Julkinen sektori

Uutisista voi saada kuvan, että kaikkea julkista toimintaa leikataan kuin viimeistä päivää eikä paljon jää jäljelle.

Todellisuudessa Suomessa on hämärtynyt, kuinka laajaksi julkinen sektori on paisunut.

Suomen julkisen sektorin menot olivat kehittyneiden maiden suurimmat vuonna 2024 eli 57,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisen sektorin työntekijämäärä on kasvanut pitkään. Vuonna 2020 heitä oli 649 000, mutta vuonna 2023 luku oli 704 000.

Kun mukaan lasketaan kolmas sektori ja kuntien sisäiset yhtiöt, puhutaan jopa miljoonasta työpaikasta.

Kasvu selittyy osin tilastomuutoksilla ja sosiaali- ja terveyssektorin laajenemisella. Väkeä on tullut lisää myös yliopistoihin ja valtionhallintoon. Vähennyksiä on tehty vasta tällä hallituskaudella.

Vaikka hyvinvointialueet leikkaavat, niiden rahoitus kasvaa. Tänä vuonna lisäys on alle miljardin, seuraavana kahtena yhteensä vajaat kaksi miljardia. Tätä voi olla vaikea uskoa, jos kuuntelee julkista keskustelua.

Hyvinvointivaltion kulut

Kauppalehti vertaili tammikuussa 40 vuoden takaista hyvinvointivaltiota nykyiseen. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta mittakaava kertoo olennaisen.

Vuonna 1984 valtion työnantajien ja muiden tahojen sosiaali- ja terveysmenot olivat nykyrahassa 9,2 miljardia euroa. Vuonna 2025 vastaava summa on 115,5 miljardia euroa.

Valtion menot ovat kasvaneet hurjaa tahtia. Vuonna 2019 ne olivat 55,3 miljardia euroa. Tälle vuodelle on budjetoitu 90,3 miljardia euroa.

Kulut kasvavat, koska viime aikoina ovat nousseet julkisten alojen palkat ja eläkkeet.

Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaiset kuntatyöntekijät tekevät vuodessa 22 päivää vähemmän töitä kuin yksityisellä sektorilla. Valtion työntekijät tekevät 12 päivää vähemmän töitä kuin yksityisellä sektorilla.

Yksityisille yrityksille jää iso taakka tuottaa lisäarvoa hyvinvointivaltion rahoitukseen.

Liian vähän maksajia

Suomessa on 2,6 miljoonaa työllistä. Heistä noin miljoona työskentelee julkisella sektorilla ja 1,3 miljoonaa yksityisissä yrityksissä.

Yrittäjiä on runsaat 300 000. Työttömiä on noin 300 000. Eläkeläisiä on 1,7 miljoonaa ja alle 18 vuotiaita yksi miljoona.

Luvut kertovat, kuinka vaikeaa uuden yksityisen yritystoiminnan luominen Suomessa voi olla. Yksityisissä yrityksissä työskentelee liian pieni määrä ihmisiä.

Työntekijät ovat usein vanhojen ja vakiintuneiden yritysten leivissä. Toisaalta perinteisten kehysten ulkopuolella voi olla tilaa kekseliäille yrittäjille.

Esimerkki tästä on Woltin nousu tyhjästä. Kuusi nuorta henkilöä rakensi miljardien arvoisen yrityksen seitsemässä vuodessa.

Valtio vaikuttaa liikaa

Suomi on historialtaan pääomaköyhä maa. Valtio on nähty yritystoiminnan mahdollistajana ja tukijana.

Näin on yhä, koska raskas verotus on rajoittanut yksityisten pääomien kertymistä.

Valtio omistaa Solidiumin kautta yli 10 prosenttia useista pörssiyhtiöistä. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi Elisa, Nokian Renkaat, Metso, Stora Enso ja Valmet.

Suurempia omistuksia on strategisissa valtionyhtiöissä. Näitä ovat Finnair, Fortum, Neste, valtion rautatiet ja Posti.

Lisäksi valtion monopolit Alko ja Veikkaus ovat yhä voimissaan.

Muutosten keskellä Suomessa huudetaan helposti valtiota apuun.

Tuttuja tuetaan

Valtio on lisäksi rahoittamassa, tukemassa ja takaamassa muuta yritystoimintaa.

Telakkateollisuus on saanut miljardiluokan takauksia aluksien tuotantoa varten. Suurimpia yritystukia saavat varustamot sekä metsä ja metalliteollisuus.

Suurimpien tukien listalla on tuttuja nimiä. Näitä ovat Viking Line, UPM, Stora Enso, Tallink Silja ja Kemira.

Erikoisuutena hevostalous saa yhä kymmeniä miljoonia euroja.

Myös maatalous on Suomessa osittain valtion tukemaa.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen tukia maksettiin vuonna 2024 noin 1,9 miljardia euroa. Tästä Euroopan unionin rahoitusta oli noin 800 miljoonaa euroa.

Kuntien yhtiöt

Oma lukunsa ovat kuntien sisäiset yhtiöt. Suomessa on noin 1200 kuntayhtiöksi laskettavaa yhtiötä.

Jos mukaan otetaan kuntien kiinteistö ja asunto-osakeyhtiöt, määrä kaksinkertaistuu.

Esimerkiksi Tampere omistaa energiayhtiön, parkkiyhtiön, Tampere-talon ja Särkänniemen. Se on myös mukana kuntien yhteisissä jätehuolto ja logistiikkayhtiöissä.

Kuntien yhtiöiden väitetään häiritsevän tai estävän kilpailua. Niiden puolustuksena sanotaan, että ne estävät hintojen nousua.

Asiaa on vaikeaa arvioida, koska sisäisten yhtiöiden toiminta ei ole läpinäkyvää.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti kertoo, että sisäisten yritysten hinta veronmaksajille on satoja miljoonia.

Vuosittain ne tekevät arviolta seitsemän miljardin hankinnat.

Samanlainen läpinäkyvyyden puute on syntynyt turvallisuusviranomaisten ja puolustusvoimien tekemisten ympärille.

Näiden menot kasvavat nyt rajua vauhtia tietystä syystä.

mutta toiminnan tehokkuutta tai järkevyyttä on ulkopuolisen lähes mahdoton arvioida.

Innovoinnin takapajula

Myös Castron malli syö kansalaisten hyvinvointia, joka näkyy jo kaikkialla. Mallin mukaisesti useat maat ovat tyhjentäneet vankilat ja mielisairaalat lähettämällä niissä olleen haitta-aineksen pois omasta maastaan.

Malli on saanut nimensä, kun Kuuba tyhjensi vankilat ja hullujenhuoneet yhteiskunnalle haitallisesta heikosta aineksesta.

Siten saadaan roskaväki pois omasta maasta tuhoamaan niiden maiden turvallisuuden ja talouden, johon rikolliset ja hullut vastaanotetaan. Se on tehokasta hybridivaikuttamista, jonka avulla tuhotaan länsimaalaista taloutta ja kulttuuria.

Tuho on pysyvää, kun haitta-aines lisääntyy uudessa maassa keskenään. Se heikentää maan hallintoa ja hyvinvointia pysyvästi. Osa lähetetyistä on valittu soluttautumaan hallintoon, jolloin vastaanottomaan tuhoaminen on tehokkaampaa.

Suomi on nyt ollut yhtenä vastaanottajamaana, joka rapautuu hybridihyökkäyksien vuoksi hiljalleen.

Järkyttävää luettavaa. Suomi on Kreikan tiellä ja lähes perillä. Kohta Ei laittaa suomen talouden kuntoon. Se tulee olemaan kivuliasta, mutta väistämätöntä.

Suomen talouden tila ja pulmat näkyvät näissä kahdessa esimerkissä/tilastossa mutta näitä ei Suomessa julkaista. Netissä näkyvät Englannin kielellä !?


1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !

Suomi 57%
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
UK 44%
USA 39%
Sveitsi 32%

Tässä tietoa varallisuudesta !

Mitä tulee varallisuustilastoihin, niin Suomi on länsimaiden peränpitäjiä, koska julkisen talouden menot ovat ja ovat olleet vuosia liian korkeita !

2. Keskimääräinen varallisuus aikuista kohti eri maissa ! USA Dollari
Listan yläpäässä olevat valtiot/yhteiskunnat omaavat kyvyn ja motivaation tehdä sijoituksia ja investointeja !

1 Liechtenstein $758,637
2 Monaco $727,311
3 Switzerland $696,604
4 Luxembourg $657,564
5 United States $579,051
6 Bermuda $569,232
7 Hong Kong $552,930
8 Australia $550,110
9 New Zealand $472,153
10 Iceland $467,795
11 Cayman Islands $436,749
12 Denmark $426,494
13 Canada $409,297
14 Netherlands $400,828
15 Sweden $381,968
16 Belgium $381,114
17 Singapore $358,204
18 Norway $334,432
19 France $322,074
20 United Kingdom $309,375
21 Taiwan $297,864
22 Israel $273,417
23 Germany $256,985
24 Greenland $251,499
25 Ireland $251,337
26 Austria $250,125
27 Japan $245,238
28 South Korea $237,644
29 Italy $231,323
30 British Virgin Islands $228,342
31 Spain $222,888
32 Qatar $188,106
33 San Marino $186,804
34 Finland $186,208

IMF on tänään julkaissut talouden maaraportin Suomesta. Sen keskeiset havainnot ovat:

IMF:n tuore arvio Suomen taloudesta ei ole hallitukselle miellyttävää luettavaa. Mutta vielä vähemmän se tukee opposition tarjoamaa vaihtoehtoa.

Raportti tunnistaa sen, minkä moni haluaisi sivuuttaa: Suomen julkinen talous on ajautunut kestämättömälle uralle. Alijäämä pysyy korkeana ja velkasuhde jatkaa nousuaan koko vuosikymmenen ilman uusia päätöksiä. Tämä ei ole poliittinen mielipide, vaan kansainvälisen instituution analyysi.

Opposition viesti on ollut johdonmukainen: sopeutus on liian kovaa, väärin ajoitettua tai väärin kohdennettua. Ratkaisuksi tarjotaan lykkäyksiä, lievennyksiä tai uusia menoja kasvun nimissä. IMF ei tätä jaa.

Päinvastoin. IMF arvioi, että lisäsopeutus on välttämätöntä – noin puoli prosenttia bruttokansantuotteesta vuodessa – jotta velkasuhde saadaan lasku-uralle. Elvytykselle ei nähdä tilaa, eikä sopeutuksen lykkääminen paranna kasvunäkymiä, vaan heikentää luottamusta ja lisää riskejä.

Tämä on opposition kannalta kiusallinen johtopäätös. IMF ei tarjoa taloudellista perustaa sille ajatukselle, että Suomi voisi ostaa aikaa velalla ja palata myöhemmin kestävyysuralle. Velka ei ole väliaikainen ongelma, vaan rakenteellinen.

Raportti ei myöskään tue ajatusta, että ongelma ratkeaisi pelkästään verotusta kiristämällä. IMF painottaa menopuolen priorisointia: sosiaaliturva, sote-menot ja muut suuret kokonaisuudet on uskallettava asettaa poliittisen keskustelun kohteeksi. Tämä on juuri se keskustelu, jota oppositio on systemaattisesti vältellyt.

On myös syytä huomata, että IMF antaa tunnustusta useille hallituksen jo tekemille toimille. Työmarkkinauudistusten katsotaan lisänneen työvoiman tarjontaa. Uutta kansallista finanssipoliittista kehikkoa pidetään tärkeänä askeleena velkakurin uskottavuuden vahvistamisessa. Kaikki päätökset eivät ole suosittuja, mutta raportin valossa ne ovat taloudellisesti perusteltuja.

Oppositiolla on täysi oikeus kritisoida hallituksen linjaa. Mutta jos vaihtoehdoksi tarjotaan vain enemmän aikaa, enemmän velkaa ja vähemmän päätöksiä, se ei ole vaihtoehto – se on toive.

IMF:n viesti on karu mutta rehellinen: Suomi tarvitsee lisää päätöksiä, ei niiden purkamista. Ja jokaisen, joka tavoittelee hallitusvastuuta, pitäisi pystyä vastaamaan tähän viestiin omalla uskottavalla linjallaan.

Suomen talouskasvun jarruna ovat liian suuret julkiset menot suhteutettuna BKT:hen
Suomi 57%. Luku on maailman korkein luku !?

Ruotsi 50%
Tanska 47%
Yhdysvallat 39%
Sveitsi 32%

Tuo ylläoleva Suomen luku on aiheuttanut valtaisan velkaantumisen !?
Julkinen velka on noin 250 miljardia Euroa !? Velka on peräisin ulkomailta ja kasvaa vuosittain !?