Helluntailaisten määrä

Onhan luterilaisuus suosittua Afrikassa.

On aina vaikuttavaa, kun totuus ratkaistaan excelillä. 655 miljoonaa uskovaa ei tietenkään voi olla väärässä, aivan kuten 1. vuosisadalla 99,9 % ihmisistä ei voinut olla väärässä ajatellessaan, että aurinko kiertää maata. Enemmistö on tunnetusti ollut historian paras totuuskompassi.

Helluntailaisuus ei siis ole lahko, koska porukkaa on paljon. Hieno kriteeri. Tällä logiikalla malaria ei ole sairaus, vaan elämäntapa, koska siihen sairastuu vuosittain satoja miljoonia. Ja pikaruoka on huippuravitsemusta, koska sitä syödään eniten.

Mutta mennään siihen kiusalliseen kohtaan, jota näissä lukumäärävertailuissa ei koskaan mainita.

Uskonnollisuus nimittäin korreloi negatiivisesti sivistystason kanssa. Ei mielipiteenä, vaan tilastollisena havaintona. Tämä ei tarkoita, että kaikki uskovat olisivat kouluttamattomia. Vaan että mitä korkeampi koulutus ja tieteellinen lukutaito, sitä vähäisempi taipumus kirjaimelliseen uskoon yliluonnollisiin väittämiin.

Muutama esimerkki, ihan vain keskustelun piristykseksi:

Pew Research Center (2016, 2019): korkeasti koulutetut ovat systemaattisesti vähemmän uskonnollisia lähes kaikissa tutkituissa maissa. Erityisesti fundamentalistiset ja karismaattiset liikkeet korostuvat matalamman koulutustason ryhmissä.

Zuckerman, Galen & Pasquale (2013), The Nonreligious: meta-analyysi osoittaa selkeän negatiivisen korrelaation älykkyysosamäärän, koulutustason ja uskonnollisen vakaumuksen välillä.

Lynn, Harvey & Nyborg (2009), Intelligence: kansainväliset vertailut näyttävät, että korkeamman keskimääräisen koulutuksen ja kognitiivisen kehityksen maissa uskonnollisuus on vähäisempää.

Inglehart & Welzel (World Values Survey): eksistentiaalinen turvallisuus ja koulutus ennustavat uskonnon merkityksen heikkenemistä.

Toisin sanoen: helluntailaisuuden räjähdysmäinen kasvu ei ole todiste sen teologisesta paremmuudesta, vaan siitä, missä päin maailmaa koulutus, tieteellinen lukutaito ja sosiaalinen turvallisuus ovat heikoimpia. Kasvu tapahtuu pääosin globaalissa etelässä, ei Oxfordin tai Helsingin yliopiston käytävillä. Tämä ei ole loukkaus, vaan demografiaa.

Ja mitä luterilaisuuden “surkeaan pieneen lafkaan” tulee: sekularisoituvissa yhteiskunnissa ihmiset eroavat kirkoista juuri siksi, että he oppivat lukemaan tekstejä kriittisesti. Se ei ole uskonnon heikkous. Se on koulutuksen seuraus. Sama ilmiö näkyy kaikkialla, missä peruskoulutus, naisten koulutus ja tieteellinen maailmankuva yleistyvät.

- Enkeli Mäntä
asiantuntija