Mistä on kyse???

Keskustan Neittaanmäki kyselee Halosen DDR-yhteyksistä
STT-VT, 17.7.2005


--------------------------------------------------------------------------------

Keskustan kansanedustaja Petri Neittaanmäki haluaa, että presidentti Tarja Halonen kertoisi kansalaisille yhteyksistään entiseen Itä-Saksaan.

Halonen toimi vuonna 1970 perustetun "Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi"-elimen varapuheenjohtajana.

- Komitea oli asiantuntijoiden mukaan Stasin rahoittama operaatio DDR:n tunnustamiseksi, Neittaanmäki sanoo sunnuntaina julkistamassaan kannanotossa.

Kansanedustajan mielestä presidenttiehdokkaiden olisi syytä selvittää kansalaisille menneisyyttään "sen ohella, miten esille nousevat yksityiselämänkin asiat".

Neittaanmäen mukaan DDR:n tunnustamiskomitean varapuheenjohtaja oli yksi keskeinen Suomen ja DDR:n yhteistyön harjoittajista. Hänen mielestään olisi oikeusvaltion ja avoimuuden kannalta välttämätöntä, että presidentti avoimesti kertoisi oman DDR-yhteistyönsä laajuudesta, kontakteistaan ja niiden merkityksestä.

- Kuinka monta kertaa hän osallistui Stasin kutsumana Itämeren Rauhanviikoille, vieraili DDR:ssä, kuka matkat maksoi ja kuinka usein hän tapasi itäsaksalaisia? Milloin hän lopetti itäsaksalaisten diplomaattien tapaamiset? Miksi hän katsoi, että Suomen olisi tullut yksipuolisesti tunnustaa DDR? Neittaanmäki kyselee.

7. TAISTOLAISTEN TEINIJÄRJESTÖ
7.1 Taistolaiset yleisdemokraattisen linjan johtoon
Syysliittokokouksessa 5.-7.11.1971 Pieksämäellä liiton puheenjohtajaksi valittiin sosiaalidemokraattien Erno Lehtinen, joka voitti kokoomuksen Jouni J. Särkijärven äänin 228 – 107. Kokoomuksen vaaliliitto oli yksin vastassaan yleisdemokraattien yhteinen vaaliliitto. Kokoomus sai hallituksen vaalissa 113 ääntä ja kolme paikkaa. Vähemmistökommunistit saivat hallitukseen yhtä monta paikkaa kuin kokoomus; kommunistien neljäs paikka meni enemmistöläiselle. Yleisdemokraattinen rintama sai kokonaisuudessaan 224 ääntä ja seitsemän paikkaa, joten kommunistit olivat hallituksen suurin ryhmä. Tästä kokouksesta voi sanoa alkaneen järjestögangsterismin ja valtakirjojen hylkäämisen, joka ensimmäisenä ja pahiten koski kokoomukseen.[1]

Nuortaistolaiset johtivat nyt teiniliittoa. Heillä oli eniten vaikutusvaltaa hallituksessa, enemmistö piirisihteerien paikoista ja teinilehden päätoimittajuus. Keväällä 1972 valittiin liiton pääsihteeriksi Eeva-Liisa Wallenius ja kesällä taloudenhoitajaksi Mauri Kymäläinen. Molemmat olivat vähemmistökommunisteja.[2] Uudet painotukset näkyivät liiton toiminnassa ja fraseologiassa. Toimintasuunnitelmassa todettiin, että "Vuoden 1972 aikana liiton koko toiminnassa tulee huomion kiinnittäminen opetuksen sisältöön ja sen uudistamiseen olemaan yksi tärkeimpiä aktiivisuuden muotoja." Kansainvälisten asioiden opetus tulisi koulussa uudistaa toimintasuunnitelman mukaan siten, että se olisi maamme virallisen ulkopolitiikan lijojen mukaista, rauhaa ja kansainvälistä yhteisymmärrystä palveleva ja solidaarista alikehittyneiden maiden itsenäisyyden puolesta taistelemiselle. Kansainvälisistä yhteyksistä mainittiin suunnitelmassa erikseen Suomi-Neuvostoliitto-Seura, Suomi-Vietnam-Seura, Vapaa Kreikka-toimikunta, Komitea DDR:n tunnustamiseksi sekä Suomen YK-liitto. Pohjoismaiden koululaisjärjestöille ei enää uhrattu kuin pari riviä. Taksvärkistä ei toimintasuunnitelmassa mainittu mitään.[3]

http://216.239.59.104/search?q=cache:8_40A67RO9kJ:ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/yhtei/pg/ahonen/luku7.html Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi&hl=fi