Mitä aiheuttaa jonkin raaka-aineen tai tuotteen halpuus yleisesti? Tietenkin kovaa kysyntää ja jopa tuhlausta - ei kannata nähdä paljon vaivaa säästämiseen, kun uuden/uutta saa nin kauhian halvalla. Jopa tuotteen hankkimisen ainoaksi motiiviksi voi jäädä se, että 'kun naapurillakin on tollanen'.
Mitä saa aikaan halpa energia? Tietenkin sen käytön lisääntymistä. Tuhlaustakin. Ei kannata nähdä paljon vaivaa säästämiseen, kun uutta saa niin kauhian halvalla.
Halpa energia tarjoaa mahdollisuuden sellaisten tuotteiden massiiviseksi valmistamiseksi, joiden vaikutus ympäristölle on vähintäänkin haitallinen. Ensimmäisenä tulee mieleen erilaiset kertakäyttöastiat ja käsittämättömät muovikrääsätuotteet. Kuinka paljon näitä, myös luonnonvaroja tuhlaavia, tuotteita valmistettaisiin, jos niiden tuottamiseen vaadittavan energian hinta olisi vaikka 100-kertainen?
Halpa energia mahdollistaa maapallon nopean saastuttamisen ja uusiutumattomien luonnonvarojen pikaisen loppumisen - niiden tuhlaukseen energian halpuus useimmiten perustuu.
Tommosii kannattaa joskus jokaisen mietiskellä. Oikeasti.
Mitä saa aikaan halpa energia? Tietenkin sen käytön lisääntymistä. Tuhlaustakin. Ei kannata nähdä paljon vaivaa säästämiseen, kun uutta saa niin kauhian halvalla.
Halpa energia tarjoaa mahdollisuuden sellaisten tuotteiden massiiviseksi valmistamiseksi, joiden vaikutus ympäristölle on vähintäänkin haitallinen. Ensimmäisenä tulee mieleen erilaiset kertakäyttöastiat ja käsittämättömät muovikrääsätuotteet. Kuinka paljon näitä, myös luonnonvaroja tuhlaavia, tuotteita valmistettaisiin, jos niiden tuottamiseen vaadittavan energian hinta olisi vaikka 100-kertainen?
Halpa energia mahdollistaa maapallon nopean saastuttamisen ja uusiutumattomien luonnonvarojen pikaisen loppumisen - niiden tuhlaukseen energian halpuus useimmiten perustuu.
Tommosii kannattaa joskus jokaisen mietiskellä. Oikeasti.
Vastaukset 16
Vanhimmat
pahaa tuossa on?
>"Mitä saa aikaan halpa energia? Tietenkin sen käytön lisääntymistä. Tuhlaustakin. Ei kannata nähdä paljon vaivaa säästämiseen, kun uutta saa niin kauhian halvalla. "
Jos noin on, niin tuohan menee ihan oikein???
On se järkyttävää kun saastainen rahvas pitää huikeaa elintasoa. Asuvat suurissa lämpimissä taloissa. Ajelevat maanteillä, jotka ei ole heille lainkaan tarkoitettu, kun pitäisi kävellä ojassa. Tungeksivat kaupoissa ostoksilla, kun pitäisi kuolla oikeaoppisesti nälkään ja kylmään.
On se niin väärin.
"Mitä saa aikaan halpa energia? Tietenkin sen käytön lisääntymistä. Tuhlaustakin. Ei kannata nähdä paljon vaivaa säästämiseen, kun uutta saa niin kauhian halvalla."
Mutta mitä "säästäminen" tarkoittaa käytännössä, esim. lämmityskuluissa, ja samalla energian käytössä voi säästää esim. käyttämällä maalämpöä, harmi vaan että maalämpöjärjestelmien rakennuskustannukset ovat samaa luokkaa omakotitalon kanssa. Pientä remonttia vaativan vanhan talon voi hyvinkin saada pelkän maalämpöjärjestelmän hinnalla. Kysymys kuuluukin, että kuinka paljon energian pitäisi maksaa että matalaenergiataloon kannattaisi laitella tuommoisia?
"Ensimmäisenä tulee mieleen erilaiset kertakäyttöastiat"
Ja mitä tuleekaan mieleen kertakäyttöastioista? Pahvilautasia, muovisia haarukoita ja veitsiä... Kysympä vaan, että kuka pitää kertakäyttöastioita todellisina vaihtoehtoina "oikeille astioille"?
Kertakäyttöastiat vääntyilevät, näyttävät rumilta ja halvoilta, veitset ja haarukat ovat tylsiä, ja taipuilevat...
Muista en tiedä, mutta minä ainakaan en edes kelpuuttaisi kertakäyttöisiä astioita kotiini. Jossain erikoisissa oloissa tosin kertakäyttöiset voivat olla ihan käteviäkin, paikoissa missä on hankala saada vettä, tai hävittää jätevettä. Paikoissa joissa tiskaaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Mutta kotona, oikeiden astioiden korvaajina? Ei ikinä.
"Halpa energia mahdollistaa maapallon nopean saastuttamisen ja uusiutumattomien luonnonvarojen pikaisen loppumisen - niiden tuhlaukseen energian halpuus useimmiten perustuu.
Tommosii kannattaa joskus jokaisen mietiskellä. Oikeasti."
Ehkäpä jokaisen kannattaisi miettiä myös sitä, että mikä oikeastaan tarvitsee. Halpaa energiaa voidaan tuottaa myös vaikka hiilivoimalla. Kallis energia ei kelpaa kuin harvoille, jos heillekään. Jos energiaa ei tuoteta ydinvoimalla, niin sitten sitä tuotetaan jollain muulla tavalla.
Teollisesta vallankumouksesta käynnistyi kehityskulku joka on jatkunut lähes muuttumattoman, joskin tahtiaan kiihdyttäen viimeiset 200 vuotta. Tämä kehitys on perustunut pääosin hiilivoimaan, ja myöhemmin enenevässä määrin myös öljyyn. Toistaiseksi ydinvoiman osuus koko jutussa on ollut melko vähäinen. Ja nk. "uusiutuvien" osuus on puolestaan jatkuvasti pienentynyt sitä mukaa kun konevoima on syrjäyttänyt lihasvoimaa.
Ensmmöinen kaupallinen ydinvoimala valmistui joskus vuonna 1957 - liki 50 vuotta sitten ja vain noin 12 vuotta sen jälkeen, kun ydintuhoenergian ensimmäinen koepommi räjäytettiin. Kiire oli tuhoenergian levittämiseen.
Mitä se halvaksi mainostettu ydinenergia on saanut aikaan? Tietenkin runsaan energian kulutuksen ja saasteiden kasvun, joista kehittyneiden maiden fossiilisten polttoaineiden polton CO2-päästöjen jyrkempi kasvu alkoi juuri 50-luvun loppupuolella (silloin noin 6mrd tonnia/vuosi, kehitysmailla vasta noin 10 vuotta myöhemmin (silloin noin 1.5mrd tonnia/vuosi).
Tänä päivänä vastaavat luvut ovat kehittyneillä mailla noin 13.5mrd tonnia/vuosi ja kehitysmailla noin 8.5 mrd tonnia/vuoai. Hyvä asia on, että vuosittainen fossiilisten polttoaineiden CO2-päästöjen kasvu on tasaantunut ja etenkin kehittyneissä maissa jopa pienentynyt 80-luvun puolivälin jälkeen - samoihin aikoihin, kuin ydinvoimaloiden määrän kasvukin pysähtyi. Silloin päästöt oli korkeimillaan noin 15mrd tonnia/vuosi.
Tiedot silmämääräisesti graafisesta esityksestä Climtech-ohjelman esityskalvosta 'Teknologia ja ilmastonmuutos', keskeiset tulokset, 29.1.2003, alustava.
Tämä on helppo muistaa:
Maat joissa on runsaasti ydinvoimaa tuottavat vähemmän CO2-päästöjä, kuin maat joissa ei ole ydinvoimaa.
Auttoiko?
Halvaksi väitetyllä ydinvoimalla tuotetaan vain sähköä (itse tuottamastaan lämmöstä ne hukkaa noin 65%, 35% vain hyödynnetään sähkön tuotantoon), joten lämpöä täytyy kehitellä muilla tavoin, yleensä fossiilisia polttamalla. Kun lisäksi ydinvoima on vaikeasti säädettävä kulutuksen mukaan, tarvitaan helpommin säädettävää sähköntuotantoa ja siihen sopii hyvin hiilivoima - halpaa kun on sekin. On muistettava, että nimenomaan energian halpuus johtaa helposti sen tuhlaamiseen.
Ydin- ja hiilivoiman suhteesta esimerkkinä lista TOP 10 - hiilen kuluttajamaista ja ydinvoimaloiden määrästä näissä maissa (hiilen kulutusmäärät vanhempia tietoja):
Maa Hiilen kulutus; ydinvoimaloiden lkm
1. China 1.31 billion short tons (2000E) ; 15
2. United States 1,060 million short tons (2001E) ; 103
3. India 339 million short tons (2001E) ; 14
4. Russia 298 million short tons (2000E) ; 31
5. Germany 265 million short tons (2001E) ; 17
6. South Africa 170.5 million short tons (domestic sales) (2000E) ; 2
7. Japan 149.5 million short tons (1999E) ; 54
8. Australia 144.17 million short tons (2000E) ; 0
9. Korea, North 103.6 million short tons (2000E) ; 0
10. Ukraine 97.2 million short tons (2000E) ; 15
Hiilen kulutus: http://www.nationmaster.com/graph-T/ene_coa_con
Ydinvoimalat: http://www.uic.com.au/reactors.htm
Demokratiat ja ydinvoimalat? Lukutaito ja ydinvoimalat? Logiikallasi ydinvoima on suorastaan välttämättömyys lukutaidon ja kansanvallan kannalta.
Tanskassa on myös fossiilisten polttoaineiden osuus energiantuotannosta aika suuri, vaikka siellä on paljon palvomiasi tuulivoimaloita.
Kuten jo riemukseni tajusitkin, osa maapallon kaikista päästöistä aiheutuu muista lähteistä kuin sähköntuotannosta ja siten mielestäsi ydinvoimasta. Eivätkä nekään ole sama asia, sillä osa sähköstäkin tuotetaan edelleen saastuttavammilla menetelmillä, kuten öljyllä, hiilellä ja vaikkapa turpeella tai tuulella.
Toivottavasti jatkossa, sähköntuotannon osalta, hiilivoimaloita korvataan pikavauhtia uusiutuvilla ja etenkin ydinvoimalla. Hiilen kulutus romahtaisi jos esim. Kiina ja USA nostaisivat ydintuotannon samalle tasolle kuin esim. Ranskassa. Luonto kiittäisi.
"Mitä se halvaksi mainostettu ydinenergia on saanut aikaan? Tietenkin runsaan energian kulutuksen ja saasteiden kasvun, joista kehittyneiden maiden fossiilisten polttoaineiden polton CO2-päästöjen jyrkempi kasvu alkoi juuri 50-luvun loppupuolella (silloin noin 6mrd tonnia/vuosi, kehitysmailla vasta noin 10 vuotta myöhemmin (silloin noin 1.5mrd tonnia/vuosi). "
Kysymys kuuluukin, että saiko ydinenergia kasvun aikaan, vai ei?
Historiallisesta näkökulmasta trendit ovat selviä. Aina neoliittisestä vallankumouksesta lähtien (noin 10'000 eKr) välttämättömyyksien hoitoon käytettyjien voimavarojen osuus käytettävissä olevista voimavaroista on vähentynyt. Neoliittisen vallankumouksen jälkeen on ollut siis aina entistä enemmän mahdollisuuksia tehdä kaikkea muuta kuin pysytellä hengissä. Mainittakoot, että 10000 vuotta sitten suurin osa ihmisten ajasta kului nimenomaan hengissä pysymiseen, nykyään pelkästään harrastukset vievät enemmän aikaa.
Teollinen vallankumous nopeutti tekniikan kehittymistä entisestään. Tekniikka puolestaan vapautti yhä enemmän ja enemmän resursseja. Yhtenä kehityksen huippukohtana voitaisiin pitää maatalouden koneellistumista, ainakin Suomessa tämä tapahtui noin 1950-luvulla, tokihan koneita oli ollut jo 1800-luvun puolella, mutta 1950-luvulla traktorit alkoivat yleistyä. Samoja traktoreita käytettiin myös metsätaloudessa, joten maa- ja metsätalouden koneellistumisessa oli kyse oikeastaan samasta asiasta, joskin 1960-luvulla nämä alkoivat hitaasti erkanemaan toisistaan.
Maatalouden koneellistuminen laukaisi ilmiön joka tunnetaan hyvin vielä tänäkin päivänä; tilakoon kasvaminen. Tilakokojen kasvu, kuten muukin kehitys on ollut välillä hitaampaa, ja välillä nopeampaa, mutta trendit ovat kuitenkin säilyttäneet suuntansa jo pitemmän aikaa.
Maatalouden koneellistuminen ja siihen liittyvä tilakoon kasvu tarkoittaa käytännössä sitä että työpaikkojen määrät maaseudulla, ja etenkin maataloudessa ovat vähentyneet radikaalisti. Tämä puolestaan vapautti melkoiset määrät työvoimaa muihin tehtäviin. Ja onhan tekniikka kehittynyt muuallakin melkoisesti.
Kun samaan aikaan on maatalouden puolelta vapautunut työvoimaa, ja toisaalta tuotantotekniikat ovat kehittyneet huomattavasti, niin tuloksena on vääjäämättä teollisuustuotannon huima kasvu.
On vain valitettavaa että teollisuutta ajavana voimana on jo 1800 luvulta lähtien ollut etupäässä hiili. Ja polttomoottorin keksimisen jälkeen öljyn merkitys on kasvanut.
Koneellistuminen tarkoittaa käytännössä lihasvoiman korvaamista koneilla ja moottoreilla. Ja useimmiten nämä moottorit tuottavat saasteita. Kun eri aloja on koneellistettu on aina vapautunut työvoimaa muuhun käyttöön. Ja koneellistumisen edetessä ihmisvoiman osuus on pienentynyt olemattomiin, ja nykyisin koneet tekevät melkein kaiken työn. Työntuottavuus on moninkertaistunut, kuten elintasokin.
En nyt ala väittelemään siitä jyrkkenikö fossiilisten käyttö 50-luvulla vai ei. Totuus on kuitenkin se, että fossiilisten käyttö on kasvanut viimeiset 200 vuotta. Ja totta on myös se, että välttämättömyyksien hoidosta vapautuneet ihmisresurssit ovat nopeuttaneet kaikkea kehitystä viimeiset 10'000 vuotta. Totta on myös se, että 1950-luvulla kehitys saavutti sellaisen tason että maatalouden koneellistuminen saattoi alkaa oikein kunnolla, sitä ennenkin oli koneita, mutta nämä olivat oikeastaan enemmänkin isojen talojen kummallisuuksia joiden todellinne merkitys oli loppujen lopuksi melko vähäinen. Mutta 50-luvulla modernin maataloustraktorin tärkeimmät periaatteet muotoutuivat ja selkiytyivät. Puhumattakaan siitä, että tuotantomäärät kasvoivat ennennäkemättömille tasoille.
Sodanjälkeisessä maailmassa tarvittiin tehokkuutta korvaamaan sodassa menetettyä työvoimaa, etenkin kun samaan aikaan puoli eurooppaa oli pommitettu maan tasalle, ja jälleenrakentaminenkaan ei sujunut ilman työvoimaa. 2. maailmansodan jälkeen työvoima oli arvokkaampaa kuin koskaan ennen, minkä vuoksi sitä ei voitu enää haaskata entiseen tapaan, vaan toimintoja oli tehostettava.
Toimintojen tehostaminen johti tilanteeseen missä "suuret ikäluokat" syntyivät entistä tehokkaampaan maailmaan.
50-luvulla tapahtui paljon. Osa muutoksesta on jo vanhempaa. Osa muutoksista hetkellisiä, ja osa vain laukaisi tapahtumaketjuja joiden seuraukset jatkuvat vielä nykyäänkin.
Ja tietokoneet eivät ole näistä muutoksista vähäisimpiä. 40- ja 50-luvuilla niiden merkitykset olivat melko vähäisiä, mutta kaikki varmaan tietävät mikä oli informaatiotekniikan vaikutus maailmantalouteen viimevuosikymmenellä. Ja tällä "tietoteknisellä vallankumousella" oli oma vaikutus myös energiapolitiikkaan. Muistaakseni USA irtautui Kioton sopimuksesta juuri sen takia että "uusi teollisuus" aiheutti suoranaista sähköpulaa "piilaaksossa". Tätä sähköpulaa paikkaamaan ainakin suunniteltiin uusia hiilivoimaloita... Todennäköisesti olisi voitu rakentaa vaikka ydinvoimaakin, mutta yleinen vastustus on tehnyt siitä hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. No siinä missä reaktoreita ei ole voitu rakentaa on kuitenkin niistä saatava teho kasvanut.
" Kun lisäksi ydinvoima on vaikeasti säädettävä kulutuksen mukaan"
Höpöhöpö sanon minä. Ydinvoimala on voimala siinä missä muutkin. Sillä voidaan tehdä joko perusvoimaa, tai säätövoimaa. Voi olla että käyttötarkoitus pitäisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa, mene ja tiedä. Mutta varmaa on kuitenkin se, että tällä hetkellä ei kannata tehdä säätövoimaa. Ydinvoimaloiden käyttö säätövoimana alentaisi niiden käyttöasteita, eli käytännössä tuotettua energiamäärää.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Inkoossa jauhettaisiin jatkuvalla syötöllä sitä perusvoimaa, ja ydinvoimalat olisivat hiljaa kesällä. Olisiko tämä sitten järkevää? Ei ainakaan päästöillä mitattuna.
Varmaa on myös se, että ydinvoimaa käytetään useiden laivostoalusten voimanlähteenä. Laivassa voi tehontarve muuttua hyvinkin nopeasti, joten voimanlähteen on kyettävä mukautumaan muutoksiin.
Ja mitä fossiiliriippuvuuteen tulee, niin tuulivoima tarvitsee rinnalleen vähintään 90% jotain muuta. Tuotantoa voidaan toki nostaa tuonkin yli, mutta sitten tarvitaan vastaavat määrät varavoimaa valmiustilaan.
"Ydin- ja hiilivoiman suhteesta esimerkkinä lista "
Ydinvoimaa on yleensä eniten juuri siellä missä on kulutustakin, ja sen lisäksi näissä paikoissa on eniten myös muuta tuotantoa... Yllättävääkö? Ei. Päinvastoin, kun on kulutusta on myös tuotantoa.
Yhtä hyvin voisit esittää lukuja väkiluvun ja maataloustuotannon yhteyksistä.
Unohdat kokonaan sen miten päin syyt ja seuraukset ovat. Osoitat seurauksia ja väität niitä syiksi. Ihminen syö koska on lihava. Eikä mieleesi pilkahdakaan semmoista vaihtoehtoa että lihavuus saattaisikin olla syömisen seuraus, eikä päinvastoin.
"Varmaa on myös se, että ydinvoimaa käytetään useiden laivostoalusten voimanlähteenä. Laivassa voi tehontarve muuttua hyvinkin nopeasti, joten voimanlähteen on kyettävä mukautumaan muutoksiin."
Tottahan toki sitä voi säätää hitaasti muuttamalla myrkkykonsentraatiota (esim. boorihappo vedessä) tai muuttamalla jäähdytteen ominaisuuksia (esim. pumppuja säätämällä). Nopea säätö tehdään säätösauvoilla. Periaatteessa jatkuva säätäminen aiheuttaa ainakin kaksi kiusallista asiaa:
* Lämpöjännityksiä, joita tietenkin vältetään kun turvallisuuskulttuuri perustuu vainoharhaisuuteen ja toisaalta laitosten osien kunnon valvonta ei ole ihan aina mennyt putkeen.
* Reaktorin "neutroniikan" kannalta oleelliset ksenon ja samarium (mm.) menevät epätasapainoon, jonka vaikutukset tietokoneohjelma osaa toki laskea. On myös muita neutronivuon muuttamisesta seuraavia myöhäisvaikutuksia. Periaatteessa ei ole mikään ongelma jos reaktorilla ei ole taipumusta joutua epästabiiliin tilaan, mutta mielivaltainen säätäminen voi kutistaa reaktiivisuusmarginaaleja, joten sitä on oltava tarpeeksi. Väärällä säätämisellä saatiin yksi Tshernobylin reaktoreista sellaiseen tilaan, että uppiniskaiset typerykset syyllistyivät ikävin seurauksin laittomuuksiin, jotta kaikki olisi mennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan.
Näppituntumalla minä tekisin niin, että päästäisin osan höyrystä turbiinin ohi, jos sähköntarve äkkiä vähenisi ja säätäisin reaktoria vähän rauhallisemmin sen jälkeen.
"Näppituntumalla minä tekisin niin, että päästäisin osan höyrystä turbiinin ohi, jos sähköntarve äkkiä vähenisi ja säätäisin reaktoria vähän rauhallisemmin sen jälkeen."
Niin?
En minä yrittänytkään väittää tietäväni miten ydinvoimalaa hoidetaan. Sanoin vain olevani melko varma siitä että suhteellisen nopeakin säätäminen on varmasti mahdollista.
Enkä ainakaan muista missään vaiheessa rajanneeni säätämiseen käytettäviä menetelmiä. Kunhan vaan totesin että säätäminen on melko varmasti mahdollista. Ja toisaalta totesin senkin, että tällä hetkellä ei ydinvoimaa kannata edes harkita säätövoiman tuottamiseen, sillä se ei riitä edes perusvoimaan. Ydinvoiman käyttäminen säätövoimana alentaisi ydinvoimaloiden käyttöasteita, ja nostaisi vastaavasti hiilivoimaloiden käyttöäasteita, ja minun mielestä se ei olisi järkevää.
Ja mitä noihin lämpöjännityksiin tulee, niin melko varmasti ne pitää huomioida ihan jokaisessa höyryvoimalassa. Ja tuskin mikään kattila reagoi ihan heti. En tosin tiedä varmasti, mutta luulisin näin. Viisaammat korjatkoon jos olen väärässä.
"Ja mitä noihin lämpöjännityksiin tulee, niin melko varmasti ne pitää huomioida ihan jokaisessa höyryvoimalassa."
Joo'o, mutta ydinvoimalassa on ainakin kolme olennaista juttua, jotka erottavat sen polttolaitoksista:
1. Reaktorisydän, jossa polttoaineniput ovat. Lämpöjännitykset koskevat myös tätä. Onnettomuustilanteessa rasitetun sydämen vaurioitumiskynnys on pienempi. Edelleen kiehutusvesireaktorien moderaattoritankki ei ole käytännössä vaihdettavaksi tarkoitettu komponentti. Polttolaitoksissa näitä ongelmia ei ole.
2. Jos putket pettävät, niin siitä seuraa jäähdytteenmenetysonnettomuus. Vähän eri juttu kuin polttolaitoksessa.
3. Ydinvoimalan osien vaihtaminen on kallista ja yksikköteho suuri, joten sen seisottaminenkin on kallista.
Sen takia säädetään huolella, vaikka käytännössä turvallisuusmarginaalit ovatkin huomattavat.
Halvan energian suurin kirous on se, että yhteiskunnalla on sen ansiosta varaa ylläpitää kaikkien viherhippien kaltaisia toimettomia loisia myyräntyötä tekemässä. Ilman sitä sinäkin kykkisit peltotöissä ja paskanlässytys jäisi vähemmälle.
keskustelu?
"...että atomivoima on tällä hetkellä ainoa teoriassa mahdollinen vaihtoehto, mutta jos ajatellaan sen korvaavan nykyisen öljyenergian, tarvittaisiin n. 6000 isoa ydinvoimalaa lisää koko maailmaan.
(Huom - niitä tarvitaan huomattavasti enemmän jos halutaan talouskasvua eli lisäenergiatuotantoa nykyiseen verrattuna)"
"> Minne ydinjätteet?
> Kuuhun?
> Maahan?
> Mummon perunakellariin?"
jne.
http://www.helsinginsanomat.fi/keskustelu/thread.jspa?sourceStart=135&threadID=4310&tstart=0&start=0
"Ydinvoima ainoa vaihtoehto."
Ei tuota kukaan usko enää ja siksi perusteluksi saa vain sellaisia kuin 'teoriassa mahdollinen', 'realistinen', 'käytännössä toimiva', jne. Selkeää ydinvoiman ainoaksi vaihtoehdoksi esittävää laskelmaa ei kukaan ole esittänyt.
Ainoa varmasti toimiva ratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseksi on uusiutuvat energialähteet. Né ei lopu, eikä ne sisällä ydinvoiman kaltaisia valtavia riskejä ja uhkia.
"...että atomivoima on tällä hetkellä ainoa teoriassa mahdollinen vaihtoehto, mutta jos ajatellaan sen korvaavan nykyisen öljyenergian, tarvittaisiin n. 6000 isoa ydinvoimalaa lisää koko maailmaan."
Tämän tyyppiset laskelmat antavat aivan oikean kuvan 'ydinenergian ainoan vaihtoehdon' mahdottomuudesta, mutta mihinkään muuhun niitä ei oikein voi käyttää. On väärin tuputtaa yhtä energiantuotantomenetelmää toisen korvaavaksi, koska konkreettisesti sellaista tapahtuu vain harvoin.
Pitää edelleen toistaa eräs ajatukseni: ydinvoimalla voi olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, kun sillä aletaan tuottamaan vetyä vetytalouden käyntiin potkaisuna. Vetytalouden käynnistyttyä uusiutuvat pääsevät arvoon arvaamattomaan. Suomenkin kannattaisi sijoittaa uusiutuviin energioihin jo nyt - takuuvarma sijoitus elämään!