn siivilän. TÄMÄ SIIVILÄ OLI MINULLE TÄRKEÄ, KOSKA OLIN SAANUT SEN LAPSELTANI. SE OLI LISÄKSI TODELLA ISO, SIITÄ OLISI OLLUT VIELÄ HYÖTYÄ ISOJEN MÄÄRIEN SIIVILÖIMISEEN.
Nyt joku siellä toteaa että pienetpä ovat murheet, mutta asia nyt on näin. Pieni esine
iso murhe.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mene terapiaan puhumaan jos et miehellesi pysty puhumaan. Tuosta voi seurata vielä avioero tai vaikka mitä kamalaa.
Ei kyse ole siitä, etten pystysi puhumaan miehelleni, en vaan halua pahoittaa hänen
mieltään. Sillä siivilällä oli valtava tunne arvo ja en sitä siivilää saa koskaan takain.
Itsehän olin huolimatin, mutta se että se siivilä joutui sinne jätekassiin, on kuitenkin
periaatteessa HÄNEN SYYTÄÄN, HÄNEN NIPOTTAMISENSA SYYTÄÄN
ja se on nyt tässä se POINTTI. En voi ottaa asiaa esille, koska hän ottaisi asian taaseen niin raskaasti, kuten jokainen normaalila älyllä ja tunteilla varusteltu ihminen ottaisisi.
On varmaan monesta aivan käsittämätöntä, että
yksi esine vois saada ihmisen raiteiltaan, mutta niin se vaan nyt on, enkä voi
tunteilleni mitään, niitä pitää vaan yrittää halllita.
Miten voi elää parisuhteessa, jos ei uskalla puhua toiselle ?
Ei kyse ole uskaltamisesta, vaan kaikkea ei tarvii heittää toisen naamalle kuin märkää
rättiä.
Kannattaisiko sitten vaan hyväksyä asia, että juuri sitä siivilää ei nyt enää ole, ja elämä jatkuu joka tapauksessa ?
Tukahdutat siis omat tunteesi, ettei miehellesi tule ikäviä tunteita ? Erikoiselta vaikuttava parisuhde.
Onko miehesi vähän sellainen " pomo " siellä kotona ?
Pakko kysyä onko aloittajalla muuten kaikki elämässä hyvin vai onko tuo siivilä nyt ainoa joka aiheuttaa ongelmia ja päänvaivaa?