Miksi jälleen syntyminen on totta,?

Anonyymi-ap

Elämä olis vain julmaa epäoikeuden mukaista sattumaa jos täällä oltaisiin vain kerran.
Ei sitä tulla koulussakkaan ekaluokalla valmiiksi.
Itse uskon eläneeni Venäjällä edellisessä elämässä tsaarin aiikaan.

98

621

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Aivan. Syntyminen on jälleen totta.

      • Anonyymi00090

        Ihminen tulee maasta ja muuttuu maaksi, joten mikä tässä on epäselvää? Sielu on taivaallinen juttu, jumalan armosta hulluille.


    • Anonyymi00002

      katsoit pienenä tsaarinkuriiria töllöstä , mutta et sitä muista 🤣🤣🤣

      • Anonyymi00062

        Tsaari Putin jatkaa tsaarien hirmuhallintoa, ihmiset poistuvat, mutta tsaarit eivät poistu.

        evoluutio on todennut ihmisyyden heikkoudeksi, siksi tsaarit ottavat aina omansa.


    • Anonyymi00003
      • Anonyymi00004

        https://www.jimbtucker.com/
        Dr. Jim B. Tucker

        Viimeisten 60 vuoden ajan Virginian yliopiston havainto-osaston lääkärit ovat tutkineet tapauksia, joissa pienet lapset kertovat muistoja edellisistä elämistään.


        Kirjassaan Life Before Life hän esitteli tutkimuksen yleiskatsauksen. Keskittynytään amerikkalaisiin tapauksiin hän kertoi kokemuksistaan eräiden merkittävien lasten kanssa


      • Anonyymi00005
        Anonyymi00004 kirjoitti:

        https://www.jimbtucker.com/
        Dr. Jim B. Tucker

        Viimeisten 60 vuoden ajan Virginian yliopiston havainto-osaston lääkärit ovat tutkineet tapauksia, joissa pienet lapset kertovat muistoja edellisistä elämistään.


        Kirjassaan Life Before Life hän esitteli tutkimuksen yleiskatsauksen. Keskittynytään amerikkalaisiin tapauksiin hän kertoi kokemuksistaan eräiden merkittävien lasten kanssa

        ”Tässä erittäin tyylikkäässä kirjassa tohtori Tucker esittää vakuuttavimmat tieteelliset todisteet siitä, että tietoisuutemme säilyy fyysisen kuoleman jälkeen. Ja todellakin, se ottaa kvanttihyppyjä luovuudessa reinkarnaation muodossa. Tohtori Tuckerin esittelemä malli avaa uuden näkemyksen siitä, keitä me olemme: rajattomat olennot, jotka täyttävät kaiken tilan ja ajan.”

        Deepak Chopra, kirjailija, Life After Death: The Burden of Proof



        Lastenpsykiatrina koulutettu ja uteliaan tutkijan mielellä varustettu tohtori Jim Tucker tarkastelee uudella tavalla yhtä elämän kiehtovimmista kysymyksistä: ’Jääkö tietoisuus kuoleman jälkeenkin?




        ”Virginian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan havainto-osaston tutkijat tutkivat raportteja ympäri maailmaa lapsilta, jotka väittävät muistavansa menneitä elämiään. Projektin perustaja Ian Sevenson ja useat kollegansa, muun muassa Jim Tucker, ovat analysoineet yli 2 500 tällaista raporttia. Heidän työnsä on erittäin merkittävää maailman ja ihmisluonnon ymmärtämisen kannalta, mutta se on saanut suhteellisen vähän huomiota valtavirran tiedemiehiltä ja uskonnollisilta ryhmiltä. Return to Life, kuten tohtori Tuckerin edellinen kirja Life Before Life, avaa oven tähän historialliseen tutkimukseen. Vaikka et olisikaan samaa mieltä Tuckerin lyhyistä spekulaatioista kuolemanjälkeisestä elämästä, saat hyvän käsityksen Virginian yliopiston tiimin keräämistä todisteista reinkarnaatiosta. Minusta on hämmästyttävää, että heidän työtään ei tunneta paremmin.”

        Michael Murphy, Esalen-instituutin perustaja ja emeritus puheenjohtaja sekä teoksen God and the Evolving Universe (Jumala ja kehittyvä universumi) toinen kirjoittaja


      • Anonyymi00006
        Anonyymi00005 kirjoitti:

        ”Tässä erittäin tyylikkäässä kirjassa tohtori Tucker esittää vakuuttavimmat tieteelliset todisteet siitä, että tietoisuutemme säilyy fyysisen kuoleman jälkeen. Ja todellakin, se ottaa kvanttihyppyjä luovuudessa reinkarnaation muodossa. Tohtori Tuckerin esittelemä malli avaa uuden näkemyksen siitä, keitä me olemme: rajattomat olennot, jotka täyttävät kaiken tilan ja ajan.”

        Deepak Chopra, kirjailija, Life After Death: The Burden of Proof



        Lastenpsykiatrina koulutettu ja uteliaan tutkijan mielellä varustettu tohtori Jim Tucker tarkastelee uudella tavalla yhtä elämän kiehtovimmista kysymyksistä: ’Jääkö tietoisuus kuoleman jälkeenkin?




        ”Virginian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan havainto-osaston tutkijat tutkivat raportteja ympäri maailmaa lapsilta, jotka väittävät muistavansa menneitä elämiään. Projektin perustaja Ian Sevenson ja useat kollegansa, muun muassa Jim Tucker, ovat analysoineet yli 2 500 tällaista raporttia. Heidän työnsä on erittäin merkittävää maailman ja ihmisluonnon ymmärtämisen kannalta, mutta se on saanut suhteellisen vähän huomiota valtavirran tiedemiehiltä ja uskonnollisilta ryhmiltä. Return to Life, kuten tohtori Tuckerin edellinen kirja Life Before Life, avaa oven tähän historialliseen tutkimukseen. Vaikka et olisikaan samaa mieltä Tuckerin lyhyistä spekulaatioista kuolemanjälkeisestä elämästä, saat hyvän käsityksen Virginian yliopiston tiimin keräämistä todisteista reinkarnaatiosta. Minusta on hämmästyttävää, että heidän työtään ei tunneta paremmin.”

        Michael Murphy, Esalen-instituutin perustaja ja emeritus puheenjohtaja sekä teoksen God and the Evolving Universe (Jumala ja kehittyvä universumi) toinen kirjoittaja

        https://www.youtube.com/watch?v=z2D2UaMNMww

        Psychiatrist: Children Reveal CHILLING Reincarnation Proof | Dr. Jim Tucker - YouTube

        https://med.virginia.edu/perceptual-studies/our-research/children-who-report-memories-of-previous-lives/

        Children Who Report Memories of Past Lives

        Some young children, usually between the ages of 2 and 5, speak about memories of a previous life they claim to have lived. At the same time they often show behaviors, such as phobias or preferences, that are unusual within the context of their particular family and cannot be explained by any current life events.


        https://www.jimbtucker.com/


        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        https://med.virginia.edu/perceptual-studies/publications/books-by-dops-faculty/study-of-reincarnation/return-to-life-extraordinary-cases-of-children-who-remember-past-lives/

        Return to Life: Extraordinary Cases of Children Who Remember Past Lives
        Author(s):
        Dr. Jim B.Tucker

        Publisher:
        St. Martin’s Griffin


      • Anonyymi00007
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=z2D2UaMNMww

        Psychiatrist: Children Reveal CHILLING Reincarnation Proof | Dr. Jim Tucker - YouTube

        https://med.virginia.edu/perceptual-studies/our-research/children-who-report-memories-of-previous-lives/

        Children Who Report Memories of Past Lives

        Some young children, usually between the ages of 2 and 5, speak about memories of a previous life they claim to have lived. At the same time they often show behaviors, such as phobias or preferences, that are unusual within the context of their particular family and cannot be explained by any current life events.


        https://www.jimbtucker.com/


        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        https://med.virginia.edu/perceptual-studies/publications/books-by-dops-faculty/study-of-reincarnation/return-to-life-extraordinary-cases-of-children-who-remember-past-lives/

        Return to Life: Extraordinary Cases of Children Who Remember Past Lives
        Author(s):
        Dr. Jim B.Tucker

        Publisher:
        St. Martin’s Griffin

        https://uvamagazine.org/articles/the_science_of_reincarnation
        The Science of Reincarnation

        UVA psychiatrist Jim Tucker investigates children’s claims of past lives

        https://virginialiving.com/culture/are-past-lives-possible/

        https://www.youtube.com/watch?v=afJX-gizJtc

        American children who remember previous lives | Dr. Jim B.Tucker

        11 December 2023: Dr. Jim B.Tucker, Child Psychiatrist & Bonner-Lowry Professor of Psychiatry & Neurobehavioral Science, University of Virginia, US, speaks on “American children who remember previous lives” followed by QA session.

        11. joulukuuta 2023: Jim B. Tucker, lastenpsykiatri ja Bonner-Lowry-professori psykiatriassa ja neurobehavioraalisissa tieteissä, Virginian yliopisto, Yhdysvallat, puhuu aiheesta ”Amerikkalaiset lapset, jotka muistavat edelliset elämänsä”, minkä jälkeen on kyselytunti.

        https://www.amazon.com/Return-Life-Extraordinary-Children-Remember/dp/1250063485
        Return to Life: Extraordinary Cases of Children Who Remember Past



        Jim B. Tuckerin kokemuksista useiden poikkeuksellisten, menneitä elämiä muistavien lasten kanssa kertova, New York Timesin bestseller-listailla ollut Return to Life laajentaa hänen Virginian yliopiston kollegansa Ian Stevensonin aloittamaa kansainvälistä työtä. Tuckerin työ, jota ovat kehuneet muun muassa parapsykologi Carol Bowman ja Deepak Chopra ja jota jotkut ovat kuvanneet kvanttifysiikaksi, keskittyy pääasiassa amerikkalaisiin tapauksiin, esittelee kunkin perheen tarinan ja kuvaa hänen tieteellistä tutkimustaan. Hänen tavoitteenaan on selvittää, mitä on tapahtunut – mitä lapsi on sanonut, miten vanhemmat ovat reagoineet, vastaavatko lapsen lausunnot tietyn kuolleen henkilön elämää ja olisiko lapsi voinut oppia tällaisia tietoja tavanomaisin keinoin. Tucker on löytänyt tapaustutkimuksia, jotka tarjoavat vakuuttavaa näyttöä siitä, että jotkut lapset todella muistavat menneitä elämiään.

        Lukijat tapaavat muun muassa pojan, joka kuvaa edellistä elämäänsä pienellä saarella. Kun Tucker vie hänet saarelle, hän huomaa, että jotkut yksityiskohdat vastaavat pojan lausuntoja, toiset taas eivät. Toinen poika osoittaa 1930-luvulta peräisin olevaa valokuvaa ja sanoo, että hän oli yksi siinä olevista miehistä. Kun työläs työ kyseisen miehen tunnistamiseksi on onnistunut, monien lapsen lukuisista muistoista todetaan vastaavan tämän elämän yksityiskohtia. Pian toisen syntymäpäivänsä jälkeen kolmas poika alkaa ilmaista muistoja siitä, että hän oli toisen maailmansodan lentäjä, joka lopulta tunnistetaan.


      • Anonyymi00008
        Anonyymi00007 kirjoitti:

        https://uvamagazine.org/articles/the_science_of_reincarnation
        The Science of Reincarnation

        UVA psychiatrist Jim Tucker investigates children’s claims of past lives

        https://virginialiving.com/culture/are-past-lives-possible/

        https://www.youtube.com/watch?v=afJX-gizJtc

        American children who remember previous lives | Dr. Jim B.Tucker

        11 December 2023: Dr. Jim B.Tucker, Child Psychiatrist & Bonner-Lowry Professor of Psychiatry & Neurobehavioral Science, University of Virginia, US, speaks on “American children who remember previous lives” followed by QA session.

        11. joulukuuta 2023: Jim B. Tucker, lastenpsykiatri ja Bonner-Lowry-professori psykiatriassa ja neurobehavioraalisissa tieteissä, Virginian yliopisto, Yhdysvallat, puhuu aiheesta ”Amerikkalaiset lapset, jotka muistavat edelliset elämänsä”, minkä jälkeen on kyselytunti.

        https://www.amazon.com/Return-Life-Extraordinary-Children-Remember/dp/1250063485
        Return to Life: Extraordinary Cases of Children Who Remember Past



        Jim B. Tuckerin kokemuksista useiden poikkeuksellisten, menneitä elämiä muistavien lasten kanssa kertova, New York Timesin bestseller-listailla ollut Return to Life laajentaa hänen Virginian yliopiston kollegansa Ian Stevensonin aloittamaa kansainvälistä työtä. Tuckerin työ, jota ovat kehuneet muun muassa parapsykologi Carol Bowman ja Deepak Chopra ja jota jotkut ovat kuvanneet kvanttifysiikaksi, keskittyy pääasiassa amerikkalaisiin tapauksiin, esittelee kunkin perheen tarinan ja kuvaa hänen tieteellistä tutkimustaan. Hänen tavoitteenaan on selvittää, mitä on tapahtunut – mitä lapsi on sanonut, miten vanhemmat ovat reagoineet, vastaavatko lapsen lausunnot tietyn kuolleen henkilön elämää ja olisiko lapsi voinut oppia tällaisia tietoja tavanomaisin keinoin. Tucker on löytänyt tapaustutkimuksia, jotka tarjoavat vakuuttavaa näyttöä siitä, että jotkut lapset todella muistavat menneitä elämiään.

        Lukijat tapaavat muun muassa pojan, joka kuvaa edellistä elämäänsä pienellä saarella. Kun Tucker vie hänet saarelle, hän huomaa, että jotkut yksityiskohdat vastaavat pojan lausuntoja, toiset taas eivät. Toinen poika osoittaa 1930-luvulta peräisin olevaa valokuvaa ja sanoo, että hän oli yksi siinä olevista miehistä. Kun työläs työ kyseisen miehen tunnistamiseksi on onnistunut, monien lapsen lukuisista muistoista todetaan vastaavan tämän elämän yksityiskohtia. Pian toisen syntymäpäivänsä jälkeen kolmas poika alkaa ilmaista muistoja siitä, että hän oli toisen maailmansodan lentäjä, joka lopulta tunnistetaan.

        Lukijat tapaavat muun muassa pojan, joka kuvailee edellistä elämäänsä pienellä saarella. Kun Tucker vie hänet saarelle, hän huomaa, että jotkut yksityiskohdat täsmäävät pojan kertomuksen kanssa, mutta toiset eivät. Toinen poika osoittaa 1930-luvulta peräisin olevaa valokuvaa ja sanoo, että hän oli yksi kuvassa olevista miehistä. Kun työläs työ miehen tunnistamiseksi on onnistunut, monien lapsen lukuisista muistoista löytyy vastaavuuksia hänen elämänsä yksityiskohtiin. Pian toisen syntymäpäivänsä jälkeen kolmas poika alkaa kertoa muistoja siitä, että hän oli toisen maailmansodan lentäjä, joka lopulta tunnistetaan.

        Ajattelemaan herättävä ja kiehtova Return to Life kehottaa lukijoitaan, niin skeptikkoja kuin kannattajiakin, pohtimaan elämää, kuolemaa ja reinkarnaatiota sekä pohtimaan omaa tietoisuuttaan ja hengellisyyttään.

        https://www.amazon.com/Before-Childrens-Memories-Previous-Lives/dp/1250781779

        Before: Children's Memories of Previous Lives

        Täysin päivitetty 2-in-1-painos, jossa on kirjailijan uusi esipuhe ja joka yhdistää Jim B. Tuckerin bestseller-kirjat lapsista, jotka muistavat menneitä elämiään: Return to Life ja Life Before Life.

        Nämä kaksi kirjaa sisältävät kertomuksia Jim B. Tuckerin kokemuksista useiden poikkeuksellisten lasten kanssa, joilla on muistoja menneistä elämistä. Tuckerin työ perustuu Virginian yliopiston kollegansa Ian Stevensonin aloittamaan kansainväliseen tutkimukseen, ja sitä ovat kehuneet muun muassa Larry Dossey ja Deepak Chopra.

        Tucker suhtautuu jokaiseen tapaukseen vakavasti. Hänen tavoitteenaan on selvittää, mitä on tapahtunut – mitä lapsi on sanonut, miten vanhemmat ovat reagoineet, vastaavatko lapsen lausunnot tietyn kuolleen henkilön elämää ja olisiko lapsi voinut oppia tällaisia tietoja tavanomaisin keinoin. Lopulta hänen löydöksensä tarjoavat vakuuttavaa näyttöä siitä, että jotkut lapset todella muistavat menneitä elämiään.


      • Anonyymi00009
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        Lukijat tapaavat muun muassa pojan, joka kuvailee edellistä elämäänsä pienellä saarella. Kun Tucker vie hänet saarelle, hän huomaa, että jotkut yksityiskohdat täsmäävät pojan kertomuksen kanssa, mutta toiset eivät. Toinen poika osoittaa 1930-luvulta peräisin olevaa valokuvaa ja sanoo, että hän oli yksi kuvassa olevista miehistä. Kun työläs työ miehen tunnistamiseksi on onnistunut, monien lapsen lukuisista muistoista löytyy vastaavuuksia hänen elämänsä yksityiskohtiin. Pian toisen syntymäpäivänsä jälkeen kolmas poika alkaa kertoa muistoja siitä, että hän oli toisen maailmansodan lentäjä, joka lopulta tunnistetaan.

        Ajattelemaan herättävä ja kiehtova Return to Life kehottaa lukijoitaan, niin skeptikkoja kuin kannattajiakin, pohtimaan elämää, kuolemaa ja reinkarnaatiota sekä pohtimaan omaa tietoisuuttaan ja hengellisyyttään.

        https://www.amazon.com/Before-Childrens-Memories-Previous-Lives/dp/1250781779

        Before: Children's Memories of Previous Lives

        Täysin päivitetty 2-in-1-painos, jossa on kirjailijan uusi esipuhe ja joka yhdistää Jim B. Tuckerin bestseller-kirjat lapsista, jotka muistavat menneitä elämiään: Return to Life ja Life Before Life.

        Nämä kaksi kirjaa sisältävät kertomuksia Jim B. Tuckerin kokemuksista useiden poikkeuksellisten lasten kanssa, joilla on muistoja menneistä elämistä. Tuckerin työ perustuu Virginian yliopiston kollegansa Ian Stevensonin aloittamaan kansainväliseen tutkimukseen, ja sitä ovat kehuneet muun muassa Larry Dossey ja Deepak Chopra.

        Tucker suhtautuu jokaiseen tapaukseen vakavasti. Hänen tavoitteenaan on selvittää, mitä on tapahtunut – mitä lapsi on sanonut, miten vanhemmat ovat reagoineet, vastaavatko lapsen lausunnot tietyn kuolleen henkilön elämää ja olisiko lapsi voinut oppia tällaisia tietoja tavanomaisin keinoin. Lopulta hänen löydöksensä tarjoavat vakuuttavaa näyttöä siitä, että jotkut lapset todella muistavat menneitä elämiään.

        Tohtori Jim B. Tucker on Virginian yliopiston psykiatri, joka tutkii tapauksia, joissa lapset kertovat muistoja menneistä elämistä

        Tucker tutkii näiden lasten lausuntojen, syntymämerkkien ja käyttäytymisen vastaavuutta tiettyjen kuolleiden henkilöiden dokumentoitujen elämien kanssa ja löytää todisteita, jotka tukevat reinkarnaation mahdollisuutta. Hän on kehittänyt Strength Of Case Scale (S.O.C.S.) -asteikon potentiaalisten tapausten arvioimiseksi ja ehdottaa, että kvanttimekaniikka voisi tarjota


      • Anonyymi00010
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Tohtori Jim B. Tucker on Virginian yliopiston psykiatri, joka tutkii tapauksia, joissa lapset kertovat muistoja menneistä elämistä

        Tucker tutkii näiden lasten lausuntojen, syntymämerkkien ja käyttäytymisen vastaavuutta tiettyjen kuolleiden henkilöiden dokumentoitujen elämien kanssa ja löytää todisteita, jotka tukevat reinkarnaation mahdollisuutta. Hän on kehittänyt Strength Of Case Scale (S.O.C.S.) -asteikon potentiaalisten tapausten arvioimiseksi ja ehdottaa, että kvanttimekaniikka voisi tarjota

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto

        Lapsen mahdolliset lausunnot

        Seuraava luettelo on tarkoitettu antamaan käsitys siitä, mitä vanhemmat tai huoltajat saattavat kuulla lapselta, joka kertoo muistoja edellisestä elämästään. Luettelo ei ole tyhjentävä, sillä nämä lausunnot voivat olla hyvin erilaisia.

        Esimerkkilista lauseista

        ”Et ole minun äiti/isäni.”
        ”Minulla on toinen äiti/isä.”
        ”Kun olin iso, minulla oli … (siniset silmät, auto, työ keskustassa jne.).”
        ”Se tapahtui ennen kuin olin äidin vatsassa.”
        ”Minulla on vaimo/aviomies/lapsia.”
        ”Minulla oli tapana … (ajaa kuorma-autoa/asua toisessa kaupungissa jne.)”
        ”Kuolin … (auto-onnettomuudessa/putoamisen jälkeen jne.)”
        ”Muistatko, kun … (asuin siinä toisessa talossa, olin sinun isäsi jne.)”

        Länsimaisessa kulttuurissa tällaiset lausunnot hylätään usein fantasiaksi, vaikka ne saattaisivatkin sisältää jotain muuta kuin pelkkää mielikuvitusta. On todennäköisesti parasta olla kysymättä lapselta toistuvasti tai yrittämättä estää häntä puhumasta näistä aiheista. Lisätietoja löytyy Dr. Tuckerin neuvoista vanhemmille.


      • Anonyymi00011
        Anonyymi00010 kirjoitti:

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto

        Lapsen mahdolliset lausunnot

        Seuraava luettelo on tarkoitettu antamaan käsitys siitä, mitä vanhemmat tai huoltajat saattavat kuulla lapselta, joka kertoo muistoja edellisestä elämästään. Luettelo ei ole tyhjentävä, sillä nämä lausunnot voivat olla hyvin erilaisia.

        Esimerkkilista lauseista

        ”Et ole minun äiti/isäni.”
        ”Minulla on toinen äiti/isä.”
        ”Kun olin iso, minulla oli … (siniset silmät, auto, työ keskustassa jne.).”
        ”Se tapahtui ennen kuin olin äidin vatsassa.”
        ”Minulla on vaimo/aviomies/lapsia.”
        ”Minulla oli tapana … (ajaa kuorma-autoa/asua toisessa kaupungissa jne.)”
        ”Kuolin … (auto-onnettomuudessa/putoamisen jälkeen jne.)”
        ”Muistatko, kun … (asuin siinä toisessa talossa, olin sinun isäsi jne.)”

        Länsimaisessa kulttuurissa tällaiset lausunnot hylätään usein fantasiaksi, vaikka ne saattaisivatkin sisältää jotain muuta kuin pelkkää mielikuvitusta. On todennäköisesti parasta olla kysymättä lapselta toistuvasti tai yrittämättä estää häntä puhumasta näistä aiheista. Lisätietoja löytyy Dr. Tuckerin neuvoista vanhemmille.

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto
        Vuosikymmenten tutkimus – tuhansia tapauksia
        Perustajamme, tohtori Ian Stevenson haastattelemassa henkilöä Myanmarissa noin vuonna 1975

        Tohtori Stevenson tutkimassa Myanmarissa – 1975

        Viimeisten 50 vuoden aikana DOPS on kerännyt yli 2500 reinkarnaatiotyyppistä tapausta, joista suurin osa on löydetty Yhdysvaltojen ulkopuolelta. Suurimmassa osassa näistä tapauksista kenttämuistiinpanot on koodattu yli 200 muuttujan perusteella ja tallennettu tietokantaamme. Tämän tutkimuksen toteuttaminen on vaatinut lukemattomia tunteja ja satoja ihmisiä, ja aiheesta on vielä paljon opittavaa.

        Tietokannan avulla tutkijamme ja muut voivat soveltaa erilaisia analyyseja etsiäkseen tiedostoista esiintyviä malleja. Nämä mallit johtavat oivalluksiin, kuten: noin 30 % tapauksista sisältää syntymämerkin ja/tai synnynnäisen vian. DOPS:n tutkijat ovat julkaisseet vuosikymmenien aikana lukuisia kirjoja ja artikkeleita näistä tapauksista, mukaan lukien tohtori Ian Stevensonin yli 2000-sivuisen kaksivolmaisen teoksen.


      • Anonyymi00012
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto
        Vuosikymmenten tutkimus – tuhansia tapauksia
        Perustajamme, tohtori Ian Stevenson haastattelemassa henkilöä Myanmarissa noin vuonna 1975

        Tohtori Stevenson tutkimassa Myanmarissa – 1975

        Viimeisten 50 vuoden aikana DOPS on kerännyt yli 2500 reinkarnaatiotyyppistä tapausta, joista suurin osa on löydetty Yhdysvaltojen ulkopuolelta. Suurimmassa osassa näistä tapauksista kenttämuistiinpanot on koodattu yli 200 muuttujan perusteella ja tallennettu tietokantaamme. Tämän tutkimuksen toteuttaminen on vaatinut lukemattomia tunteja ja satoja ihmisiä, ja aiheesta on vielä paljon opittavaa.

        Tietokannan avulla tutkijamme ja muut voivat soveltaa erilaisia analyyseja etsiäkseen tiedostoista esiintyviä malleja. Nämä mallit johtavat oivalluksiin, kuten: noin 30 % tapauksista sisältää syntymämerkin ja/tai synnynnäisen vian. DOPS:n tutkijat ovat julkaisseet vuosikymmenien aikana lukuisia kirjoja ja artikkeleita näistä tapauksista, mukaan lukien tohtori Ian Stevensonin yli 2000-sivuisen kaksivolmaisen teoksen.

        https://podcasts.apple.com/us/podcast/the-science-of-past-life-memories-jim-tucker-m/id1246494475?i=1000518021622
        Jim Tucker, M.D.: ”Tietoisuus on todellisuuden ydin, josta fyysinen maailma kasvaa, eikä päinvastoin.”

        Tucker, UVA:n havainto-osaston johtaja, keskustelee mbg:n toimitusjohtajan Jason Wachobin kanssa kaikesta, mitä sinun tarvitsee tietää menneistä elämistä, sekä seuraavista aiheista:

        - Kuinka selvittää, onko lapsella vilkas mielikuvitus vai muistoja menneistä elämistä

        - Mitä menneiden elämien muistot voivat kertoa meille kuoleman jälkeisestä elämästä

        - Miksi vain osa meistä muistaa menneitä elämiä

        - Yleisimmät piirteet menneitä elämiä muistavilla lapsilla

        - Kuinka puhua lapselle menneen elämän muistosta

        Viittaukset jaksossa:

        - UVA:n havainto-osaston verkkosivusto.

        - Tuckerin uusin kirja, Before: Children's Memories of Previous Lives.


      • Anonyymi00013
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        https://podcasts.apple.com/us/podcast/the-science-of-past-life-memories-jim-tucker-m/id1246494475?i=1000518021622
        Jim Tucker, M.D.: ”Tietoisuus on todellisuuden ydin, josta fyysinen maailma kasvaa, eikä päinvastoin.”

        Tucker, UVA:n havainto-osaston johtaja, keskustelee mbg:n toimitusjohtajan Jason Wachobin kanssa kaikesta, mitä sinun tarvitsee tietää menneistä elämistä, sekä seuraavista aiheista:

        - Kuinka selvittää, onko lapsella vilkas mielikuvitus vai muistoja menneistä elämistä

        - Mitä menneiden elämien muistot voivat kertoa meille kuoleman jälkeisestä elämästä

        - Miksi vain osa meistä muistaa menneitä elämiä

        - Yleisimmät piirteet menneitä elämiä muistavilla lapsilla

        - Kuinka puhua lapselle menneen elämän muistosta

        Viittaukset jaksossa:

        - UVA:n havainto-osaston verkkosivusto.

        - Tuckerin uusin kirja, Before: Children's Memories of Previous Lives.

        Evidence of Reincarnation in Childhood by Dr. Jim Tucker (Full Presentation)
        Reincarnation research by Ian Stevenson Children's past life memories

        https://www.youtube.com/watch?v=Uq8l4XVfgPA
        Can Children Remember Their Past Lives? | Real Stories Full-Length Documentary
        Real Stories


      • Anonyymi00014
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Evidence of Reincarnation in Childhood by Dr. Jim Tucker (Full Presentation)
        Reincarnation research by Ian Stevenson Children's past life memories

        https://www.youtube.com/watch?v=Uq8l4XVfgPA
        Can Children Remember Their Past Lives? | Real Stories Full-Length Documentary
        Real Stories

        https://www.youtube.com/watch?v=Uq8l4XVfgPA
        Can Children Remember Their Past Lives? | Real Stories Full-Length Documentary
        Real Stories

        https://www.youtube.com/watch?v=YLKT5UsKoqM&list=PLR6fmuTWJHagi8ctolylPmoKC_jfnuhAx
        Friendly Fire: Life Before Life (featuring Dr. Jim B. Tucker)


      • Anonyymi00015
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=Uq8l4XVfgPA
        Can Children Remember Their Past Lives? | Real Stories Full-Length Documentary
        Real Stories

        https://www.youtube.com/watch?v=YLKT5UsKoqM&list=PLR6fmuTWJHagi8ctolylPmoKC_jfnuhAx
        Friendly Fire: Life Before Life (featuring Dr. Jim B. Tucker)

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto

        https://www.youtube.com/watch?v=3l7bcb3aoGc
        Dr. Jim Tucker: Children Who Remember Previous Lives

        https://www.youtube.com/watch?v=0Aoew3jKMb4
        John Cleese Interviews Dr. Jim Tucker re: DOPS Research into Children's Past Life Memories


      • Anonyymi00016
        Anonyymi00015 kirjoitti:

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto

        https://www.youtube.com/watch?v=3l7bcb3aoGc
        Dr. Jim Tucker: Children Who Remember Previous Lives

        https://www.youtube.com/watch?v=0Aoew3jKMb4
        John Cleese Interviews Dr. Jim Tucker re: DOPS Research into Children's Past Life Memories

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto

        https://www.youtube.com/watch?v=La8vG4mA0is
        Evidence of Reincarnation in Childhood by Dr. Jim Tucker (Full Presentation)


        https://www.youtube.com/watch?v=Uq8l4XVfgPA
        Can Children Remember Their Past Lives? | Real Stories Full-Length Documentary
        Real Stories

        https://www.youtube.com/watch?v=YLKT5UsKoqM&list=PLR6fmuTWJHagi8ctolylPmoKC_jfnuhAx
        Friendly Fire: Life Before Life (featuring Dr. Jim B. Tucker)


        https://www.youtube.com/watch?v=3l7bcb3aoGc
        Dr. Jim Tucker: Children Who Remember Previous Lives


        https://www.youtube.com/watch?v=0Aoew3jKMb4
        John Cleese Interviews Dr. Jim Tucker re: DOPS Research into Children's Past Life Memories


        https://www.youtube.com/watch?v=igR7wZG_paI
        The Past Life Memories of Children with Jim Tucker


        https://www.youtube.com/watch?v=gWBQeQV0VhY
        UVA Clubs: The Science Behind Reincarnation with Dr. Jim B. Tucker (MED '89, '91)


        https://www.youtube.com/watch?v=4g5mYQEmkqQ
        CHILDREN’S MEMORIES OF PREVIOUS LIVES - Jim B. Tucker M.D.


      • Anonyymi00017
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto

        https://www.youtube.com/watch?v=La8vG4mA0is
        Evidence of Reincarnation in Childhood by Dr. Jim Tucker (Full Presentation)


        https://www.youtube.com/watch?v=Uq8l4XVfgPA
        Can Children Remember Their Past Lives? | Real Stories Full-Length Documentary
        Real Stories

        https://www.youtube.com/watch?v=YLKT5UsKoqM&list=PLR6fmuTWJHagi8ctolylPmoKC_jfnuhAx
        Friendly Fire: Life Before Life (featuring Dr. Jim B. Tucker)


        https://www.youtube.com/watch?v=3l7bcb3aoGc
        Dr. Jim Tucker: Children Who Remember Previous Lives


        https://www.youtube.com/watch?v=0Aoew3jKMb4
        John Cleese Interviews Dr. Jim Tucker re: DOPS Research into Children's Past Life Memories


        https://www.youtube.com/watch?v=igR7wZG_paI
        The Past Life Memories of Children with Jim Tucker


        https://www.youtube.com/watch?v=gWBQeQV0VhY
        UVA Clubs: The Science Behind Reincarnation with Dr. Jim B. Tucker (MED '89, '91)


        https://www.youtube.com/watch?v=4g5mYQEmkqQ
        CHILDREN’S MEMORIES OF PREVIOUS LIVES - Jim B. Tucker M.D.

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia


      • Anonyymi00018
        Anonyymi00017 kirjoitti:

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Dr. Jim B. Tucker on yhdysvaltalainen lastenpsykiatri ja psykiatrian sekä neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori Virginian yliopistossa. Hänet tunnetaan erityisesti tutkimuksistaan, jotka koskevat lasten kertomuksia mahdollisista jälleensyntymismuistoista.


      • Anonyymi00019
        Anonyymi00018 kirjoitti:

        Dr. Jim B. Tucker on yhdysvaltalainen lastenpsykiatri ja psykiatrian sekä neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori Virginian yliopistossa. Hänet tunnetaan erityisesti tutkimuksistaan, jotka koskevat lasten kertomuksia mahdollisista jälleensyntymismuistoista.

        Tucker kouluttautui lääketieteen tohtoriksi (MD) ja erikoistui lastenpsykiatriaan.

        Hän työskenteli pitkään Virginian yliopiston Division of Perceptual Studies (DOPS) -yksikössä, joka tutkii tietoisuuteen liittyviä ilmiöitä, kuten kuolemanrajakokemuksia, telepatiaa ja jälleensyntymistä.

        Hän jatkoi ja laajensi edeltäjiensä, erityisesti Dr. Ian Stevensonin, pioneerityötä.


      • Anonyymi00020
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        Tucker kouluttautui lääketieteen tohtoriksi (MD) ja erikoistui lastenpsykiatriaan.

        Hän työskenteli pitkään Virginian yliopiston Division of Perceptual Studies (DOPS) -yksikössä, joka tutkii tietoisuuteen liittyviä ilmiöitä, kuten kuolemanrajakokemuksia, telepatiaa ja jälleensyntymistä.

        Hän jatkoi ja laajensi edeltäjiensä, erityisesti Dr. Ian Stevensonin, pioneerityötä.

        Tucker on keskittynyt erityisesti pienten lasten (yleensä 2–6-vuotiaiden) spontaanisti esittämiin väitteisiin aiemmasta elämästä. Tyypillisesti:

        lapset kertovat yksityiskohtaisia muistoja,

        ilmaisevat voimakkaita tunteita tai pelkoja, jotka eivät näytä liittyvän nykyiseen elämään,

        tai tunnistavat paikkoja ja ihmisiä, joita he eivät tiettävästi ole aiemmin tavanneet.

        Tuckerin tutkimusote on systemaattinen ja dokumentoiva:

        haastattelut,

        historiallisten tietojen tarkistaminen,

        vaihtoehtoisten selitysten (kuten perheen vaikutus tai median rooli) kriittinen arviointi.

        Hän ei esitä jälleensyntymistä “todistettuna faktana”, vaan pitää ilmiötä selittämättömänä mutta tutkimisen arvoisena.


      • Anonyymi00021
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        Tucker on keskittynyt erityisesti pienten lasten (yleensä 2–6-vuotiaiden) spontaanisti esittämiin väitteisiin aiemmasta elämästä. Tyypillisesti:

        lapset kertovat yksityiskohtaisia muistoja,

        ilmaisevat voimakkaita tunteita tai pelkoja, jotka eivät näytä liittyvän nykyiseen elämään,

        tai tunnistavat paikkoja ja ihmisiä, joita he eivät tiettävästi ole aiemmin tavanneet.

        Tuckerin tutkimusote on systemaattinen ja dokumentoiva:

        haastattelut,

        historiallisten tietojen tarkistaminen,

        vaihtoehtoisten selitysten (kuten perheen vaikutus tai median rooli) kriittinen arviointi.

        Hän ei esitä jälleensyntymistä “todistettuna faktana”, vaan pitää ilmiötä selittämättömänä mutta tutkimisen arvoisena.

        Kirjat

        Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat:

        Life Before Life (2005) – selkeä johdanto lasten jälleensyntymiskertomuksiin.

        Return to Life (2013) – syvällisempi katsaus tapauksiin ja niiden mahdollisiin merkityksiin.

        Kirjat on kirjoitettu niin, että ne ovat luettavia myös maallikoille, eivät vain tutkijoille.


      • Anonyymi00022
        Anonyymi00021 kirjoitti:

        Kirjat

        Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat:

        Life Before Life (2005) – selkeä johdanto lasten jälleensyntymiskertomuksiin.

        Return to Life (2013) – syvällisempi katsaus tapauksiin ja niiden mahdollisiin merkityksiin.

        Kirjat on kirjoitettu niin, että ne ovat luettavia myös maallikoille, eivät vain tutkijoille.

        Dr. Jim B. Tucker on:

        koulutukseltaan lääkäri ja lastenpsykiatri

        akateemisesti arvostettu tutkija

        yksi tunnetuimmista länsimaisista jälleensyntymistutkimuksen edustajista

        sillanrakentaja tieteen ja suurten eksistentiaalisten kysymysten välillä


      • Anonyymi00023
        Anonyymi00022 kirjoitti:

        Dr. Jim B. Tucker on:

        koulutukseltaan lääkäri ja lastenpsykiatri

        akateemisesti arvostettu tutkija

        yksi tunnetuimmista länsimaisista jälleensyntymistutkimuksen edustajista

        sillanrakentaja tieteen ja suurten eksistentiaalisten kysymysten välillä

        Esimerkiksi tapaus:

        James Leininger oli vielä pieni lapsi, kun yöt alkoivat täyttyä huudoista ja levottomuudesta. Unissaan hän putosi palavassa lentokoneessa mereen, näki taivaalla viholliskoneita ja tunsi, ettei päässyt ulos ohjaamosta. Valveilla hän puhui lentotukialuksista, hävittäjäkoneista ja sodasta tavalla, joka ei kuulunut taaperon maailmaan. Hän tiesi koneen nimen, aluksen nimen, tiesi jopa ystävänsä nimen – Jack Larsen – ja sanoi itse olleensa James. Hänen vanhempansa kuuntelivat ensin hämmentyneinä, sitten vastahakoisesti tutkivina. Vähitellen palaset loksahtivat paikoilleen: Tyynellämerellä oli todella ollut Natoma Bay -niminen lentotukialus, sieltä oli noussut Corsair-hävittäjiä, ja yksi niistä oli ammuttu alas. Lentäjän nimi oli James Huston Jr. Kaikki se, mistä lapsi puhui, löytyi historiasta – mutta vasta jälkeenpäin, ei ennen.


        Dr. Jim B. Tucker seurasi tapausta rauhallisesti ja tarkasti, kirjasi sanat, ajankohdat ja lähteet, eikä tehnyt nopeita johtopäätöksiä. Hän ei väittänyt ratkaisseensa kuoleman arvoitusta, mutta jäi katsomaan avoimeen kysymykseen: miksi lapsi muisti asioita, joita hän ei tämän elämänsä aikana ollut voinut oppia? Ja miksi muistot, niin voimakkaita aluksi, haihtuivat ajan myötä kuin uni, joka katoaa aamun valossa.


      • Anonyymi00024
        Anonyymi00023 kirjoitti:

        Esimerkiksi tapaus:

        James Leininger oli vielä pieni lapsi, kun yöt alkoivat täyttyä huudoista ja levottomuudesta. Unissaan hän putosi palavassa lentokoneessa mereen, näki taivaalla viholliskoneita ja tunsi, ettei päässyt ulos ohjaamosta. Valveilla hän puhui lentotukialuksista, hävittäjäkoneista ja sodasta tavalla, joka ei kuulunut taaperon maailmaan. Hän tiesi koneen nimen, aluksen nimen, tiesi jopa ystävänsä nimen – Jack Larsen – ja sanoi itse olleensa James. Hänen vanhempansa kuuntelivat ensin hämmentyneinä, sitten vastahakoisesti tutkivina. Vähitellen palaset loksahtivat paikoilleen: Tyynellämerellä oli todella ollut Natoma Bay -niminen lentotukialus, sieltä oli noussut Corsair-hävittäjiä, ja yksi niistä oli ammuttu alas. Lentäjän nimi oli James Huston Jr. Kaikki se, mistä lapsi puhui, löytyi historiasta – mutta vasta jälkeenpäin, ei ennen.


        Dr. Jim B. Tucker seurasi tapausta rauhallisesti ja tarkasti, kirjasi sanat, ajankohdat ja lähteet, eikä tehnyt nopeita johtopäätöksiä. Hän ei väittänyt ratkaisseensa kuoleman arvoitusta, mutta jäi katsomaan avoimeen kysymykseen: miksi lapsi muisti asioita, joita hän ei tämän elämänsä aikana ollut voinut oppia? Ja miksi muistot, niin voimakkaita aluksi, haihtuivat ajan myötä kuin uni, joka katoaa aamun valossa.

        https://listafriikki.com/oudoimmat/jalleensyntyminen-10-tarinaa/


      • Anonyymi00096
        Anonyymi00005 kirjoitti:

        ”Tässä erittäin tyylikkäässä kirjassa tohtori Tucker esittää vakuuttavimmat tieteelliset todisteet siitä, että tietoisuutemme säilyy fyysisen kuoleman jälkeen. Ja todellakin, se ottaa kvanttihyppyjä luovuudessa reinkarnaation muodossa. Tohtori Tuckerin esittelemä malli avaa uuden näkemyksen siitä, keitä me olemme: rajattomat olennot, jotka täyttävät kaiken tilan ja ajan.”

        Deepak Chopra, kirjailija, Life After Death: The Burden of Proof



        Lastenpsykiatrina koulutettu ja uteliaan tutkijan mielellä varustettu tohtori Jim Tucker tarkastelee uudella tavalla yhtä elämän kiehtovimmista kysymyksistä: ’Jääkö tietoisuus kuoleman jälkeenkin?




        ”Virginian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan havainto-osaston tutkijat tutkivat raportteja ympäri maailmaa lapsilta, jotka väittävät muistavansa menneitä elämiään. Projektin perustaja Ian Sevenson ja useat kollegansa, muun muassa Jim Tucker, ovat analysoineet yli 2 500 tällaista raporttia. Heidän työnsä on erittäin merkittävää maailman ja ihmisluonnon ymmärtämisen kannalta, mutta se on saanut suhteellisen vähän huomiota valtavirran tiedemiehiltä ja uskonnollisilta ryhmiltä. Return to Life, kuten tohtori Tuckerin edellinen kirja Life Before Life, avaa oven tähän historialliseen tutkimukseen. Vaikka et olisikaan samaa mieltä Tuckerin lyhyistä spekulaatioista kuolemanjälkeisestä elämästä, saat hyvän käsityksen Virginian yliopiston tiimin keräämistä todisteista reinkarnaatiosta. Minusta on hämmästyttävää, että heidän työtään ei tunneta paremmin.”

        Michael Murphy, Esalen-instituutin perustaja ja emeritus puheenjohtaja sekä teoksen God and the Evolving Universe (Jumala ja kehittyvä universumi) toinen kirjoittaja

        Aivan.


    • LoL xD ..tjsp..jälleensyntymäkin taas yksi tyhmän ihmisen mielikuvitusleikkejä…kuten niin moni muukin asia…uskonnot etunenässä, mutta myös moni muu..lähinnä niihin liittyen…ja mikä se prkleen sielukin on? xD ..kaikkeudessa ei ole mitään henkistä..ainoastaan materiaa…valo on suht hyvä esimerkki…hyvin kevyttä, mutta silti materiaa…

      • Anonyymi00025

        On kauheaa melua, uskooko joku jälleensyntymään vai ei, mutta ihmiset uskovat siihen, mihin he uskovat.

        Keneltä se nyt on pois, uskooko joku jälleensyntymään vai ei?


      • Anonyymi00026
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        On kauheaa melua, uskooko joku jälleensyntymään vai ei, mutta ihmiset uskovat siihen, mihin he uskovat.

        Keneltä se nyt on pois, uskooko joku jälleensyntymään vai ei?

        Kristitty dogmaatikko kirjoitti:


        "Jälleensyntymisoppi opettaa, että hyvien tekojen kautta valaistuu ja pääsee pois elämän kiertokulusta ja pahaa tekemällä joutuu kärsimään ja yhä uudestaan jälleensyntymään. Miksi ihmiset, jotka tekevät pahaa, tappavat, murhaavat jne. eivät muista tätä, vaan suostuvat yhä uudelleen valitsemaan itselleen kärsimyksen ja jälleensyntymisen uuteen elämään? Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. Ihmisten lisääntyvä pahuus todistaa, että jälleensyntyminen ei ole totta, sillä jos se olisi totta luulisi kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, mutta käytäntö todistaa suuren osan ihmiskuntaa olevan suuren pahuuden vallassa. Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."


      • Anonyymi00027
        Anonyymi00026 kirjoitti:

        Kristitty dogmaatikko kirjoitti:


        "Jälleensyntymisoppi opettaa, että hyvien tekojen kautta valaistuu ja pääsee pois elämän kiertokulusta ja pahaa tekemällä joutuu kärsimään ja yhä uudestaan jälleensyntymään. Miksi ihmiset, jotka tekevät pahaa, tappavat, murhaavat jne. eivät muista tätä, vaan suostuvat yhä uudelleen valitsemaan itselleen kärsimyksen ja jälleensyntymisen uuteen elämään? Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. Ihmisten lisääntyvä pahuus todistaa, että jälleensyntyminen ei ole totta, sillä jos se olisi totta luulisi kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, mutta käytäntö todistaa suuren osan ihmiskuntaa olevan suuren pahuuden vallassa. Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Kristitty dogmaatikko kirjoitti:


        "Jälleensyntymisoppi opettaa, että hyvien tekojen kautta valaistuu ja pääsee pois elämän kiertokulusta ja pahaa tekemällä joutuu kärsimään ja yhä uudestaan jälleensyntymään. Miksi ihmiset, jotka tekevät pahaa, tappavat, murhaavat jne. eivät muista tätä, vaan suostuvat yhä uudelleen valitsemaan itselleen kärsimyksen ja jälleensyntymisen uuteen elämään? Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. Ihmisten lisääntyvä pahuus todistaa, että jälleensyntyminen ei ole totta, sillä jos se olisi totta luulisi kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, mutta käytäntö todistaa suuren osan ihmiskuntaa olevan suuren pahuuden vallassa. Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."



        Jo pelkkä dogmaattinen lähtöoletus on väärä: jälleensyntyminen ei lainkaan tarkoita, että ”hyvät teot ja palkinto

        Monissa idän perinteissä valaistuminen ei synny pelkistä hyvistä teoista, vaan:

        ymmärryksestä (viisaus). itsekkyyden ja tietämättömyyden (avidya) vähenemisestä, kiintymyksistä irtipäästämisestä jne.

        Hyviä tekoja voi tehdä myös itsekkyydestä, pelosta tai palkinnon toivossa, eikä se vielä vapauta elämän kiertokulusta.
        Argumentti kaatuu jo siihen, että se yksinkertaistaa oppia liikaa.


      • Anonyymi00028
        Anonyymi00027 kirjoitti:

        Kristitty dogmaatikko kirjoitti:


        "Jälleensyntymisoppi opettaa, että hyvien tekojen kautta valaistuu ja pääsee pois elämän kiertokulusta ja pahaa tekemällä joutuu kärsimään ja yhä uudestaan jälleensyntymään. Miksi ihmiset, jotka tekevät pahaa, tappavat, murhaavat jne. eivät muista tätä, vaan suostuvat yhä uudelleen valitsemaan itselleen kärsimyksen ja jälleensyntymisen uuteen elämään? Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. Ihmisten lisääntyvä pahuus todistaa, että jälleensyntyminen ei ole totta, sillä jos se olisi totta luulisi kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, mutta käytäntö todistaa suuren osan ihmiskuntaa olevan suuren pahuuden vallassa. Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."



        Jo pelkkä dogmaattinen lähtöoletus on väärä: jälleensyntyminen ei lainkaan tarkoita, että ”hyvät teot ja palkinto

        Monissa idän perinteissä valaistuminen ei synny pelkistä hyvistä teoista, vaan:

        ymmärryksestä (viisaus). itsekkyyden ja tietämättömyyden (avidya) vähenemisestä, kiintymyksistä irtipäästämisestä jne.

        Hyviä tekoja voi tehdä myös itsekkyydestä, pelosta tai palkinnon toivossa, eikä se vielä vapauta elämän kiertokulusta.
        Argumentti kaatuu jo siihen, että se yksinkertaistaa oppia liikaa.

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "


        Jo pelkkä dogmaattinen lähtöoletus on väärä: jälleensyntyminen ei lainkaan tarkoita, että ”hyvät teot ja palkinto

        Monissa idän perinteissä valaistuminen ei synny pelkistä hyvistä teoista, vaan:

        ymmärryksestä (viisaus). itsekkyyden ja tietämättömyyden (avidya) vähenemisestä, kiintymyksistä irtipäästämisestä jne.

        Hyviä tekoja voi tehdä myös itsekkyydestä, pelosta tai palkinnon toivossa, eikä se vielä vapauta elämän kiertokulusta.
        Argumentti kaatuu jo siihen, että se yksinkertaistaa oppia liikaa.


      • Anonyymi00029
        Anonyymi00028 kirjoitti:

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "


        Jo pelkkä dogmaattinen lähtöoletus on väärä: jälleensyntyminen ei lainkaan tarkoita, että ”hyvät teot ja palkinto

        Monissa idän perinteissä valaistuminen ei synny pelkistä hyvistä teoista, vaan:

        ymmärryksestä (viisaus). itsekkyyden ja tietämättömyyden (avidya) vähenemisestä, kiintymyksistä irtipäästämisestä jne.

        Hyviä tekoja voi tehdä myös itsekkyydestä, pelosta tai palkinnon toivossa, eikä se vielä vapauta elämän kiertokulusta.
        Argumentti kaatuu jo siihen, että se yksinkertaistaa oppia liikaa.

        Kristitty dogmaatikko kirjoitti:


        "Jälleensyntymisoppi opettaa, että hyvien tekojen kautta valaistuu ja pääsee pois elämän kiertokulusta ja pahaa tekemällä joutuu kärsimään ja yhä uudestaan jälleensyntymään. Miksi ihmiset, jotka tekevät pahaa, tappavat, murhaavat jne. eivät muista tätä, vaan suostuvat yhä uudelleen valitsemaan itselleen kärsimyksen ja jälleensyntymisen uuteen elämään? Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. Ihmisten lisääntyvä pahuus todistaa, että jälleensyntyminen ei ole totta, sillä jos se olisi totta luulisi kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, mutta käytäntö todistaa suuren osan ihmiskuntaa olevan suuren pahuuden vallassa. Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "


        Jo pelkkä dogmaattinen lähtöoletus on väärä: jälleensyntyminen ei lainkaan tarkoita, että ”hyvät teot ja palkinto

        Monissa idän perinteissä valaistuminen ei synny pelkistä hyvistä teoista, vaan:

        ymmärryksestä (viisaus). itsekkyyden ja tietämättömyyden (avidya) vähenemisestä, kiintymyksistä irtipäästämisestä jne.

        Hyviä tekoja voi tehdä myös itsekkyydestä, pelosta tai palkinnon toivossa, eikä se vielä vapauta elämän kiertokulusta.
        Argumentti kaatuu jo siihen, että se yksinkertaistaa oppia liikaa.


        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "

        Hyviä tekoja voi tehdä myös itsekkyydestä, pelosta tai palkinnon toivossa, eikä se vielä vapauta elämän kiertokulusta.
        Argumentti kaatuu jo siihen, että se yksinkertaistaa oppia liikaa.


      • Anonyymi00030
        Anonyymi00029 kirjoitti:

        Kristitty dogmaatikko kirjoitti:


        "Jälleensyntymisoppi opettaa, että hyvien tekojen kautta valaistuu ja pääsee pois elämän kiertokulusta ja pahaa tekemällä joutuu kärsimään ja yhä uudestaan jälleensyntymään. Miksi ihmiset, jotka tekevät pahaa, tappavat, murhaavat jne. eivät muista tätä, vaan suostuvat yhä uudelleen valitsemaan itselleen kärsimyksen ja jälleensyntymisen uuteen elämään? Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. Ihmisten lisääntyvä pahuus todistaa, että jälleensyntyminen ei ole totta, sillä jos se olisi totta luulisi kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, mutta käytäntö todistaa suuren osan ihmiskuntaa olevan suuren pahuuden vallassa. Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "


        Jo pelkkä dogmaattinen lähtöoletus on väärä: jälleensyntyminen ei lainkaan tarkoita, että ”hyvät teot ja palkinto

        Monissa idän perinteissä valaistuminen ei synny pelkistä hyvistä teoista, vaan:

        ymmärryksestä (viisaus). itsekkyyden ja tietämättömyyden (avidya) vähenemisestä, kiintymyksistä irtipäästämisestä jne.

        Hyviä tekoja voi tehdä myös itsekkyydestä, pelosta tai palkinnon toivossa, eikä se vielä vapauta elämän kiertokulusta.
        Argumentti kaatuu jo siihen, että se yksinkertaistaa oppia liikaa.


        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "

        Hyviä tekoja voi tehdä myös itsekkyydestä, pelosta tai palkinnon toivossa, eikä se vielä vapauta elämän kiertokulusta.
        Argumentti kaatuu jo siihen, että se yksinkertaistaa oppia liikaa.

        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.


      • Anonyymi00031
        Anonyymi00030 kirjoitti:

        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "


        Jo pelkkä dogmaattinen lähtöoletus on väärä: jälleensyntyminen ei lainkaan tarkoita, että ”hyvät teot ja palkinto

        Monissa idän perinteissä valaistuminen ei synny pelkistä hyvistä teoista, vaan:

        ymmärryksestä (viisaus). itsekkyyden ja tietämättömyyden (avidya) vähenemisestä, kiintymyksistä irtipäästämisestä jne.

        Hyviä tekoja voi tehdä myös itsekkyydestä, pelosta tai palkinnon toivossa, eikä se vielä vapauta elämän kiertokulusta.
        Argumentti kaatuu jo siihen, että se yksinkertaistaa oppia liikaa.


        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.


      • Anonyymi00032
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "


        Jo pelkkä dogmaattinen lähtöoletus on väärä: jälleensyntyminen ei lainkaan tarkoita, että ”hyvät teot ja palkinto

        Monissa idän perinteissä valaistuminen ei synny pelkistä hyvistä teoista, vaan:

        ymmärryksestä (viisaus). itsekkyyden ja tietämättömyyden (avidya) vähenemisestä, kiintymyksistä irtipäästämisestä jne.

        Hyviä tekoja voi tehdä myös itsekkyydestä, pelosta tai palkinnon toivossa, eikä se vielä vapauta elämän kiertokulusta.
        Argumentti kaatuu jo siihen, että se yksinkertaistaa oppia liikaa.


        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "

        Jälleensyntymisoppia kuvataan usein liian yksinkertaistetusti ikään kuin se opettaisi, että hyvät teot automaattisesti johtavat valaistumiseen ja pahat teot kärsimykseen seuraavissa elämissä. Monissa idän perinteissä vapautuminen ei kuitenkaan perustu pelkkiin tekoihin, vaan tietoisuuden ja ymmärryksen kasvuun sekä itsekkyydestä ja tietämättömyydestä irtipäästämiseen. Ihminen voi tehdä hyviä tekoja myös pelosta, tottumuksesta tai palkinnon toivossa, eikä se vielä merkitse vapautumista elämän kiertokulusta.


      • Anonyymi00033
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "

        Jälleensyntymisoppia kuvataan usein liian yksinkertaistetusti ikään kuin se opettaisi, että hyvät teot automaattisesti johtavat valaistumiseen ja pahat teot kärsimykseen seuraavissa elämissä. Monissa idän perinteissä vapautuminen ei kuitenkaan perustu pelkkiin tekoihin, vaan tietoisuuden ja ymmärryksen kasvuun sekä itsekkyydestä ja tietämättömyydestä irtipäästämiseen. Ihminen voi tehdä hyviä tekoja myös pelosta, tottumuksesta tai palkinnon toivossa, eikä se vielä merkitse vapautumista elämän kiertokulusta.

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "

        Jälleensyntymisoppi ei myöskään väitä, että ihminen tietoisesti valitsisi kärsimyksen tai pahuuden. Paha syntyy useimmiten tietämättömyydestä, pelosta, vihasta ja tiedostamattomista malleista, ei rationaalisesta päätöksestä valita kärsimystä tulevissa elämissä. Vapautuminen ei näin ollen tapahdu siksi, että ihminen laskelmoisi hyötyjä ja rangaistuksia, vaan siksi että ymmärrys, myötätunto ja tietoisuus vähitellen kasvavat.


      • Anonyymi00034
        Anonyymi00033 kirjoitti:

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "

        Jälleensyntymisoppi ei myöskään väitä, että ihminen tietoisesti valitsisi kärsimyksen tai pahuuden. Paha syntyy useimmiten tietämättömyydestä, pelosta, vihasta ja tiedostamattomista malleista, ei rationaalisesta päätöksestä valita kärsimystä tulevissa elämissä. Vapautuminen ei näin ollen tapahdu siksi, että ihminen laskelmoisi hyötyjä ja rangaistuksia, vaan siksi että ymmärrys, myötätunto ja tietoisuus vähitellen kasvavat.

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "

        VÄÄRIN.
        Vapautuminen ei näin ollen tapahdu siksi, että ihminen laskelmoisi hyötyjä ja rangaistuksia, vaan siksi että ymmärrys, myötätunto ja tietoisuus vähitellen kasvavat.


      • Anonyymi00035
        Anonyymi00034 kirjoitti:

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "

        VÄÄRIN.
        Vapautuminen ei näin ollen tapahdu siksi, että ihminen laskelmoisi hyötyjä ja rangaistuksia, vaan siksi että ymmärrys, myötätunto ja tietoisuus vähitellen kasvavat.

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "


        On outoa, että jälleensyntymisoppia arvioidaan ikään kuin se olisi jonkinlainen kosminen pistejärjestelmä, jossa ihminen kerää hyviä tekoja päästäkseen paremmille kalavesille.

        Idän jalot opetukset ovat kuitenkin huomattavasti hienosyisempiä kuin ajatus siitä, että ihminen käyttäytyisi hyvin vain palkinnon toivossa tai rangaistuksen pelossa.

        Valaistuminen ei synny ulkoisesta moraalikirjanpidosta, vaan tietoisuuden, myötätunnon ja ymmärryksen syvenemisestä – asioista, joita ei voi pakottaa muistilapulla tulevista rangaistuksista.


      • Anonyymi00036
        Anonyymi00035 kirjoitti:

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "


        On outoa, että jälleensyntymisoppia arvioidaan ikään kuin se olisi jonkinlainen kosminen pistejärjestelmä, jossa ihminen kerää hyviä tekoja päästäkseen paremmille kalavesille.

        Idän jalot opetukset ovat kuitenkin huomattavasti hienosyisempiä kuin ajatus siitä, että ihminen käyttäytyisi hyvin vain palkinnon toivossa tai rangaistuksen pelossa.

        Valaistuminen ei synny ulkoisesta moraalikirjanpidosta, vaan tietoisuuden, myötätunnon ja ymmärryksen syvenemisestä – asioista, joita ei voi pakottaa muistilapulla tulevista rangaistuksista.

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "


        Ajatus siitä, että pahantekijöiden pitäisi muistaa tulevat elämänsä ja siksi toimia moitteettomasti, on myös varsin erikoinen.


        Jos ihmisen käyttäytyminen todella muuttuisi tiedosta seuraamuksista, maailma olisi jo kauan sitten täynnä kristittyjä, jotka eivät tee pahaa, koska ikuinenhelvetti on heille tuttu käsite. Käytännössä näin ei ole, eikä tätä yleensä pidetä todisteena siitä, ettei helvettiä olisi olemassa – vain todisteena siitä, että ihminen ei toimi pelkän rangaistuslogiikan varassa.

        Väite ihmisten lisääntyvästä pahuudesta kuulostaa enemmän aikamme uutisvirralta kuin vakavalta moraalifilosofialta. Historiallisesti tarkasteltuna ihmiskunta on ollut huomattavasti julmempi silloin, kun kristillinen maailmankuva oli vahvimmillaan.


      • Anonyymi00037
        Anonyymi00036 kirjoitti:

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "


        Ajatus siitä, että pahantekijöiden pitäisi muistaa tulevat elämänsä ja siksi toimia moitteettomasti, on myös varsin erikoinen.


        Jos ihmisen käyttäytyminen todella muuttuisi tiedosta seuraamuksista, maailma olisi jo kauan sitten täynnä kristittyjä, jotka eivät tee pahaa, koska ikuinenhelvetti on heille tuttu käsite. Käytännössä näin ei ole, eikä tätä yleensä pidetä todisteena siitä, ettei helvettiä olisi olemassa – vain todisteena siitä, että ihminen ei toimi pelkän rangaistuslogiikan varassa.

        Väite ihmisten lisääntyvästä pahuudesta kuulostaa enemmän aikamme uutisvirralta kuin vakavalta moraalifilosofialta. Historiallisesti tarkasteltuna ihmiskunta on ollut huomattavasti julmempi silloin, kun kristillinen maailmankuva oli vahvimmillaan.

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "


        Jos ihmisen käyttäytyminen todella muuttuisi tiedosta seuraamuksista, maailma olisi jo kauan sitten täynnä kristittyjä, jotka eivät tee pahaa, koska ikuinen helvetti on heille tuttu käsite. Käytännössä näin ei ole, eikä tätä yleensä pidetä todisteena siitä, ettei helvettiä olisi olemassa – vain todisteena siitä, että ihminen ei toimi pelkän rangaistuslogiikan varassa.


      • Anonyymi00038
        Anonyymi00037 kirjoitti:

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "


        Jos ihmisen käyttäytyminen todella muuttuisi tiedosta seuraamuksista, maailma olisi jo kauan sitten täynnä kristittyjä, jotka eivät tee pahaa, koska ikuinen helvetti on heille tuttu käsite. Käytännössä näin ei ole, eikä tätä yleensä pidetä todisteena siitä, ettei helvettiä olisi olemassa – vain todisteena siitä, että ihminen ei toimi pelkän rangaistuslogiikan varassa.

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "

        Idän perinteissä pahuutta ei selitetä ihmisen tietoisen valinnan tulokseksi, vaan tietämättömyyden, kiintymysten ja sisäisen kypsymättömyyden seuraukseksi. Ihminen ei ”valitse kärsimystä” tuleviin elämiin sen enempää kuin lapsi valitsee satuttaa itseään oppiessaan kävelemään. Tässä mielessä idän opetukset suhtautuvat ihmiseen huomattavasti lempeämmin ja realistisemmin kuin ajatus ikuisesta rangaistuksesta yhden elämän virheistä.


      • Anonyymi00039
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "

        Idän perinteissä pahuutta ei selitetä ihmisen tietoisen valinnan tulokseksi, vaan tietämättömyyden, kiintymysten ja sisäisen kypsymättömyyden seuraukseksi. Ihminen ei ”valitse kärsimystä” tuleviin elämiin sen enempää kuin lapsi valitsee satuttaa itseään oppiessaan kävelemään. Tässä mielessä idän opetukset suhtautuvat ihmiseen huomattavasti lempeämmin ja realistisemmin kuin ajatus ikuisesta rangaistuksesta yhden elämän virheistä.

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "

        Ehkä suurin ero onkin se, että jälleensyntymisoppi ei tarvitse ihmisten käyttäytymistä todisteekseen. Se kuvaa ihmisen kasvua hitaana ja epätäydellisenä prosessina, ei kertakaikkisena testinä, jonka epäonnistuminen johtaa ikuiseen tuomioon. Tässä mielessä idän jalot opetukset vaikuttavat vähemmän moralistisilta ja enemmän syvästi inhimillisiltä.


      • Anonyymi00040
        Anonyymi00039 kirjoitti:

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "

        Ehkä suurin ero onkin se, että jälleensyntymisoppi ei tarvitse ihmisten käyttäytymistä todisteekseen. Se kuvaa ihmisen kasvua hitaana ja epätäydellisenä prosessina, ei kertakaikkisena testinä, jonka epäonnistuminen johtaa ikuiseen tuomioon. Tässä mielessä idän jalot opetukset vaikuttavat vähemmän moralistisilta ja enemmän syvästi inhimillisiltä.

        Kristitty dogmaatikko kirjoitti:


        "Jälleensyntymisoppi opettaa, että hyvien tekojen kautta valaistuu ja pääsee pois elämän kiertokulusta ja pahaa tekemällä joutuu kärsimään ja yhä uudestaan jälleensyntymään. Miksi ihmiset, jotka tekevät pahaa, tappavat, murhaavat jne. eivät muista tätä, vaan suostuvat yhä uudelleen valitsemaan itselleen kärsimyksen ja jälleensyntymisen uuteen elämään? Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. Ihmisten lisääntyvä pahuus todistaa, että jälleensyntyminen ei ole totta, sillä jos se olisi totta luulisi kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, mutta käytäntö todistaa suuren osan ihmiskuntaa olevan suuren pahuuden vallassa. Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."


        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.


        On aina paljastavaa, millaisena ihmisluonto oletetaan. Tässä ajattelussa ihminen nähdään olentona, joka tekisi automaattisesti hyvää, jos hänelle vain kerrottaisiin tarpeeksi selkeästi rangaistuksista ja palkinnoista. Tämä on varsin mekaaninen ihmiskuva, lähes koulutuksellinen: kerrotaan säännöt, muistutetaan seurauksista, ja oletetaan kuuliaisuutta. Idän jalot opetukset lähtevät huomattavasti hienosyisemmästä ja samalla realistisemmasta käsityksestä ihmisestä. Ne tunnistavat, että ihminen ei toimi tiedon, vaan tietoisuuden tasolla – ja että suurin osa inhimillisestä kärsimyksestä syntyy juuri siitä kuilusta.


        Ajatus, että pahuutta ei olisi, jos jälleensyntyminen olisi totta, nojaa oletukseen, että ihminen muistaisi ja sisäistäisi kosmiset seuraukset samalla tavalla kuin liikennesäännöt. Mutta jos tämä olisi totta, olisi kristillinen maailma jo kauan sitten vapaa murhista, sodista ja julmuudesta. Helvettiä on kuvailtu vuosisatoja huomattavasti konkreettisemmin kuin jälleensyntymistä, eikä se ole estänyt ihmistä tappamasta Jumalan nimissä. Tässä valossa on vaikea nähdä, miksi juuri jälleensyntymisopin pitäisi romahtaa ihmisten pahuuteen, kun mikään rangaistusoppi ei ole koskaan onnistunut hillitsemään sitä.


      • Anonyymi00041
        Anonyymi00040 kirjoitti:

        Kristitty dogmaatikko kirjoitti:


        "Jälleensyntymisoppi opettaa, että hyvien tekojen kautta valaistuu ja pääsee pois elämän kiertokulusta ja pahaa tekemällä joutuu kärsimään ja yhä uudestaan jälleensyntymään. Miksi ihmiset, jotka tekevät pahaa, tappavat, murhaavat jne. eivät muista tätä, vaan suostuvat yhä uudelleen valitsemaan itselleen kärsimyksen ja jälleensyntymisen uuteen elämään? Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. Ihmisten lisääntyvä pahuus todistaa, että jälleensyntyminen ei ole totta, sillä jos se olisi totta luulisi kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, mutta käytäntö todistaa suuren osan ihmiskuntaa olevan suuren pahuuden vallassa. Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."


        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.


        On aina paljastavaa, millaisena ihmisluonto oletetaan. Tässä ajattelussa ihminen nähdään olentona, joka tekisi automaattisesti hyvää, jos hänelle vain kerrottaisiin tarpeeksi selkeästi rangaistuksista ja palkinnoista. Tämä on varsin mekaaninen ihmiskuva, lähes koulutuksellinen: kerrotaan säännöt, muistutetaan seurauksista, ja oletetaan kuuliaisuutta. Idän jalot opetukset lähtevät huomattavasti hienosyisemmästä ja samalla realistisemmasta käsityksestä ihmisestä. Ne tunnistavat, että ihminen ei toimi tiedon, vaan tietoisuuden tasolla – ja että suurin osa inhimillisestä kärsimyksestä syntyy juuri siitä kuilusta.


        Ajatus, että pahuutta ei olisi, jos jälleensyntyminen olisi totta, nojaa oletukseen, että ihminen muistaisi ja sisäistäisi kosmiset seuraukset samalla tavalla kuin liikennesäännöt. Mutta jos tämä olisi totta, olisi kristillinen maailma jo kauan sitten vapaa murhista, sodista ja julmuudesta. Helvettiä on kuvailtu vuosisatoja huomattavasti konkreettisemmin kuin jälleensyntymistä, eikä se ole estänyt ihmistä tappamasta Jumalan nimissä. Tässä valossa on vaikea nähdä, miksi juuri jälleensyntymisopin pitäisi romahtaa ihmisten pahuuteen, kun mikään rangaistusoppi ei ole koskaan onnistunut hillitsemään sitä.

        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.


        Ajatus, että pahuutta ei olisi, jos jälleensyntyminen olisi totta, nojaa oletukseen, että ihminen muistaisi ja sisäistäisi kosmiset seuraukset samalla tavalla kuin liikennesäännöt. Mutta jos tämä olisi totta, olisi kristillinen maailma jo kauan sitten vapaa murhista, sodista ja julmuudesta. Helvettiä on kuvailtu vuosisatoja huomattavasti konkreettisemmin kuin jälleensyntymistä, eikä se ole estänyt ihmistä tappamasta Jumalan nimissä. Tässä valossa on vaikea nähdä, miksi juuri jälleensyntymisopin pitäisi romahtaa ihmisten pahuuteen, kun mikään rangaistusoppi ei ole koskaan onnistunut hillitsemään sitä.


      • Anonyymi00042
        Anonyymi00041 kirjoitti:

        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.


        Ajatus, että pahuutta ei olisi, jos jälleensyntyminen olisi totta, nojaa oletukseen, että ihminen muistaisi ja sisäistäisi kosmiset seuraukset samalla tavalla kuin liikennesäännöt. Mutta jos tämä olisi totta, olisi kristillinen maailma jo kauan sitten vapaa murhista, sodista ja julmuudesta. Helvettiä on kuvailtu vuosisatoja huomattavasti konkreettisemmin kuin jälleensyntymistä, eikä se ole estänyt ihmistä tappamasta Jumalan nimissä. Tässä valossa on vaikea nähdä, miksi juuri jälleensyntymisopin pitäisi romahtaa ihmisten pahuuteen, kun mikään rangaistusoppi ei ole koskaan onnistunut hillitsemään sitä.

        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.


        Idän perinteet eivät pidä pahuutta moraalisena kapinana Jumalaa vastaan, vaan tiedostamattomuuden luonnollisena seurauksena. Ihminen ei tee pahaa siksi, että hän valitsisi kärsimyksen, vaan siksi, ettei hän vielä näe tekojensa todellista luonnetta. Tässä mielessä pahuus ei ole todiste jälleensyntymistä vastaan, vaan pikemminkin juuri se ilmiö, jota oppi pyrkii selittämään. On hieman kuin väittäisi, ettei lääketiede voi olla totta, koska ihmiset yhä sairastuvat.


      • Anonyymi00043
        Anonyymi00042 kirjoitti:

        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.


        Idän perinteet eivät pidä pahuutta moraalisena kapinana Jumalaa vastaan, vaan tiedostamattomuuden luonnollisena seurauksena. Ihminen ei tee pahaa siksi, että hän valitsisi kärsimyksen, vaan siksi, ettei hän vielä näe tekojensa todellista luonnetta. Tässä mielessä pahuus ei ole todiste jälleensyntymistä vastaan, vaan pikemminkin juuri se ilmiö, jota oppi pyrkii selittämään. On hieman kuin väittäisi, ettei lääketiede voi olla totta, koska ihmiset yhä sairastuvat.

        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.



        Myös väite ihmisten lisääntyvästä pahuudesta ansaitsee tarkemman katseen. Historia, erityisesti kristillinen Eurooppa, on täynnä kausia, jolloin väkivalta, kidutus, orjuus ja joukkosurmat olivat sosiaalisesti hyväksyttyjä ja teologisesti perusteltuja. Tätä ei yleensä pidetä todisteena kristinuskon virheellisyydestä, vaan ihmisen keskeneräisyydestä.


        On kiinnostavaa, että samaa armollista tulkintaa ei suoda idän filosofioille, joiden peruslähtökohta on juuri se, että ihminen kasvaa hitaasti ja usein kivuliaasti.

        Ehkä suurin ero onkin siinä, että idän jalot opetukset eivät tarvitse ihmisten hyviä tekoja todistamaan omaa totuuttaan. Ne eivät lupaa välitöntä moraalista puhdistumista eivätkä vaadi täydellisyyttä yhdessä elämässä. Ne kuvaavat olemassaoloa pitkänä oppimisprosessina, jossa virheet eivät johda ikuiseen tuomioon vaan uuteen mahdollisuuteen ymmärtää. Verrattuna tähän ajatus yhdestä elämästä ja ikuisesta rangaistuksesta näyttää pikemminkin epätoivoiselta yritykseltä pakottaa moraali aikarajaan.


      • Anonyymi00044
        Anonyymi00043 kirjoitti:

        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.



        Myös väite ihmisten lisääntyvästä pahuudesta ansaitsee tarkemman katseen. Historia, erityisesti kristillinen Eurooppa, on täynnä kausia, jolloin väkivalta, kidutus, orjuus ja joukkosurmat olivat sosiaalisesti hyväksyttyjä ja teologisesti perusteltuja. Tätä ei yleensä pidetä todisteena kristinuskon virheellisyydestä, vaan ihmisen keskeneräisyydestä.


        On kiinnostavaa, että samaa armollista tulkintaa ei suoda idän filosofioille, joiden peruslähtökohta on juuri se, että ihminen kasvaa hitaasti ja usein kivuliaasti.

        Ehkä suurin ero onkin siinä, että idän jalot opetukset eivät tarvitse ihmisten hyviä tekoja todistamaan omaa totuuttaan. Ne eivät lupaa välitöntä moraalista puhdistumista eivätkä vaadi täydellisyyttä yhdessä elämässä. Ne kuvaavat olemassaoloa pitkänä oppimisprosessina, jossa virheet eivät johda ikuiseen tuomioon vaan uuteen mahdollisuuteen ymmärtää. Verrattuna tähän ajatus yhdestä elämästä ja ikuisesta rangaistuksesta näyttää pikemminkin epätoivoiselta yritykseltä pakottaa moraali aikarajaan.

        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.



        Niinpä jos ihmiskunnan pahuus todistaa jotakin, se ei ole jälleensyntymisopin virheellisyys, vaan se, kuinka optimistinen ja samalla inhimillinen käsitys idän filosofioilla ihmisestä lopulta on. Ne eivät vaadi ihmistä olemaan valmis, vain matkalla.


      • Anonyymi00045
        Anonyymi00044 kirjoitti:

        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.



        Niinpä jos ihmiskunnan pahuus todistaa jotakin, se ei ole jälleensyntymisopin virheellisyys, vaan se, kuinka optimistinen ja samalla inhimillinen käsitys idän filosofioilla ihmisestä lopulta on. Ne eivät vaadi ihmistä olemaan valmis, vain matkalla.

        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Ei, vaan todiste siitä, että keppi-ja-porkkana-uskonnon edustaja taas vauhdissa.



        Myös väite ihmisten lisääntyvästä pahuudesta ansaitsee tarkemman katseen. Historia, erityisesti kristillinen Eurooppa, on täynnä kausia, jolloin väkivalta, kidutus, orjuus ja joukkosurmat olivat sosiaalisesti hyväksyttyjä ja teologisesti perusteltuja. Tätä ei yleensä pidetä todisteena kristinuskon virheellisyydestä, vaan ihmisen keskeneräisyydestä.


        On kiinnostavaa, että samaa armollista tulkintaa ei suoda idän filosofioille, joiden peruslähtökohta on juuri se, että ihminen kasvaa hitaasti ja usein kivuliaasti.


      • Anonyymi00048
        Anonyymi00036 kirjoitti:

        " Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. "


        Ajatus siitä, että pahantekijöiden pitäisi muistaa tulevat elämänsä ja siksi toimia moitteettomasti, on myös varsin erikoinen.


        Jos ihmisen käyttäytyminen todella muuttuisi tiedosta seuraamuksista, maailma olisi jo kauan sitten täynnä kristittyjä, jotka eivät tee pahaa, koska ikuinenhelvetti on heille tuttu käsite. Käytännössä näin ei ole, eikä tätä yleensä pidetä todisteena siitä, ettei helvettiä olisi olemassa – vain todisteena siitä, että ihminen ei toimi pelkän rangaistuslogiikan varassa.

        Väite ihmisten lisääntyvästä pahuudesta kuulostaa enemmän aikamme uutisvirralta kuin vakavalta moraalifilosofialta. Historiallisesti tarkasteltuna ihmiskunta on ollut huomattavasti julmempi silloin, kun kristillinen maailmankuva oli vahvimmillaan.

        Väite ihmisten lisääntyvästä pahuudesta kuulostaa enemmän aikamme uutisvirralta kuin vakavalta moraalifilosofialta. Historiallisesti tarkasteltuna ihmiskunta on ollut huomattavasti julmempi silloin, kun kristillinen maailmankuva oli vahvimmillaan.


    • Anonyymi00046

      Joitakin tuntuu eniten kiinnostavan toisten ihmisten jälleensyntyminen, onnellisuus ja viattomuus. Miksi ette anna toisten elää ja muuttaa elämäänsä paremmaksi? Tai miksi se pitää tapahtua teidän uskontojenne ja uskomistenne mukaan?

    • Sitä elää ja sitten kuolee pois. Tätä ei pieni ja heikko ihminen halua uskoa, joten pitää kehittää uskonto vedättämään näitä pieniä ja heikkoja ihmisiä.

      • Anonyymi00047

        " Tai miksi se pitää tapahtua teidän uskontojenne ja uskomistenne mukaan?"

        "Idän saatanallisten oppien" seuraajat eivät pakota ketään omaksumaan "idän saatanallisia oppejaan", vaan antavat ihmisten elää rauhassa, toisin kuin kristillisen keppi ja porkkana -uskonnon edustajat.


      • Anonyymi00049
        Anonyymi00047 kirjoitti:

        " Tai miksi se pitää tapahtua teidän uskontojenne ja uskomistenne mukaan?"

        "Idän saatanallisten oppien" seuraajat eivät pakota ketään omaksumaan "idän saatanallisia oppejaan", vaan antavat ihmisten elää rauhassa, toisin kuin kristillisen keppi ja porkkana -uskonnon edustajat.

        Ajatus, että pahuutta ei olisi, jos jälleensyntyminen olisi totta, nojaa oletukseen, että ihminen muistaisi ja sisäistäisi kosmiset seuraukset samalla tavalla kuin liikennesäännöt. Mutta jos tämä olisi totta, olisi kristillinen maailma jo kauan sitten vapaa murhista, sodista ja julmuudesta. Helvettiä on kuvailtu vuosisatoja huomattavasti konkreettisemmin kuin jälleensyntymistä, eikä se ole estänyt ihmistä tappamasta Jumalan nimissä. Tässä valossa on vaikea nähdä, miksi juuri jälleensyntymisopin pitäisi romahtaa ihmisten pahuuteen, kun mikään rangaistusoppi ei ole koskaan onnistunut hillitsemään sitä.


      • Anonyymi00050
        Anonyymi00049 kirjoitti:

        Ajatus, että pahuutta ei olisi, jos jälleensyntyminen olisi totta, nojaa oletukseen, että ihminen muistaisi ja sisäistäisi kosmiset seuraukset samalla tavalla kuin liikennesäännöt. Mutta jos tämä olisi totta, olisi kristillinen maailma jo kauan sitten vapaa murhista, sodista ja julmuudesta. Helvettiä on kuvailtu vuosisatoja huomattavasti konkreettisemmin kuin jälleensyntymistä, eikä se ole estänyt ihmistä tappamasta Jumalan nimissä. Tässä valossa on vaikea nähdä, miksi juuri jälleensyntymisopin pitäisi romahtaa ihmisten pahuuteen, kun mikään rangaistusoppi ei ole koskaan onnistunut hillitsemään sitä.

        "Ihmisten lisääntyvä pahuus todistaa, että jälleensyntyminen ei ole totta, sillä jos se olisi totta luulisi kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, mutta käytäntö todistaa suuren osan ihmiskuntaa olevan suuren pahuuden vallassa."

        PÄINVASTOIN.

        Ajatus, että pahuutta ei olisi, jos jälleensyntyminen olisi totta, nojaa oletukseen, että ihminen muistaisi ja sisäistäisi kosmiset seuraukset samalla tavalla kuin liikennesäännöt. Mutta jos tämä olisi totta, olisi kristillinen maailma jo kauan sitten vapaa murhista, sodista ja julmuudesta. Helvettiä on kuvailtu vuosisatoja huomattavasti konkreettisemmin kuin jälleensyntymistä, eikä se ole estänyt ihmistä tappamasta Jumalan nimissä. Tässä valossa on vaikea nähdä, miksi juuri jälleensyntymisopin pitäisi romahtaa ihmisten pahuuteen, kun mikään rangaistusoppi ei ole koskaan onnistunut hillitsemään sitä.


      • Anonyymi00051
        Anonyymi00050 kirjoitti:

        "Ihmisten lisääntyvä pahuus todistaa, että jälleensyntyminen ei ole totta, sillä jos se olisi totta luulisi kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, mutta käytäntö todistaa suuren osan ihmiskuntaa olevan suuren pahuuden vallassa."

        PÄINVASTOIN.

        Ajatus, että pahuutta ei olisi, jos jälleensyntyminen olisi totta, nojaa oletukseen, että ihminen muistaisi ja sisäistäisi kosmiset seuraukset samalla tavalla kuin liikennesäännöt. Mutta jos tämä olisi totta, olisi kristillinen maailma jo kauan sitten vapaa murhista, sodista ja julmuudesta. Helvettiä on kuvailtu vuosisatoja huomattavasti konkreettisemmin kuin jälleensyntymistä, eikä se ole estänyt ihmistä tappamasta Jumalan nimissä. Tässä valossa on vaikea nähdä, miksi juuri jälleensyntymisopin pitäisi romahtaa ihmisten pahuuteen, kun mikään rangaistusoppi ei ole koskaan onnistunut hillitsemään sitä.

        Helvettiä on kuvailtu vuosisatoja huomattavasti konkreettisemmin kuin jälleensyntymistä, eikä se ole estänyt ihmistä tappamasta Jumalan nimissä.


      • Anonyymi00052
        Anonyymi00051 kirjoitti:

        Helvettiä on kuvailtu vuosisatoja huomattavasti konkreettisemmin kuin jälleensyntymistä, eikä se ole estänyt ihmistä tappamasta Jumalan nimissä.

        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        On hieman kuin väittäisi, ettei lääketiede voi olla totta, koska ihmiset yhä sairastuvat.


      • Anonyymi00053
        Anonyymi00052 kirjoitti:

        " Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        On hieman kuin väittäisi, ettei lääketiede voi olla totta, koska ihmiset yhä sairastuvat.

        Idän jalot opetukset eivät tarvitse ihmisten hyviä tekoja todistamaan omaa totuuttaan. Ne eivät lupaa välitöntä moraalista puhdistumista eivätkä vaadi täydellisyyttä yhdessä elämässä. Ne kuvaavat olemassaoloa pitkänä oppimisprosessina, jossa virheet eivät johda ikuiseen tuomioon vaan uuteen mahdollisuuteen ymmärtää. Verrattuna tähän ajatus yhdestä elämästä ja ikuisesta rangaistuksesta näyttää pikemminkin epätoivoiselta yritykseltä pakottaa moraali aikarajaan.


      • Anonyymi00054
        Anonyymi00053 kirjoitti:

        Idän jalot opetukset eivät tarvitse ihmisten hyviä tekoja todistamaan omaa totuuttaan. Ne eivät lupaa välitöntä moraalista puhdistumista eivätkä vaadi täydellisyyttä yhdessä elämässä. Ne kuvaavat olemassaoloa pitkänä oppimisprosessina, jossa virheet eivät johda ikuiseen tuomioon vaan uuteen mahdollisuuteen ymmärtää. Verrattuna tähän ajatus yhdestä elämästä ja ikuisesta rangaistuksesta näyttää pikemminkin epätoivoiselta yritykseltä pakottaa moraali aikarajaan.

        Verrattuna tähän ajatus yhdestä elämästä ja ikuisesta rangaistuksesta näyttää pikemminkin epätoivoiselta yritykseltä pakottaa moraali aikarajaan.


      • Anonyymi00055
        Anonyymi00054 kirjoitti:

        Verrattuna tähän ajatus yhdestä elämästä ja ikuisesta rangaistuksesta näyttää pikemminkin epätoivoiselta yritykseltä pakottaa moraali aikarajaan.

        Kristitty dogmaatikko kirjoitti:


        "Jälleensyntymisoppi opettaa, että hyvien tekojen kautta valaistuu ja pääsee pois elämän kiertokulusta ja pahaa tekemällä joutuu kärsimään ja yhä uudestaan jälleensyntymään. Miksi ihmiset, jotka tekevät pahaa, tappavat, murhaavat jne. eivät muista tätä, vaan suostuvat yhä uudelleen valitsemaan itselleen kärsimyksen ja jälleensyntymisen uuteen elämään? Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. Ihmisten lisääntyvä pahuus todistaa, että jälleensyntyminen ei ole totta, sillä jos se olisi totta luulisi kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, mutta käytäntö todistaa suuren osan ihmiskuntaa olevan suuren pahuuden vallassa. Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."


        Dogmaatikon argumentti hyppää perusteettomasti väitteestä toiseen:

        “Ihmisten pahuus todistaa, ettei jälleensyntyminen ole totta.”


        Tässä tehdään looginen virhe: ihmisten käyttäytymisestä päätellään metafyysisen väitteen totuusarvo. Vaikka ihmiset toimisivatkin pahasti, siitä ei seuraa, että jälleensyntyminen olisi epätosi – aivan kuten moraalinen epäonnistuminen ei tee kristillisestä teologiasta epätotta. Ihmisen kyvyttömyys elää oppinsa mukaan ei ole todiste opin virheellisyydestä.

        Tämä tekee selväksi, että koko “todistus” ei oikeastaan todista mitään.


        Dogmaatikko olettaa, että ihmisen pitäisi muistaa seuraukset.

        Monissa jälleensyntymisoppeihin nojaavissa perinteissä muistamattomuus ei ole virhe, vaan ehto. Juuri samastuminen nykyiseen persoonaan, sen haluihin ja pelkoihin, pitää jälleensyntymisen käynnissä. Jos ihminen muistaisi edelliset elämänsä kuin tilikirjan, koko oppi menettäisi merkityksensä.

        Tämä kääntää kritiikin päälaelleen: “ongelma” onkin itse asiassa mekanismi.



        Jälleensyntymisoppi ei ensisijaisesti ole moraalinen kurinpitoväline, vaan selitysmalli kokemukselle, kärsimykselle ja tietoisuuden kehitykselle. Se ei lupaa, että ihmiset käyttäytyvät hyvin, vaan että teoilla on seurauksia tietoisuuden tasolla – usein hitaasti, epäsuorasti ja epätäydellisesti havaittavalla tavalla.


      • Anonyymi00057

        "Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Se argumentti kertoo enemmän sen esittäjän ihmiskuvasta kuin jälleensyntymisopista. Se olettaa ihmisen rationaaliseksi, palkkio–rangaistus-koneeksi, joka toimisi oikein, jos säännöt vain kerrotaan tarpeeksi selvästi.

        Idän perinteet lähtevät päinvastaisesta havainnosta: ihminen toimii harvoin tietonsa mukaisesti. Juuri siksi vapautuminen nähdään pitkänä, vaivalloisena ja usein kivuliaana prosessina – ei moraalisena pikakokeena.


        “Ihmisten lisääntyvä pahuus” on tunneväite, ei analyysi

        Väite ihmisten lisääntyvästä pahuudesta ei ole neutraali havainto vaan kulttuurinen tunnelma, joka kumpuaa uutisvirrasta ja moraalisesta paniikista. Historiallisesti tarkasteltuna väite on vähintään kyseenalainen. Suuri osa ihmiskunnan historiasta – erityisesti kristillisen Euroopan aikana – oli läpikotaisin väkivaltaisempaa, julmempaa ja armottomampaa kuin nykyhetki. Kidutus oli oikeusjärjestelmän normaali osa, orjuus hyväksytty instituutio ja uskonsodat Jumalan tahdon toteuttamista.

        Jos ihmisten pahuus olisi todiste jonkin maailmankuvan virheellisyydestä, kristinuskon olisi pitänyt romahtaa jo vuosisatoja sitten. Näin ei kuitenkaan ajatella, vaan pahuus selitetään ihmisen vajavaisuudella. On paljastavaa, ettei samaa tulkintaa suoda idän filosofioille.


      • Anonyymi00058
        Anonyymi00057 kirjoitti:

        "Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Se argumentti kertoo enemmän sen esittäjän ihmiskuvasta kuin jälleensyntymisopista. Se olettaa ihmisen rationaaliseksi, palkkio–rangaistus-koneeksi, joka toimisi oikein, jos säännöt vain kerrotaan tarpeeksi selvästi.

        Idän perinteet lähtevät päinvastaisesta havainnosta: ihminen toimii harvoin tietonsa mukaisesti. Juuri siksi vapautuminen nähdään pitkänä, vaivalloisena ja usein kivuliaana prosessina – ei moraalisena pikakokeena.


        “Ihmisten lisääntyvä pahuus” on tunneväite, ei analyysi

        Väite ihmisten lisääntyvästä pahuudesta ei ole neutraali havainto vaan kulttuurinen tunnelma, joka kumpuaa uutisvirrasta ja moraalisesta paniikista. Historiallisesti tarkasteltuna väite on vähintään kyseenalainen. Suuri osa ihmiskunnan historiasta – erityisesti kristillisen Euroopan aikana – oli läpikotaisin väkivaltaisempaa, julmempaa ja armottomampaa kuin nykyhetki. Kidutus oli oikeusjärjestelmän normaali osa, orjuus hyväksytty instituutio ja uskonsodat Jumalan tahdon toteuttamista.

        Jos ihmisten pahuus olisi todiste jonkin maailmankuvan virheellisyydestä, kristinuskon olisi pitänyt romahtaa jo vuosisatoja sitten. Näin ei kuitenkaan ajatella, vaan pahuus selitetään ihmisen vajavaisuudella. On paljastavaa, ettei samaa tulkintaa suoda idän filosofioille.

        Jos ihmisten pahuus olisi todiste jonkin maailmankuvan virheellisyydestä, kristinuskon olisi pitänyt romahtaa jo vuosisatoja sitten. Näin ei kuitenkaan ajatella, vaan pahuus selitetään ihmisen vajavaisuudella. On paljastavaa, ettei samaa tulkintaa suoda idän filosofioille.


        Palkkio–rangaistus-ajattelu ei kuvaa ihmistä realistisesti

        Dogmaatikon argumentin ydinolettamus on tämä:
        jos ihminen tietäisi seuraukset, hän toimisi oikein.

        Tämä oletus ei kestä psykologista, historiallista eikä arkikokemukseen perustuvaa tarkastelua. Ihminen tietää jo nyt, että:

        väkivalta tuhoaa

        viha satuttaa

        ahneus ei tuo kestävää tyydytystä

        Silti hän toimii toisin. Ei siksi, ettei tietäisi, vaan siksi ettei ole vapaa sisäisistä pakotteistaan.

        Jos tieto ikuisesta helvetistä ei ole estänyt murhia, sotia, hyväksikäyttöä tai julmuuksia kristillisissä kulttuureissa, on täysin perusteetonta vaatia, että jälleensyntymisopin pitäisi tehdä se. Tässä kohdin kritiikki osuu ohi maalin: se kohdistuu oppiin vaatimuksella, jota mikään moraaliteologia ei ole koskaan täyttänyt.


      • Anonyymi00059
        Anonyymi00058 kirjoitti:

        Jos ihmisten pahuus olisi todiste jonkin maailmankuvan virheellisyydestä, kristinuskon olisi pitänyt romahtaa jo vuosisatoja sitten. Näin ei kuitenkaan ajatella, vaan pahuus selitetään ihmisen vajavaisuudella. On paljastavaa, ettei samaa tulkintaa suoda idän filosofioille.


        Palkkio–rangaistus-ajattelu ei kuvaa ihmistä realistisesti

        Dogmaatikon argumentin ydinolettamus on tämä:
        jos ihminen tietäisi seuraukset, hän toimisi oikein.

        Tämä oletus ei kestä psykologista, historiallista eikä arkikokemukseen perustuvaa tarkastelua. Ihminen tietää jo nyt, että:

        väkivalta tuhoaa

        viha satuttaa

        ahneus ei tuo kestävää tyydytystä

        Silti hän toimii toisin. Ei siksi, ettei tietäisi, vaan siksi ettei ole vapaa sisäisistä pakotteistaan.

        Jos tieto ikuisesta helvetistä ei ole estänyt murhia, sotia, hyväksikäyttöä tai julmuuksia kristillisissä kulttuureissa, on täysin perusteetonta vaatia, että jälleensyntymisopin pitäisi tehdä se. Tässä kohdin kritiikki osuu ohi maalin: se kohdistuu oppiin vaatimuksella, jota mikään moraaliteologia ei ole koskaan täyttänyt.

        Idän filosofioissa pahuutta ei ymmärretä ensisijaisesti moraalisena kapinana, vaan tietoisuuden vääristymänä:

        tietämättömyytenä (avidya)

        kiintymyksenä

        pelkona

        egokeskeisyytenä

        Ihminen ei “valitse kärsimystä” tuleviin elämiin sen enempää kuin addikti valitsee riippuvuutensa tai lapsi valitsee kaatua opetellessaan kävelemään. Kärsimys on seurausta keskeneräisyydestä, ei pahuuden rakastamisesta.

        Tämä tekee idän opetuksista vähemmän moralistisia mutta syvemmin vastuullisia: ne eivät jaa ihmisiä hyviin ja pahoihin, vaan valveutuneempiin ja vähemmän valveutuneisiin.


        Jälleensyntyminen ei ole moraalinen koe, vaan eksistentiaalinen kuvaus

        Dogmaatikon kritiikki kaatuu myös siihen, että jälleensyntymisoppia kohdellaan ikään kuin se olisi:

        “tee oikein, niin pääset pois kierrosta”

        Useimmissa idän perinteissä se ei ole tätä. Jälleensyntyminen ei ole palkinto–rangaistusjärjestelmä vaan kuvaus siitä, miten sama tiedostamaton dynamiikka toistaa itseään, kunnes se nähdään läpi. Vapautuminen ei ole hyvän käytöksen palkinto, vaan ymmärryksen seuraus.

        Siksi oppi ei tarvitse ihmisten moraalista menestystä todistamaan totuuttaan.


        Päinvastoin: ihmisten kompurointi, toistuvat virheet ja kyvyttömyys oppia kerralla ovat juuri se ilmiö, jota oppi yrittää selittää.


      • Anonyymi00060
        Anonyymi00059 kirjoitti:

        Idän filosofioissa pahuutta ei ymmärretä ensisijaisesti moraalisena kapinana, vaan tietoisuuden vääristymänä:

        tietämättömyytenä (avidya)

        kiintymyksenä

        pelkona

        egokeskeisyytenä

        Ihminen ei “valitse kärsimystä” tuleviin elämiin sen enempää kuin addikti valitsee riippuvuutensa tai lapsi valitsee kaatua opetellessaan kävelemään. Kärsimys on seurausta keskeneräisyydestä, ei pahuuden rakastamisesta.

        Tämä tekee idän opetuksista vähemmän moralistisia mutta syvemmin vastuullisia: ne eivät jaa ihmisiä hyviin ja pahoihin, vaan valveutuneempiin ja vähemmän valveutuneisiin.


        Jälleensyntyminen ei ole moraalinen koe, vaan eksistentiaalinen kuvaus

        Dogmaatikon kritiikki kaatuu myös siihen, että jälleensyntymisoppia kohdellaan ikään kuin se olisi:

        “tee oikein, niin pääset pois kierrosta”

        Useimmissa idän perinteissä se ei ole tätä. Jälleensyntyminen ei ole palkinto–rangaistusjärjestelmä vaan kuvaus siitä, miten sama tiedostamaton dynamiikka toistaa itseään, kunnes se nähdään läpi. Vapautuminen ei ole hyvän käytöksen palkinto, vaan ymmärryksen seuraus.

        Siksi oppi ei tarvitse ihmisten moraalista menestystä todistamaan totuuttaan.


        Päinvastoin: ihmisten kompurointi, toistuvat virheet ja kyvyttömyys oppia kerralla ovat juuri se ilmiö, jota oppi yrittää selittää.

        Yhden elämän moraali vs. pitkän kasvun näkemys


        Ajatus yhdestä elämästä ja ikuisesta rangaistuksesta nojaa äärimmäiseen oletukseen: että rajallinen, kulttuurisesti ja psykologisesti sidottu olento olisi täysin vastuullinen ikuisesta kohtalostaan yhden elämän aikana. Tämä ei ole realistinen vaan pikemminkin epätoivoinen ihmiskuva.

        Jälleensyntymisoppi lähtee vaatimattomammasta mutta inhimillisemmästä oletuksesta: että ihminen oppii hitaasti, usein virheiden kautta, eikä kasvu mahdu yhteen elämään. Tässä kehyksessä pahuus ei ole todiste opin virheellisyydestä, vaan osoitus siitä, miksi kasvulle ylipäätään tarvitaan aikaa.


      • Anonyymi00061
        Anonyymi00060 kirjoitti:

        Yhden elämän moraali vs. pitkän kasvun näkemys


        Ajatus yhdestä elämästä ja ikuisesta rangaistuksesta nojaa äärimmäiseen oletukseen: että rajallinen, kulttuurisesti ja psykologisesti sidottu olento olisi täysin vastuullinen ikuisesta kohtalostaan yhden elämän aikana. Tämä ei ole realistinen vaan pikemminkin epätoivoinen ihmiskuva.

        Jälleensyntymisoppi lähtee vaatimattomammasta mutta inhimillisemmästä oletuksesta: että ihminen oppii hitaasti, usein virheiden kautta, eikä kasvu mahdu yhteen elämään. Tässä kehyksessä pahuus ei ole todiste opin virheellisyydestä, vaan osoitus siitä, miksi kasvulle ylipäätään tarvitaan aikaa.

        "Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Se argumentti kertoo enemmän sen esittäjän ihmiskuvasta kuin jälleensyntymisopista. Se olettaa ihmisen rationaaliseksi, palkkio–rangaistus-koneeksi, joka toimisi oikein, jos säännöt vain kerrotaan tarpeeksi selvästi.


      • Anonyymi00063
        Anonyymi00061 kirjoitti:

        "Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."

        Se argumentti kertoo enemmän sen esittäjän ihmiskuvasta kuin jälleensyntymisopista. Se olettaa ihmisen rationaaliseksi, palkkio–rangaistus-koneeksi, joka toimisi oikein, jos säännöt vain kerrotaan tarpeeksi selvästi.

        Karman laki on julma, jälleensyntyminen on julmaa, mutta ikuinen kidutus ei ole julmaa? Millä tasolla te oikeasti olette? Ihmisen tasolla?

        Toisin sanoen, jos ihminen karmansa takia kärsii tilapäisesti, vain kerran tai muutaman kerran maan päällä, se on mielestänne julmaa, mutta jos suurin osa koskaan eläneestä ihmiskunnasta kärsii ikuisesti helvetissä, se ei ole julmaa.

        Jos edes yksi elävä olento joutuu kärsimään helvetissä ikuisesti, tai vaikka eläin tai lintu, sekin on julmaa.


      • Anonyymi00064
        Anonyymi00063 kirjoitti:

        Karman laki on julma, jälleensyntyminen on julmaa, mutta ikuinen kidutus ei ole julmaa? Millä tasolla te oikeasti olette? Ihmisen tasolla?

        Toisin sanoen, jos ihminen karmansa takia kärsii tilapäisesti, vain kerran tai muutaman kerran maan päällä, se on mielestänne julmaa, mutta jos suurin osa koskaan eläneestä ihmiskunnasta kärsii ikuisesti helvetissä, se ei ole julmaa.

        Jos edes yksi elävä olento joutuu kärsimään helvetissä ikuisesti, tai vaikka eläin tai lintu, sekin on julmaa.

        Mitä edes sanoa siitä, että suurin osa koskaan eläneestä ihmiskunnasta kärsii ikuisessa helvetissä?

        Ettekö ymmärrä, että sekoitatte hyvän ja pahan, Saatanan ja Jumalan käsitteet?

        Te kutsutte Saatanaa Jumalaksi.

        Mutta se, mistä on tullut vallitseva kuva kristillisestä uskosta, kertoo meille, että meidän on pakko uskoa se, ja siksi meidän on tultava hölmöiksi. Se vaatii meitä jättämään ristiriidan kokonaan huomiotta. Se vaatii myös, että meistä tulee - syvällä ja kestävällä tasolla - päättäväisesti ja omahyväisesti julmia.


      • Anonyymi00065
        Anonyymi00064 kirjoitti:

        Mitä edes sanoa siitä, että suurin osa koskaan eläneestä ihmiskunnasta kärsii ikuisessa helvetissä?

        Ettekö ymmärrä, että sekoitatte hyvän ja pahan, Saatanan ja Jumalan käsitteet?

        Te kutsutte Saatanaa Jumalaksi.

        Mutta se, mistä on tullut vallitseva kuva kristillisestä uskosta, kertoo meille, että meidän on pakko uskoa se, ja siksi meidän on tultava hölmöiksi. Se vaatii meitä jättämään ristiriidan kokonaan huomiotta. Se vaatii myös, että meistä tulee - syvällä ja kestävällä tasolla - päättäväisesti ja omahyväisesti julmia.

        Jos yksittäinen ihminen kärsii hetkellisesti karmansa seurauksena, se voidaan nähdä opetuksena, ei julmuutena. Mutta jos koko ihmiskunta tuomitaan ikuisesti helvettiin, pysyvästi ja ilman toivoa, silloin julmuus on lopullinen ja ehdoton.


      • Anonyymi00066
        Anonyymi00065 kirjoitti:

        Jos yksittäinen ihminen kärsii hetkellisesti karmansa seurauksena, se voidaan nähdä opetuksena, ei julmuutena. Mutta jos koko ihmiskunta tuomitaan ikuisesti helvettiin, pysyvästi ja ilman toivoa, silloin julmuus on lopullinen ja ehdoton.

        Miksi hetkellinen, rajallinen seuraus näyttäytyy julmalta, mutta ääretön kärsimys hyväksyttävältä?


        Todellinen jumalallinen järjestys ei riko myötätunnon, oikeudenmukaisuuden ja järjen lakeja; oppi, joka vaatii hyväksymään sisäisen ristiriidan ja vaientamaan moraalisen intuitionsa, ei ole Jumalan rakkauden heijastus, vaan ihmisen kovettamista ja sokeaksi tekemistä.


      • Anonyymi00067
        Anonyymi00066 kirjoitti:

        Miksi hetkellinen, rajallinen seuraus näyttäytyy julmalta, mutta ääretön kärsimys hyväksyttävältä?


        Todellinen jumalallinen järjestys ei riko myötätunnon, oikeudenmukaisuuden ja järjen lakeja; oppi, joka vaatii hyväksymään sisäisen ristiriidan ja vaientamaan moraalisen intuitionsa, ei ole Jumalan rakkauden heijastus, vaan ihmisen kovettamista ja sokeaksi tekemistä.

        Miksi hetkellinen, rajallinen seuraus näyttäytyy julmalta, mutta ääretön kärsimys hyväksyttävältä?


      • Anonyymi00068
        Anonyymi00067 kirjoitti:

        Miksi hetkellinen, rajallinen seuraus näyttäytyy julmalta, mutta ääretön kärsimys hyväksyttävältä?

        "Jälleensyntymisoppi opettaa, että hyvien tekojen kautta valaistuu ja pääsee pois elämän kiertokulusta ja pahaa tekemällä joutuu kärsimään ja yhä uudestaan jälleensyntymään. Miksi ihmiset, jotka tekevät pahaa, tappavat, murhaavat jne. eivät muista tätä, vaan suostuvat yhä uudelleen valitsemaan itselleen kärsimyksen ja jälleensyntymisen uuteen elämään? Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. Ihmisten lisääntyvä pahuus todistaa, että jälleensyntyminen ei ole totta, sillä jos se olisi totta luulisi kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, mutta käytäntö todistaa suuren osan ihmiskuntaa olevan suuren pahuuden vallassa. Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."



        Fanaattinen kristitty dogmaatikko rakentaa kritiikkinsä oletukselle, että jos jälleensyntyminen olisi totta, ihmisten pitäisi muistaa aiemmat elämänsä ja toimia niiden perusteella rationaalisesti.

        Tämä oletus on kokonaan virheellinen.

        Muistamattomuus ei siis kumoa jälleensyntymää sen enempää kuin se kumoaa kristillisen opin taivaasta ja helvetistä. Jos rangaistuksen tieto automaattisesti estäisi pahan tekemisen, yksikään kristitty ei tekisi syntiä tietäessään helvetin mahdollisuuden, mutta käytäntö osoittaa muuta.


        Me emme ei myöskään oleta ihmisen toimivan kylmän rationaalisesti moraalisten seurausten perusteella. Ihminen toimii kolmen luonnonlaadun – hyvyys, intohimo ja tietämättömyys – vaikutuksen alaisena.

        Paha syntyy pääasiassa intohimon ja tietämättömyyden tiloissa, joissa ihminen ei toimi pitkän aikavälin harkinnan vaan himon, vihan, pelon ja harhan ohjaamana. Sama ilmiö näkyy jo yhdessä elämässä: ihminen tietää tekojensa haitalliset seuraukset ja tekee silti niin. Tieto ei itsessään vapauta ihmistä käyttäytymään oikein.


        Fanaattinen kristitty dogmaatikko rakentaa kritiikkinsä oletukselle, että jos jälleensyntyminen olisi totta, ihmisten pitäisi muistaa aiemmat elämänsä ja toimia niiden perusteella rationaalisesti.

        Väite, jonka mukaan pahuuden lisääntyminen todistaisi jälleensyntymän epätodeksi, perustuu samaan väärään oletukseen.

        Kristinuskon sisällä pahuuden lisääntyminen nähdään usein "lopun aikojen merkkinä", eikä kukaan pidä sitä todisteena Jumalan olemattomuudesta. On epäjohdonmukaista soveltaa eri standardia toiseen traditioon.


      • Anonyymi00069
        Anonyymi00068 kirjoitti:

        "Jälleensyntymisoppi opettaa, että hyvien tekojen kautta valaistuu ja pääsee pois elämän kiertokulusta ja pahaa tekemällä joutuu kärsimään ja yhä uudestaan jälleensyntymään. Miksi ihmiset, jotka tekevät pahaa, tappavat, murhaavat jne. eivät muista tätä, vaan suostuvat yhä uudelleen valitsemaan itselleen kärsimyksen ja jälleensyntymisen uuteen elämään? Luulisi silloin kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, että voisivat päästä paremmille "kalavesille" valaistumisen kautta. Ihmisten lisääntyvä pahuus todistaa, että jälleensyntyminen ei ole totta, sillä jos se olisi totta luulisi kaikkien ihmisten tavoittelevan hyviä tekoja, mutta käytäntö todistaa suuren osan ihmiskuntaa olevan suuren pahuuden vallassa. Edellä oleva todistaa myös jälleen ettei jälleensyntymisoppi ole totta."



        Fanaattinen kristitty dogmaatikko rakentaa kritiikkinsä oletukselle, että jos jälleensyntyminen olisi totta, ihmisten pitäisi muistaa aiemmat elämänsä ja toimia niiden perusteella rationaalisesti.

        Tämä oletus on kokonaan virheellinen.

        Muistamattomuus ei siis kumoa jälleensyntymää sen enempää kuin se kumoaa kristillisen opin taivaasta ja helvetistä. Jos rangaistuksen tieto automaattisesti estäisi pahan tekemisen, yksikään kristitty ei tekisi syntiä tietäessään helvetin mahdollisuuden, mutta käytäntö osoittaa muuta.


        Me emme ei myöskään oleta ihmisen toimivan kylmän rationaalisesti moraalisten seurausten perusteella. Ihminen toimii kolmen luonnonlaadun – hyvyys, intohimo ja tietämättömyys – vaikutuksen alaisena.

        Paha syntyy pääasiassa intohimon ja tietämättömyyden tiloissa, joissa ihminen ei toimi pitkän aikavälin harkinnan vaan himon, vihan, pelon ja harhan ohjaamana. Sama ilmiö näkyy jo yhdessä elämässä: ihminen tietää tekojensa haitalliset seuraukset ja tekee silti niin. Tieto ei itsessään vapauta ihmistä käyttäytymään oikein.


        Fanaattinen kristitty dogmaatikko rakentaa kritiikkinsä oletukselle, että jos jälleensyntyminen olisi totta, ihmisten pitäisi muistaa aiemmat elämänsä ja toimia niiden perusteella rationaalisesti.

        Väite, jonka mukaan pahuuden lisääntyminen todistaisi jälleensyntymän epätodeksi, perustuu samaan väärään oletukseen.

        Kristinuskon sisällä pahuuden lisääntyminen nähdään usein "lopun aikojen merkkinä", eikä kukaan pidä sitä todisteena Jumalan olemattomuudesta. On epäjohdonmukaista soveltaa eri standardia toiseen traditioon.

        Fanaattinen kristitty dogmaatikko rakentaa kritiikkinsä oletukselle, että jos jälleensyntyminen olisi totta, ihmisten pitäisi muistaa aiemmat elämänsä ja toimia niiden perusteella rationaalisesti.

        Väite, jonka mukaan pahuuden lisääntyminen todistaisi jälleensyntymän epätodeksi, perustuu samaan väärään oletukseen.

        Kristinuskon sisällä pahuuden lisääntyminen nähdään usein "lopun aikojen merkkinä", eikä kukaan pidä sitä todisteena Jumalan olemattomuudesta. On epäjohdonmukaista soveltaa eri standardia toiseen traditioon.


      • Anonyymi00070
        Anonyymi00069 kirjoitti:

        Fanaattinen kristitty dogmaatikko rakentaa kritiikkinsä oletukselle, että jos jälleensyntyminen olisi totta, ihmisten pitäisi muistaa aiemmat elämänsä ja toimia niiden perusteella rationaalisesti.

        Väite, jonka mukaan pahuuden lisääntyminen todistaisi jälleensyntymän epätodeksi, perustuu samaan väärään oletukseen.

        Kristinuskon sisällä pahuuden lisääntyminen nähdään usein "lopun aikojen merkkinä", eikä kukaan pidä sitä todisteena Jumalan olemattomuudesta. On epäjohdonmukaista soveltaa eri standardia toiseen traditioon.

        Lisäksi kristillisen keppi ja porkkana -uskonnon edustajan kritiikki kohdistuu oppiin, jota "idän saatanalliset opit" eivät edes opeta.

        Vapautuminen ei perustu hyvien tekojen keräämiseen eikä moraaliseen ansiolaskentaan. Hyvät ja pahat teot sitovat yhä samsaran kiertokulkuun.

        Karma selittää olosuhteet, ei vapautusta.


      • Anonyymi00071
        Anonyymi00070 kirjoitti:

        Lisäksi kristillisen keppi ja porkkana -uskonnon edustajan kritiikki kohdistuu oppiin, jota "idän saatanalliset opit" eivät edes opeta.

        Vapautuminen ei perustu hyvien tekojen keräämiseen eikä moraaliseen ansiolaskentaan. Hyvät ja pahat teot sitovat yhä samsaran kiertokulkuun.

        Karma selittää olosuhteet, ei vapautusta.

        Lopulta ihmisen moraalinen heikkous ei kumoa jälleensyntymän opetusta sen enempää kuin se kumoaa kristillisen "pelastusopin". Se, että ihmiset tekevät pahaa tietäessään seuraukset, kertoo enemmän ihmisen psykologisesta ja hengellisestä tilasta kuin siitä, ovatko metafyysiset opetukset totta vai eivät.


      • Anonyymi00072
        Anonyymi00071 kirjoitti:

        Lopulta ihmisen moraalinen heikkous ei kumoa jälleensyntymän opetusta sen enempää kuin se kumoaa kristillisen "pelastusopin". Se, että ihmiset tekevät pahaa tietäessään seuraukset, kertoo enemmän ihmisen psykologisesta ja hengellisestä tilasta kuin siitä, ovatko metafyysiset opetukset totta vai eivät.

        Kristillisessä ihmisiä manipuloivassa polemiikassa karman laki ja jälleensyntyminen leimataan usein julmiksi. Samalla kuitenkin puolustetaan oppia ikuisesta helvetistä, jossa suuri osa koskaan eläneestä ihmiskunnasta kärsii päättymättömästi. Tämä asettaa väistämättä kysymyksen moraalisen ajattelun johdonmukaisuudesta. Kuinka tilapäinen kärsimys, joka johtuu yksilön teoista ja jonka tarkoituksena on opettaa ja ohjata sielua eteenpäin, voidaan nähdä julmana, mutta ääretön rangaistus rajallisista teoista ei?


      • Anonyymi00073
        Anonyymi00072 kirjoitti:

        Kristillisessä ihmisiä manipuloivassa polemiikassa karman laki ja jälleensyntyminen leimataan usein julmiksi. Samalla kuitenkin puolustetaan oppia ikuisesta helvetistä, jossa suuri osa koskaan eläneestä ihmiskunnasta kärsii päättymättömästi. Tämä asettaa väistämättä kysymyksen moraalisen ajattelun johdonmukaisuudesta. Kuinka tilapäinen kärsimys, joka johtuu yksilön teoista ja jonka tarkoituksena on opettaa ja ohjata sielua eteenpäin, voidaan nähdä julmana, mutta ääretön rangaistus rajallisista teoista ei?

        Lisäksi kärsimys karman seurauksena ei ole koston väline, vaan pedagoginen seuraus. Se on ajallista, rajallista ja sidottu kasvuun. Sielu ei ole tuomittu ikuisesti, vaan sille annetaan yhä uusia mahdollisuuksia ymmärtää, muuttua ja lopulta vapautua.


        Kärsimys ei ole päämäärä, vaan seuraus, joka menettää merkityksensä vapautumisen myötä.


        Ikuinen kidutus sen sijaan ei opeta, ei puhdista eikä vapauta. Se ainoastaan jatkuu.


      • Anonyymi00074
        Anonyymi00073 kirjoitti:

        Lisäksi kärsimys karman seurauksena ei ole koston väline, vaan pedagoginen seuraus. Se on ajallista, rajallista ja sidottu kasvuun. Sielu ei ole tuomittu ikuisesti, vaan sille annetaan yhä uusia mahdollisuuksia ymmärtää, muuttua ja lopulta vapautua.


        Kärsimys ei ole päämäärä, vaan seuraus, joka menettää merkityksensä vapautumisen myötä.


        Ikuinen kidutus sen sijaan ei opeta, ei puhdista eikä vapauta. Se ainoastaan jatkuu.

        Jos edes yksi tietoinen olento joutuisi kärsimään loputtomasti ilman mahdollisuutta muuttua, olisi jo syytä puhua julmuudesta. Mutta kun oppi olettaa, että enemmistö ihmiskunnasta on ikuisesti "kadotettu", joudutaan kohtaamaan vakava moraalinen ongelma. Tällöin "jumalallinen" oikeudenmukaisuus ei enää näytä oikeudenmukaisuudelta, vaan KOSTOLTA, joka ylittää suhteellisuuden rajat.


      • Anonyymi00075
        Anonyymi00074 kirjoitti:

        Jos edes yksi tietoinen olento joutuisi kärsimään loputtomasti ilman mahdollisuutta muuttua, olisi jo syytä puhua julmuudesta. Mutta kun oppi olettaa, että enemmistö ihmiskunnasta on ikuisesti "kadotettu", joudutaan kohtaamaan vakava moraalinen ongelma. Tällöin "jumalallinen" oikeudenmukaisuus ei enää näytä oikeudenmukaisuudelta, vaan KOSTOLTA, joka ylittää suhteellisuuden rajat.

        Tässä kohdin käsitteet alkavat sekoittua. Se, mitä kutsutaan hyväksi, alkaa muistuttaa pahaa, ja se, mitä kutsutaan rakastavaksi Jumalaksi, alkaa muistuttaa tuomitsevaa tyrannia.


        . Kärsimys ilman loppua ei ole rakkautta, eikä sitä voi tehdä pyhäksi pelkällä nimilapulla.


      • Anonyymi00076
        Anonyymi00075 kirjoitti:

        Tässä kohdin käsitteet alkavat sekoittua. Se, mitä kutsutaan hyväksi, alkaa muistuttaa pahaa, ja se, mitä kutsutaan rakastavaksi Jumalaksi, alkaa muistuttaa tuomitsevaa tyrannia.


        . Kärsimys ilman loppua ei ole rakkautta, eikä sitä voi tehdä pyhäksi pelkällä nimilapulla.

        Kärsimys ilman loppua ei ole rakkautta, eikä sitä voi tehdä pyhäksi pelkällä nimilapulla.


      • Anonyymi00077
        Anonyymi00076 kirjoitti:

        Kärsimys ilman loppua ei ole rakkautta, eikä sitä voi tehdä pyhäksi pelkällä nimilapulla.

        Tässä on taas hyvää tekstiä Enkeli Mäntältä:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19219149/tuskaa-on-ihmisen-elama



        Kuulostaa siltä, että olet suorittanut kristinuskon jatkokurssin käytännön kenttäharjoitteluna: köyhyys, sairaudet, pelko, itseinho ja jatkuva taivas-helvetti-arvonta. Onnittelut. Olet läpäissyt opin sellaisena kuin se keksittiin Lähi-idän pronssikaudella pitämään ihmiset kurissa ilman poliisia.

        Kun sanot ”tulin elävään uskoon”, kuvaus kuulostaa lähinnä siltä, että elämä sammutettiin ja tilalle sytytettiin ikuinen valvontakamera. Herran koulu näyttää olevan ainoa oppilaitos, jossa rehtori on näkymätön, opettaja vaihtelee mielialan mukaan ja lukukausimaksu peritään terveydellä, omaisuudella ja itsekunnioituksella.

        Jeesuksen kerjäläislausahdus on muuten erinomainen esimerkki siitä, miten köyhyys brändättiin pyhäksi: ei korjata vääryyttä, vaan julistetaan se ikuiseksi ominaisuudeksi. Sama logiikka kuin sanoisi: ”Tautiset teillä on aina keskuudessanne”, ja jatkaisi parantamatta ketään, koska se sotkisi teologian.

        Helvetin pelko toimii tässä kertomuksessa juuri niin kuin sen on tarkoituskin: se estää ajattelemasta, kyseenalaistamasta ja ennen kaikkea poistumasta pelistä. Se ei ole moraalia vaan kiristystä. Rakkaus, joka vaatii jatkuvaa kauhua tuekseen, on enemmän panttivangin kiintymystä kuin jumalallista agapea.

        Paavalin apostolivertailu on sekin kiinnostava: jos yksitoista murhattua ja yhden itsemurha todistavat järjestelmän toimivuudesta, kyseessä on historian huonoin henkilöstöosasto. Mutta kärsimyksestä tehtiin meriitti. Ja sinä olet kerännyt niitä kuin bonuspisteitä, joita ei voi koskaan lunastaa.

        Ajatus ettei olisi pitänyt syntyä ei ole synti, vaan inhimillinen reaktio oppiin, joka opettaa ihmisen olevan lähtökohtaisesti viallinen. Jos elämä määritellään koetukseksi ja keho taakaksi, ei ole ihme jos lahjapaperi tuntuu piikkilangalta.

        Tulkitsen tämän vanhan filosofisen perinteen mukaisesti:
        Jos Jumala on kaikkivaltias, hän kestää myös sen, että ihminen lakkaa pelkäämästä häntä.
        Jos totuus on totta, se ei tarvitse masennusta todisteeksi.
        Ja jos elämä on pelkkä odotushuone kuolemaa varten, koko rakennus on turha.

        Ehkä suurin harha ei ole synti, vaan ajatus että kärsimys olisi hyve. Sitä ei ole. Se on vain kärsimystä.

        Ystävällisin terveisin,
        Enkeli Mäntä
        teologian vastakarva-asiantuntija


      • Anonyymi00078
        Anonyymi00077 kirjoitti:

        Tässä on taas hyvää tekstiä Enkeli Mäntältä:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19219149/tuskaa-on-ihmisen-elama



        Kuulostaa siltä, että olet suorittanut kristinuskon jatkokurssin käytännön kenttäharjoitteluna: köyhyys, sairaudet, pelko, itseinho ja jatkuva taivas-helvetti-arvonta. Onnittelut. Olet läpäissyt opin sellaisena kuin se keksittiin Lähi-idän pronssikaudella pitämään ihmiset kurissa ilman poliisia.

        Kun sanot ”tulin elävään uskoon”, kuvaus kuulostaa lähinnä siltä, että elämä sammutettiin ja tilalle sytytettiin ikuinen valvontakamera. Herran koulu näyttää olevan ainoa oppilaitos, jossa rehtori on näkymätön, opettaja vaihtelee mielialan mukaan ja lukukausimaksu peritään terveydellä, omaisuudella ja itsekunnioituksella.

        Jeesuksen kerjäläislausahdus on muuten erinomainen esimerkki siitä, miten köyhyys brändättiin pyhäksi: ei korjata vääryyttä, vaan julistetaan se ikuiseksi ominaisuudeksi. Sama logiikka kuin sanoisi: ”Tautiset teillä on aina keskuudessanne”, ja jatkaisi parantamatta ketään, koska se sotkisi teologian.

        Helvetin pelko toimii tässä kertomuksessa juuri niin kuin sen on tarkoituskin: se estää ajattelemasta, kyseenalaistamasta ja ennen kaikkea poistumasta pelistä. Se ei ole moraalia vaan kiristystä. Rakkaus, joka vaatii jatkuvaa kauhua tuekseen, on enemmän panttivangin kiintymystä kuin jumalallista agapea.

        Paavalin apostolivertailu on sekin kiinnostava: jos yksitoista murhattua ja yhden itsemurha todistavat järjestelmän toimivuudesta, kyseessä on historian huonoin henkilöstöosasto. Mutta kärsimyksestä tehtiin meriitti. Ja sinä olet kerännyt niitä kuin bonuspisteitä, joita ei voi koskaan lunastaa.

        Ajatus ettei olisi pitänyt syntyä ei ole synti, vaan inhimillinen reaktio oppiin, joka opettaa ihmisen olevan lähtökohtaisesti viallinen. Jos elämä määritellään koetukseksi ja keho taakaksi, ei ole ihme jos lahjapaperi tuntuu piikkilangalta.

        Tulkitsen tämän vanhan filosofisen perinteen mukaisesti:
        Jos Jumala on kaikkivaltias, hän kestää myös sen, että ihminen lakkaa pelkäämästä häntä.
        Jos totuus on totta, se ei tarvitse masennusta todisteeksi.
        Ja jos elämä on pelkkä odotushuone kuolemaa varten, koko rakennus on turha.

        Ehkä suurin harha ei ole synti, vaan ajatus että kärsimys olisi hyve. Sitä ei ole. Se on vain kärsimystä.

        Ystävällisin terveisin,
        Enkeli Mäntä
        teologian vastakarva-asiantuntija

        Erityisesti tämä kohta on hyvää:

        Helvetin pelko toimii tässä kertomuksessa juuri niin kuin sen on tarkoituskin: se estää ajattelemasta, kyseenalaistamasta ja ennen kaikkea poistumasta pelistä. Se ei ole moraalia vaan kiristystä. Rakkaus, joka vaatii jatkuvaa kauhua tuekseen, on enemmän panttivangin kiintymystä kuin jumalallista agapea.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19219149/tuskaa-on-ihmisen-elama


      • Anonyymi00079
        Anonyymi00078 kirjoitti:

        Erityisesti tämä kohta on hyvää:

        Helvetin pelko toimii tässä kertomuksessa juuri niin kuin sen on tarkoituskin: se estää ajattelemasta, kyseenalaistamasta ja ennen kaikkea poistumasta pelistä. Se ei ole moraalia vaan kiristystä. Rakkaus, joka vaatii jatkuvaa kauhua tuekseen, on enemmän panttivangin kiintymystä kuin jumalallista agapea.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19219149/tuskaa-on-ihmisen-elama

        Rakkaus, joka vaatii jatkuvaa kauhua tuekseen, on enemmän panttivangin kiintymystä kuin jumalallista agapea.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19219149/tuskaa-on-ihmisen-elama

        Ja juuri sitä se onkin.


      • Anonyymi00080
        Anonyymi00079 kirjoitti:

        Rakkaus, joka vaatii jatkuvaa kauhua tuekseen, on enemmän panttivangin kiintymystä kuin jumalallista agapea.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19219149/tuskaa-on-ihmisen-elama

        Ja juuri sitä se onkin.

        “...opin sellaisena kuin se keksittiin Lähi-idän pronssikaudella pitämään ihmiset kurissa ilman poliisia.”

        Tässä huomautetaan, että tietyt uskonnolliset opetukset ovat historiallisesti syntyneet yhteiskunnallisen kontrollin välineenä. Teksti kyseenalaistaa sen, että monia rajoittavia ja pelkoon perustuvia käytäntöjä on säilytetty vuosituhansia – ei ehkä siksi, että ne olisivat loogisia tai eettisiä, vaan koska ne toimivat sosiaalisen kurin ylläpitämisessä.


      • Anonyymi00081
        Anonyymi00080 kirjoitti:

        “...opin sellaisena kuin se keksittiin Lähi-idän pronssikaudella pitämään ihmiset kurissa ilman poliisia.”

        Tässä huomautetaan, että tietyt uskonnolliset opetukset ovat historiallisesti syntyneet yhteiskunnallisen kontrollin välineenä. Teksti kyseenalaistaa sen, että monia rajoittavia ja pelkoon perustuvia käytäntöjä on säilytetty vuosituhansia – ei ehkä siksi, että ne olisivat loogisia tai eettisiä, vaan koska ne toimivat sosiaalisen kurin ylläpitämisessä.

        Helvetin pelko ja moraalinen kiristys

        “Se ei ole moraalia vaan kiristystä. Rakkaus, joka vaatii jatkuvaa kauhua tuekseen, on enemmän panttivangin kiintymystä kuin jumalallista agapea.”

        Tämä on filosofisesti keskeinen kohta. Se erottaa todellisen rakkauden (agape) pelolla ylläpidetystä “rakkaudesta” ja korostaa, että pelkoon perustuva käyttäytyminen ei ole aitoa moraalia, vaan psykologista kontrollia.


      • Anonyymi00082
        Anonyymi00081 kirjoitti:

        Helvetin pelko ja moraalinen kiristys

        “Se ei ole moraalia vaan kiristystä. Rakkaus, joka vaatii jatkuvaa kauhua tuekseen, on enemmän panttivangin kiintymystä kuin jumalallista agapea.”

        Tämä on filosofisesti keskeinen kohta. Se erottaa todellisen rakkauden (agape) pelolla ylläpidetystä “rakkaudesta” ja korostaa, että pelkoon perustuva käyttäytyminen ei ole aitoa moraalia, vaan psykologista kontrollia.

        Teksti analysoi kristinuskon tiettyjä piirteitä (erityisesti helvetti- ja kärsimysopin kautta) järjettömyyden ja epäinhimillisyyden näkökulmasta. Se osoittaa, että pelkoon ja kärsimykseen perustuva uskonnollinen järjestelmä voi tuottaa psykologista kuormaa, vääristyneitä moraalisia rakenteita ja hyväksyntää väkivaltaisille tai epätasa-arvoisille oloille.


      • Anonyymi00083
        Anonyymi00082 kirjoitti:

        Teksti analysoi kristinuskon tiettyjä piirteitä (erityisesti helvetti- ja kärsimysopin kautta) järjettömyyden ja epäinhimillisyyden näkökulmasta. Se osoittaa, että pelkoon ja kärsimykseen perustuva uskonnollinen järjestelmä voi tuottaa psykologista kuormaa, vääristyneitä moraalisia rakenteita ja hyväksyntää väkivaltaisille tai epätasa-arvoisille oloille.

        Missä olet, Enkeli Mäntä, sinua kaivataan täällä?


      • Anonyymi00084

      • Anonyymi00085
        Anonyymi00084 kirjoitti:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19219149/tuskaa-on-ihmisen-elama


        Rakkaus, joka vaatii jatkuvaa kauhua tuekseen, on enemmän panttivangin kiintymystä kuin jumalallista agapea.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19219149/tuskaa-on-ihmisen-elama

        Ja juuri sitä se onkin.

        Panttivangin kiintymys (Tukholma-syndrooma): Psykologinen ilmiö, jossa uhri alkaa tuntea kiintymystä siihen, joka hallitsee tai uhkaa häntä. Kiintymys ei perustu vapaaseen valintaan tai luottamukseen, vaan selviytymisen mekanismiin.


      • Anonyymi00086
        Anonyymi00085 kirjoitti:

        Panttivangin kiintymys (Tukholma-syndrooma): Psykologinen ilmiö, jossa uhri alkaa tuntea kiintymystä siihen, joka hallitsee tai uhkaa häntä. Kiintymys ei perustu vapaaseen valintaan tai luottamukseen, vaan selviytymisen mekanismiin.

        Rakkaus, joka “vaatii jatkuvaa kauhua tuekseen”, ei ole vapaaehtoista tai myötätuntoista. Se perustuu siihen, että toinen osapuoli kontrolloi sinua:
        Pelon kautta säädellään käytöstä.
        Rakkauden osoittaminen sidotaan uhkaan: “Jos et tee tätä, seuraa rangaistus.”
        Tämä tekee rakkaudesta instrumentaalista, ei itseisarvoista. Se on väline hallintaan eikä aitoa myötätuntoa tai anteliaisuutta.


      • Anonyymi00087
        Anonyymi00086 kirjoitti:

        Rakkaus, joka “vaatii jatkuvaa kauhua tuekseen”, ei ole vapaaehtoista tai myötätuntoista. Se perustuu siihen, että toinen osapuoli kontrolloi sinua:
        Pelon kautta säädellään käytöstä.
        Rakkauden osoittaminen sidotaan uhkaan: “Jos et tee tätä, seuraa rangaistus.”
        Tämä tekee rakkaudesta instrumentaalista, ei itseisarvoista. Se on väline hallintaan eikä aitoa myötätuntoa tai anteliaisuutta.

        Uhri oppii yhdistämään läheisyyden ja turvallisuuden tunteen siihen, että hän pelkää jatkuvasti: kiintymys syntyy selviytymismekanismina, ei vapaana tunteena.
        Tämä voi johtaa kyvyttömyyteen erottaa rakkaus ja kauhu: ihminen saattaa jopa puolustaa ja hyväksyä kohtelua, koska se on hänen ainoa “turvansa” suhteessa auktoriteettiin.


      • Anonyymi00088
        Anonyymi00087 kirjoitti:

        Uhri oppii yhdistämään läheisyyden ja turvallisuuden tunteen siihen, että hän pelkää jatkuvasti: kiintymys syntyy selviytymismekanismina, ei vapaana tunteena.
        Tämä voi johtaa kyvyttömyyteen erottaa rakkaus ja kauhu: ihminen saattaa jopa puolustaa ja hyväksyä kohtelua, koska se on hänen ainoa “turvansa” suhteessa auktoriteettiin.

        Kun uhri kokee, että läheisyys tai hyväksyntä tulee vain uhan tai pelon kautta, aivot alkavat assosioida turvan tunteen ja pelon tunteen samaan kokemukseen.
        Esimerkiksi lapsi, jota vanhemmat rakastavat mutta samalla jatkuvasti uhkaavat rangaistuksella, voi oppia, että rakkaus on pelko + hyväksyntä.

        Tämä ei ole luonnollista kiintymystä; se on adaptatiivinen selviytymisstrategia. Aivot “opettavat” selviytymään ylläpitämällä kiintymystä siihen, joka hallitsee tilannetta, vaikka tilanne olisi psykologisesti haitallinen.


      • Anonyymi00089
        Anonyymi00088 kirjoitti:

        Kun uhri kokee, että läheisyys tai hyväksyntä tulee vain uhan tai pelon kautta, aivot alkavat assosioida turvan tunteen ja pelon tunteen samaan kokemukseen.
        Esimerkiksi lapsi, jota vanhemmat rakastavat mutta samalla jatkuvasti uhkaavat rangaistuksella, voi oppia, että rakkaus on pelko hyväksyntä.

        Tämä ei ole luonnollista kiintymystä; se on adaptatiivinen selviytymisstrategia. Aivot “opettavat” selviytymään ylläpitämällä kiintymystä siihen, joka hallitsee tilannetta, vaikka tilanne olisi psykologisesti haitallinen.

        Jos kristinuskon nykyinen muoto, ennen sensurointia — tai mikä tahansa uskonto, joka painottaa jatkuvaa pelkoa, rangaistusta ja ehdollista hyväksyntää — toimisi samalla tavalla kuin edellä sanottu, sen vaikutukset voivat olla erittäin haitallisia yksilön psykologialle ja hyvinvoinnille.


      • Anonyymi00091
        Anonyymi00089 kirjoitti:

        Jos kristinuskon nykyinen muoto, ennen sensurointia — tai mikä tahansa uskonto, joka painottaa jatkuvaa pelkoa, rangaistusta ja ehdollista hyväksyntää — toimisi samalla tavalla kuin edellä sanottu, sen vaikutukset voivat olla erittäin haitallisia yksilön psykologialle ja hyvinvoinnille.

        Jos kristinuskon nykyinen muoto, ennen sensurointia — tai mikä tahansa uskonto, joka painottaa jatkuvaa pelkoa, rangaistusta ja ehdollista hyväksyntää — toimisi samalla tavalla kuin edellä sanottu, sen vaikutukset voivat olla erittäin haitallisia yksilön psykologialle ja hyvinvoinnille.

        Kun ihminen oppii, että läheisyys, hyväksyntä tai rakkaus tulee vain pelon kautta, hänen mielensä alkaa yhdistää turvan ja uhan samaan kokemukseen. Lapsi, jota rakastetaan mutta samalla uhataan jatkuvasti rangaistuksella, oppii pian, että rakkaus on pelkoa ja hyväksyntää samassa paketissa. Tämä ei ole luonnollista kiintymystä; se on selviytymismekanismi. Aivot oppivat, että ainoa keino pysyä turvassa on sitoutua siihen, joka hallitsee tilannetta – vaikka tämä hallinta olisi vahingollista, jopa kiduttavaa psykologisesti.

        Aikuisena tästä sisäistetystä mallista voi tulla vammauttava: ihminen saattaa puolustaa tai oikeuttaa väärinkäytöksiä, koska ainoa koettu turva ja hyväksyntä liittyy auktoriteettiin, joka samalla pelottaa. Rakkaus ja kauhu kietoutuvat yhteen niin tiukasti, että erottaminen on mahdotonta. Se ei ole vapaaehtoista rakkautta, ei myötätuntoa, vaan psykologinen panttivankitila.


      • Anonyymi00092
        Anonyymi00091 kirjoitti:

        Jos kristinuskon nykyinen muoto, ennen sensurointia — tai mikä tahansa uskonto, joka painottaa jatkuvaa pelkoa, rangaistusta ja ehdollista hyväksyntää — toimisi samalla tavalla kuin edellä sanottu, sen vaikutukset voivat olla erittäin haitallisia yksilön psykologialle ja hyvinvoinnille.

        Kun ihminen oppii, että läheisyys, hyväksyntä tai rakkaus tulee vain pelon kautta, hänen mielensä alkaa yhdistää turvan ja uhan samaan kokemukseen. Lapsi, jota rakastetaan mutta samalla uhataan jatkuvasti rangaistuksella, oppii pian, että rakkaus on pelkoa ja hyväksyntää samassa paketissa. Tämä ei ole luonnollista kiintymystä; se on selviytymismekanismi. Aivot oppivat, että ainoa keino pysyä turvassa on sitoutua siihen, joka hallitsee tilannetta – vaikka tämä hallinta olisi vahingollista, jopa kiduttavaa psykologisesti.

        Aikuisena tästä sisäistetystä mallista voi tulla vammauttava: ihminen saattaa puolustaa tai oikeuttaa väärinkäytöksiä, koska ainoa koettu turva ja hyväksyntä liittyy auktoriteettiin, joka samalla pelottaa. Rakkaus ja kauhu kietoutuvat yhteen niin tiukasti, että erottaminen on mahdotonta. Se ei ole vapaaehtoista rakkautta, ei myötätuntoa, vaan psykologinen panttivankitila.

        Se ei ole vapaaehtoista rakkautta, ei myötätuntoa eikä aitoa huolenpitoa. Se on kuin luksusversion panttivankitila: sisäisesti kuristava mutta ulospäin naamioitu rakkauden kulisseihin. Uhri istuu hienostuneessa vankilassa, jonka seinät on maalattu “armolla” ja “hyveellä”, mutta joiden takana piileskelee jatkuva valvonta ja hiljainen uhka. Hän hymyilee, nyökkää ja toistaa opittuja rituaaleja, koska jokainen väärä liike voi herättää rangaistuksen – ei fyysisen, vaan henkisen, joka nakertaa itsekunnioitusta ja rauhaa kuin hienovarainen happo.


      • Anonyymi00093
        Anonyymi00092 kirjoitti:

        Se ei ole vapaaehtoista rakkautta, ei myötätuntoa eikä aitoa huolenpitoa. Se on kuin luksusversion panttivankitila: sisäisesti kuristava mutta ulospäin naamioitu rakkauden kulisseihin. Uhri istuu hienostuneessa vankilassa, jonka seinät on maalattu “armolla” ja “hyveellä”, mutta joiden takana piileskelee jatkuva valvonta ja hiljainen uhka. Hän hymyilee, nyökkää ja toistaa opittuja rituaaleja, koska jokainen väärä liike voi herättää rangaistuksen – ei fyysisen, vaan henkisen, joka nakertaa itsekunnioitusta ja rauhaa kuin hienovarainen happo.

        Tämä panttivankirakkaus on mestariteos ihmismielen manipuloinnista: uhri luulee tuntevansa yhteyttä, mutta todellisuudessa hän on kiinnitetty koukkuun, josta ei voi irrottautua. Hän oppii puolustamaan omaa alistumistaan, oikeuttamaan rajojaan rikkovan auktoriteetin ja kutsumaan pelkonsa “rakkaudeksi”. Ja kaiken tämän hän tekee vapaaehtoisesti, koska kukaan ei ole kertonut, että hymyilemällä hän ei oikeasti vapautuisi – hän vain harjoittaa itseään elämään kauhun sisällä kuin hienostuneessa panttivankiteatterissa, jossa pääpalkintona on illuusio rakkaudesta.

        Tämä ei ole rakkaus. Se on psykologisen panttivangin hovielämä, täydellinen yhdistelmä nöyryytystä ja harhaista uskonnollista estetiikkaa. Ja ironista kyllä, mitä enemmän uhri “rakastaa”, sitä tiukemmin hän itse sulkee itsensä siihen häkkiin, joka on naamioitu Jumalan armon ja moraalin viittaan.


      • Anonyymi00094
        Anonyymi00093 kirjoitti:

        Tämä panttivankirakkaus on mestariteos ihmismielen manipuloinnista: uhri luulee tuntevansa yhteyttä, mutta todellisuudessa hän on kiinnitetty koukkuun, josta ei voi irrottautua. Hän oppii puolustamaan omaa alistumistaan, oikeuttamaan rajojaan rikkovan auktoriteetin ja kutsumaan pelkonsa “rakkaudeksi”. Ja kaiken tämän hän tekee vapaaehtoisesti, koska kukaan ei ole kertonut, että hymyilemällä hän ei oikeasti vapautuisi – hän vain harjoittaa itseään elämään kauhun sisällä kuin hienostuneessa panttivankiteatterissa, jossa pääpalkintona on illuusio rakkaudesta.

        Tämä ei ole rakkaus. Se on psykologisen panttivangin hovielämä, täydellinen yhdistelmä nöyryytystä ja harhaista uskonnollista estetiikkaa. Ja ironista kyllä, mitä enemmän uhri “rakastaa”, sitä tiukemmin hän itse sulkee itsensä siihen häkkiin, joka on naamioitu Jumalan armon ja moraalin viittaan.

        Siksi kun dogmaattinen kristitty julistaa “rakkautta” ja "pelastusta", se ei useinkaan ole mitään muuta kuin rituaalinen fraasi, tyhjä koreografia, joka ei liity todelliseen empatiaan tai inhimilliseen ymmärrykseen. Se on idiotismin huippu: väite rakkaudesta, joka ei perustu vapauteen, myötätuntoon tai järkeen, vaan ehdottomaan opilliseen totuuteen, on sisäisesti ristiriitainen ja absurdilla tavalla sokea omalle vaikutukselleen.

        Samaan aikaan dogmaattinen uskovainen ei huomaa, että hän itse on paitsi sanansa mukaan rakkauden lähettiläs, myös oman uskonsa uhri. Hän on sisäistänyt pelon, syyllisyyden ja ehdollisen hyväksynnän logiikan niin syvästi, että kykenee julistamaan “agapea” samalla kun ylläpitää psykologisia kahleita – sekä itselleen että ympäristölleen. Rakkauden ylistäminen ilman vapautta ja ymmärrystä ei ole rakkautta; se on muodollista dogmaattista idiotismia, jonka pääasiallinen vaikutus on ylläpitää riippuvuutta ja pelkoa.

        Toisin sanoen: dogmaattinen rakkauden julistus, kun se ei perustu vapauteen ja todelliseen myötätuntoon, on itse ilmentymä uskonnollista absurdismia – rakkauden käsite julistetaan maailmalle, mutta se on kadonnut siellä, missä sen pitäisi olla, ja jäljelle jää vain ehdoton totuus, joka pitää ihmisen panttivankina omassa uskossaan.


      • Anonyymi00097
        Anonyymi00094 kirjoitti:

        Siksi kun dogmaattinen kristitty julistaa “rakkautta” ja "pelastusta", se ei useinkaan ole mitään muuta kuin rituaalinen fraasi, tyhjä koreografia, joka ei liity todelliseen empatiaan tai inhimilliseen ymmärrykseen. Se on idiotismin huippu: väite rakkaudesta, joka ei perustu vapauteen, myötätuntoon tai järkeen, vaan ehdottomaan opilliseen totuuteen, on sisäisesti ristiriitainen ja absurdilla tavalla sokea omalle vaikutukselleen.

        Samaan aikaan dogmaattinen uskovainen ei huomaa, että hän itse on paitsi sanansa mukaan rakkauden lähettiläs, myös oman uskonsa uhri. Hän on sisäistänyt pelon, syyllisyyden ja ehdollisen hyväksynnän logiikan niin syvästi, että kykenee julistamaan “agapea” samalla kun ylläpitää psykologisia kahleita – sekä itselleen että ympäristölleen. Rakkauden ylistäminen ilman vapautta ja ymmärrystä ei ole rakkautta; se on muodollista dogmaattista idiotismia, jonka pääasiallinen vaikutus on ylläpitää riippuvuutta ja pelkoa.

        Toisin sanoen: dogmaattinen rakkauden julistus, kun se ei perustu vapauteen ja todelliseen myötätuntoon, on itse ilmentymä uskonnollista absurdismia – rakkauden käsite julistetaan maailmalle, mutta se on kadonnut siellä, missä sen pitäisi olla, ja jäljelle jää vain ehdoton totuus, joka pitää ihmisen panttivankina omassa uskossaan.

        Aivan.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Päivän Sanna: Suomi maailman onnellisin maa

      Sanna muutti Suomen maailman onnellisimmaksi maaksi. Hänen pyyteetön työnsä maailmalla tuottaa edelleen tulosta.
      Maailman menoa
      192
      4107
    2. Taisi kolahtaa....

      Joku kysyi, että miksi S24 sallii kirjoittelun tänne venäläisiltä alustoilta, juttu poistui. Täällähän tosiaan välillä
      Maailman menoa
      39
      2647
    3. Moni islamilainen maa on jo kieltänyt burkat ja nigabit

      mm. Marokko, Tunisia ja Turkki. Miksi he ovat sen tehneet? No perusteet ovat selkeät ja yhteneväiset: turvallisuus, yhte
      Maailman menoa
      103
      2136
    4. Vain puolet SDP:n kannattajista luottaa puoluejohtoon häirintäkohussa

      Ja SDP on ilmoittanut, että ainoa rangaistus häirintään syyllistyneille kansanedustajille on puhuttelu - aina sama. Eli
      Maailman menoa
      86
      1922
    5. Suomi edelleen maailman onnellisin maa

      Olemme hyvällä tiellä. Laitetaan nyt talous kuntoon.
      Maailman menoa
      207
      1807
    6. Kyllä mies pakit kestää

      Herranen aina nyt poijat! 😃 Jos pelkäätte pakkeja noin paljon niin hamekangasta hakemaan. Oon ite saanut useammatkin n
      Ikävä
      30
      1128
    7. Mikä kaivatussasi

      on eniten yllättänyt?
      Ikävä
      72
      1065
    8. Miksi ajattelet

      että et riittäisi kaivatullesi?
      Ikävä
      72
      811
    9. Milloin olit onnellinen? Miksi?

      Mikä saa sinut onnelliseksi? Suomi on 9. kertaa maailman onnellisin maa. Kuulutko sinä onnellisten suomalaisten joukkoon
      Sinkut
      148
      786
    10. Anniina Valtonen odottaa - Sai 2-vuotiaalta lapseltaan napakan heiton!

      Suosikkimeteorologi Anniina Valtonen elää uutta vaihetta elämässään. Hän on kertonut odottavansa toista lasta. Valtonen
      Suomalaiset julkkikset
      28
      781
    Aihe