Kun ei köyhällä niihin ole varaa. Jos on niin ei todellakaan ole köyhä. Tupakkaan menee 200-300 euroa kuussa ja kalijaan monella samat summat joten köyhiä he eivät ole.
Miksi täällä puhutaan niin paljon kaljasta ja tupakasta?
Anonyymi-ap
26400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Sekin kyllä aiheuttaa köyhyyttä, jos ne vähät rahat laittaa kaljaan ja tupakkaan.
Valinta on jokaisen oma, mihin rahansa laittaa. Osa käyttää viisaasti, osa ei.
Ihmiset, jotka istuvat baarissa päivittäin, valittelevat usein rahattomuuttaan, mistäköhän johtuu ?
Sipuli ahvena on ihmisen ruokaa veneestä.
kyytipojaksi savon enoa, enon sätkiä ja enon kaliaa.
-eno enontekijöltä
Otan enolta suihin melko usein
Annatko myös miesrintojen väliin panemista? Näin pääset homopiireihin.
Joo, annan hangata kaupungin puoleistakin reunaa sakkareiästä eeltä ja takkaa että loiske käypi, venneessä.
rysky Sepi - saaliinjaolta
Se on aina ollut niin että mitä vähemmän rahaa, sitä enemmän ajellaan
taksilla , ostetaan viinaa ja tupakkaa. Köyhä saa olla "yhden päivän rikas".
Eli typerää ja lyhytnäköistä toimintaa,
Kotikylässä oli tilipäivänä taksikyyti kaupunkiin viinakauppaan ja täyden lastin
kanssa takaisin ja sitten ryypättiin eikä oltu köyhiä eikä kipeitä.
Missä ovat nyt nuo "upporikkaat" kylän miehet. ??
Nyt ne ovat rapakuntoisia juoppoja joista suurin osa on jo mullan alla.
Se on tutkittu juttu että pitkään jatkuva köyhyys tekee ihmisestä lyhytnäköisen. Ymmärrettävistä syistä. Kun ei köyhyyden vuoksi pysty suunnittelemaan elämäänsä yhtä kuukautta pidemmälle perspektiivi tulevaisuuteen lyhenee. Ei ole horisonttia mihin katsoa.
Rikas suunnittelee elämänsä kolmenkymmenen vuoden periodissa. Köyhä suunnittelee elämäänsä kolmen päivän periodeissa. Jos ei ole tulevaisuutta eikä toivoa paremmasta tulee joskus kenties tehtyä välinpitämättömiä valintoja. Sen sijaan sitä vaikea ymmärtää miksi super rikkaiden elämänhallinta on usein viturallaan. Aina kuoleskellaan kokaiinipöllyissä johonkin mansioneiden uima- altaisiin tai joku lapsista pistää vanhempansa päiviltä ym.
Minut köyhyys opetti suunnittelemaan elämää eri aikajänteillä. Vaimollani on samanlainen, köyhän työläiskodin tausta.
Muutaman kuukauden melkoisen tarkka suunnittelu koska sille ajalle oli kutakuinkin tiedossa menot.
Vuoden suunnittelu kohtalaisella luotettavuudella. Oli ainakin selvillä mihin pyritään.
3 - 5 vuotta tavoitteet ja mehdollisuudet hahmottaen.
10+ vuoden ajalle hahmotus missä olotilassa haluaisimme silloin olla. Oli mietittävä hidasvaikutteisia keinojakin.
Tuon 10:n vuoden aikana hahmotimme tavoitetilanteestamme ajatellen etuaikaista "eläköitymistämme".
Tietenkin suunnittelun aikajänteen pidentyessä myös epätarkkuus kasvoi mutta tärkeitä olikin se mihin pyrimme ja millä keinoin.
Työn suhteen en ollut "kotiseuturakas" vaan menin sinne missä työpanostani arvostettiin.
Vaimo oli pääosoitteessamme lasten kanssa.
12 vuoden ajan tulin kotiin perjantai-iltaisin ja pukeuduin päivävaatteisiin vasta maanantaisin aamuyöstä lähtiessäni puutteen torjuntaan.
Tuota vaihetta ennen oli vaimoni kulekenut mukana myös ensimmäisen vaunuikäisen kanssa mutta alkaessaan odottamaan seuraavaa, hän "vakiintui" samalle paikkakunnalle
Suunnitelmaallisuus edellytti itsekästä asennetta. Me elimme omaa elämäämme yrittämättä osoittaa ympäristölle mitään.
Mainitakseni muutaman etapin niin ok:n ohessa hankimme eteläsavolaisen kaupungin Satamakadun varrelta "kesäkaksion" ja samoihin aikoihin Espanjasta myös pikkukaupungin keskustan rannan kerrostalosta "talvikolmion".
Savolainen kaksio oli suurimman osan ajasta vuokralla. Omassa käytössä vain 6 vuotta koska olin töissä siellä.
Espanjan asunto oli ajoittain vuokrattuna. Hispaanot maksoivat sesonkikuukausilta hyvin koska siihen mahtui asustamaan kolmen sukupolven jengiä. Kerran se oli vuokrattu koko vuodeksi mutta sen porukan jäljiltä talon siivooja kieltäytyi työstä.
Normaalisakin jälkien siivous kuului talovahdin vuokran 20%:n bonukseen.
Hoitovastike oli, ja on vieläkin, lapsellisen pieni.
Suomen "kesäasunto" oli ajoissa siirretty lastemme nimiin ja lopetettuamme sen vuokraamisen annoimme lastemme myydä se.
Nyt on pikkukaupungin kolmiomme myynnissä. Vaihdoimme vuokralle pienempään.
Jo melko aikaisessa vaiheessa alkoi tilanteemme olla sellainen, että se salli kohtuullisten mielitekojemma toteuttamisen tavoitteista tinkimättä.
Sivumaininta. Olin lopettanut tupakoinnin, kartonki / viikko, 38 vuotisena.
Jo vuosia aikaisemmin olin aloittanut marjoista tehdyn kotiviinin valmistuksen, täydentänyt sitä uuteoluen kotipanimolla ja pontikan keittämisellä päätyen kahden harrasteluvaiheen jälkeen ok:n pesuhuoneessa kunnon laitteisiin. Laatua ja tehotuotantoa.
Vaimon kotivuosina oli hänen tehtävänsä vahtia ohjeiden mukaan ykköslaskut minun ollessani töissä. Silloin samalla paikkakunnalla.
Vahtiminen vaati vaatimattoman opastuksen ja toimisen kellon mukaan. Ennen työhön lähtemistä hoidin kuumennuksen alkutippoihin ja metyylin poistamiseen saakka. sen jälkeen kyse oli vai huolehtia noin tunnin kuluttua prosessin pysäyttämisestä Sähkö ja jäähdytysvesi poikki. Sähkö tärkein.
Tämä keittely ei sinänsä ratkaissut mitään mutta on esimerkki äärimmäisestä keinosta tavoitteeseen pääsemisestä. Juu. Juu. Laitonta eikä ratkaisevaa mutta kuvaa pelin henkeä. Myin sitä hyvin vähän mutta eipähän menneet killingit Alkoon ja muutamiin ok-rakentamisen talkoisiin riitti porukkaa. Myös timpurit ja muurarit olivat ymmärtäväisiä.
Pikkuasioita mutta osia kokonaisuudessa.
Mistä aloittaja tietää mikä summa kullakin menee tupakkaan ja kaljaa niin onko kenties jotain kirjanpitoa muiden menoista. Sätkää köyhät käryyttää ja halvinta kaljaa niin ei mitään järkeä siinä että viimeiset rahansa laittaa kaljaan. Nuorilla eri homma kun yllä itsekki sillon kaljotteli eikä huolta huomisesta päivästä.Ikää kun tulee niin pitäs oppia että on syömiset ja muut vaikka kaljottelee.Oma asia se on mihin rahansa laittaa kunhan ei rutise.
Niinpä.
Oma naisystäväni polttaa 2 savuketta päivässä, joskus harvoin polttaa vielä kolmannen. Eli kartonki, 10 askin paketti, kestää hänellä 8-10 viikkoa. Saa yleensä vielä tupakkansa tuontilahjana, kun hänellä on siihen mahdollisuus, eli maksaa saman kuin mitä ne maksavat lähtömaassa. Ihan laillisesti vielä, ei ole salakuljetettua tavaraa. Ja kun kartsa maksaa 10-20€ ja niitä menee korkeintaan 6 kartonkia vuodessa. Niin laskekaa siitä, meneekö hänellä satasia kuukaudessa savuna ilmaan? Alkoa käytetään harvoin ja olutkin usein on alkoholitonta, mitä juodaan. Toi meidän olutmerkki 0-prosenttista maksaa 69 SENTTIÄ/tölkki ja sitä menee max 24-pack kuukaudessa. Eli ei sekään nyt meitä ainakaan konkkaan vie. Ja kännissä ollaan ehkä 3 kertaa vuodessa, yhteen humalailtaan riittää noin 20 tölkkiä keskiolutta kahteen pekkaan.
Yritin muutaman kerran ryhtyä "annostupakoijaksi". Ensimmäinen porras työpaikkálle mukaan määräluku savukkeita. Ei toiminut koska pummasin työkavereiltani ja korvasin polttamani.
Yritin kaiken sortin konsteja mutta ei.
Kun lastenlääkäri sanoi, että lasten allergiat saattavat muuttua astmaksi jos he altuistuvat tupakan savulle. Yritin siirtyä ulkotupakoijaksi mutta oli pakkasella kurjaa. Kokeilin tupakointia yläkerran vessassa. Lapsilla oli omansa omassa kerroksessaan.
Tupakkavessani tuli pian kamalan hajuiseksi.
Enää ei auttanut muu kuin, painajaisia nähden rimpuilla irti. Alkuun oli vältettävä tilanteita joissa muut polttivat. Aikaisemmin epämiellyttävänä kokemani toisten käry herätti himon. Kun työkaverit kokoontuivat kahvitauolle oli minun lähdettävä ulos kävelemään.
Vielä vuosienkin kuluttua iski mieliteko jos satuin ulkonakin haistamaan tupakan katkun.
Keskimäärin menee tupakoitsijalla noin 300 euroa kuussa. Aski päivässä. Moni valehtelee että polttaa vain 5 tai 10 mutta lähes kaikilla menee aski.
Koittaisit nyt elää ihan omaa elämää........pystykkö.
No, voit olla oikeassa, mutta naisystäväni polttas oikeasti tuon 2 savuketta päivässä.
Itse poltin aikanaan noin 15 vuotta, nyt ollut reilu 10 vuotta ilman.
Määrä kasvoi minulla loppua kohden toleranssin noustessa. Ekat vuodet tupakoin 3-5 davykkeen päivävauhtia ja viimeiset noin 5 vuotta poltin 10-15 savuketta päivässä. Enemmännoli näitä 10 savukkeen kuon 15 savukkeen päiviä. Ei tarvitse valehdella kun nuo päivän tupakointimäärät ovat todellisia. Niin naisystävllä kuin mitä itselläni oli.
Tupakka oli halvempaa tuolloin, kun poltin vielä. En tarkkaa hintaa muista, mutta aski taisi maksaa 6-7€, nykyäänhän se maksaa jotain 11-13€/aski.
Tuo mieluteko voi tulla vielä vaikka miten kauan lopettamisen jälkeen.
Itse olen onneksi säästynyt niiltä aika hyvin, mutta joskus on tilanteita, joihin muistaa tupakan sopineen ja silloin käy ehkä pieni mieliteko takaraivossa kiusaamadsa, että pitäisi polttaa. Menee onneksi nopeasti ohitse. Tuo tupakan haju ei enää houkuta, vaikka kestän kyllä sen, jos joku polttaa hajumatkan päässä.
Naisystävälle nuo aamut on sellainen, että haluaa polttaa aamukahvin kanssa yhden, aterian jälkeen on aina sr toinen tupakkahetki. Muuten kestää olla ilman. Metka, miten joillekin riittää noin vähä määrä.
Armotonta vihapropagandaa sosiaaliturvariippuvaisia vastaan. Jotkut eivät saa tarpeekseen köyhille vittuilusta kun se on niin tyydyttävää puuhaa eikä siellä mukavassa turvallisessa hyvätuloisten elämässä muuta tekemistä keksi.
Miksi kalja ja tupakka ovat joillekin ihan pakkomielle, mikä menee
tärkeydessä kaikkien muiden asioiden edelle .
Ruoka ja lapsetkin jäävät näistä jälkeen tärkeydessä. Juoppojen pitäisi hävetä.
Vähissä ovat puheenaiheet ja niitä vähiä jankataan vupsikymmenestä toiseen
Ne jotka noista puhuu ei ole oikeasti köyhiä tulevat vain tänne älämöimään ja elvistelemään kaljoillaan ja tupakoillaan
Mutta kun ei harrasta kaljottelu eikä tupakointia, niin valtavasti on jäänyt rahaa
elämän aikana muihin hankintoihin. Säästöönkin voi tarkka ihminen saada ihan
mukavan pesämunan niiden huonompien aikojen varalle ja helppo on ottaa
rahoista pikku laina vaikka kylpyläreissuun tai lomamatkaan tai jouluun.
En minäkään harrasta kaljoittelua. Olutta kyllä voin ostaa silloin tällöin. Jotain oikein hyvää eikä jauhoilla jatkettua litkua.
Kaljalla työt tehdään, oluella pidetään pidot.
Kannatan pysyviä arvoja. En kaljaan tuhlailua.
Jokaiselta kysyjältä sekä vastaajalta pitäisi kysyä kolme asiaa ensiksi. Kun varakkuudesta puhutaaan. Jos ei ihan katuköyhä ole.
1. Kuinka paljon rahaa pitää olla korkeintaan säästössä ollaksesi mielestäsi köyhä?
2. Mitkä ovat tulosi?
3. Mitkä ovat menosi?
Parhaimmat vastaukset saa silloin. Tulot 980e..netto .. asumismeno 597e, kulut noin muuten vaihtelee. olutta juon liikaakin mutta sitten en taas oikein syö. pikku puhdehommia tulee kyllä tehtyä josta saa silloin tällöin riipastua parhaimmillaan 150eurokin.. JOPA. olen saanut hiukan ruokarahaa kyllä.
Mitä sitä köyhyyttä surkuttelee jos rahansa kaljaan laittaa kun apinankin pitäisi tuo ymmärtää.Eihän toimeentulotuki ole tarkoitettu alkoholiin.
Minä elvistelen omatoimisuudella ja tupakoinnissa hankalammalla menetelmällä.
Olutuutteesta omassa panimossa hyvää, kirkasta, vahtoavaa ja hulutun vahvuista olutta.
Säännöllinen, kiireetön tuotanto takasi aina juomavalmiin juotavan.
Väkevät omasta tislaamosta joka oli kahteen vaiheeseen kehittyjen laitteiden jälkeen moitteetonta juotavaa.
Tupakoinnissa en yrittänyt kessunkasvatusta vaan vaihdoin savukkeet piippuun.
Savuttelu paljon halvempaa ja menetelmä käytöltään hankalampi joten savutuskerratkin harvenivat Muutaman vuoden jälkeen siitä oli helpompi luopua kuin savukkeista jota olin yrittänyt muutaman kerran.